Ellen Vuosalo (1931–2025). Kuva: Visa Koiso-Kanttila
HENKILÖ | Iranissa asunut suomalainen, Kurkien äiti -dokumenttielokuvan päähenkilö Ellen Vuosalo on kuollut. Hän kuoli keskiviikkona 8. tammikuuta lähes 94 vuoden ikäisenä.
Iranissa asunut suomalainen, Kurkien äiti, Ellen Vuosalo on kuollut. Hän kuoli keskiviikkona 8. tammikuuta lähes 94 vuoden ikäisenä. Hänen työtään luonnonsuojelun ja etenkin Siperian lumikurkien suojelun puolesta arvostettiin ja tunnettiin Iranissa, mutta hänen työnsä tunsivat myös suomalaiset luonnonsuojelijat ja lintuharrastajat jo vuosia.
Ellen Vuosalo asui Mazandaranin provinssissa Kaspianmeren rannikolla lähellä seutua, jonne kurjet ja monet muut muuttolinnut tulivat Siperiasta talvehtimaan. Hän aloitti työn uhanalaisten kurkien suojelemiseksi ja perusti tätä työtä tekevän järjestön Mazandaran Crane Conservation Associationin vuonna 1998.
Luontotyönsä kautta Ellen teki myös Suomea ja erityisesti suomalaista luonnonsuojelua tunnetuksi Iranissa. Hän oli suomalaisen luonnonsuojelun kasvot Iranissa ja sai näistä ansioistaan itsenäisyyspäivänä 2016 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristin. Ellen oli huomionosoituksesta erityisen ilahtunut, sillä Suomella oli aina tärkeä paikka hänen sydämessään.
* *
Suomalaisille Ellen Vuosalo tuli laajemmin tutuksi viime syksynä, kun hänestä tehty dokumenttielokuva Kurkien äiti tuli elokuvateattereihin. Ohjaaja Iiris Härmä kuvaa elokuvassa Ellen monivaiheista elämää haastattelujen ja kirjeiden välityksellä. (Lue Iiris Härmän haastattelu elokuvan tekemisestä täältä.)
Pirkanmaan elokuvakeskuksen levittämän dokumenttielokuvan on nähnyt jo yli 8 200 suomalaista, mikä on teatterilevityksessä kotimaiselle dokumenttielokuvalle huomattava saavutus.
* *
Ellen Vuosalo syntyi suomalaiseen siirtolaisperheeseen Kanadassa 28.2.1931. Perhe muutti takaisin Suomeen ennen toista maailmansotaa, joten Ellen koki myös Suomen sota-ajan ja toimi muun muassa pikkulottana.
Hän lähti kuitenkin Suomesta 1940-luvun lopulla Kaliforniaan ja opiskeli yliopistossa eläintieteitä. Siellä hän tapasi myös iranilaisen miehensä ja sai tämän kanssa kolme lasta. Ellen harkitsi avioeroa, koska mies oli väkivaltainen. Kun mies kaappasi lapset mukaansa ja vei heidät Iraniin, Ellen seurasi perässä.
Hän onnistui lopulta saamaan avioeron miehestään niin, että sai kuitenkin pitää lapset osan ajasta itsellään. Siitä alkoi Ellenin itsenäinen elämä iranilaisessa yhteiskunnassa. Hän asui Suomesta tuodussa hirsitalossa, joka valmistui juuri ennen kuin vuoden 1979 islamilainen vallankumous alkoi. Tässä talossa Ellen asui viimeiseen asti.
* *
Ellen opetti jonkin aikaa yliopistossa englantia, mutta hänelle tärkeintä oli kuitenkin luonnonsuojelun hyväksi tehty vapaaehtoistyö, jonka kautta hän kiinnittyi myös läheiseen yhteisöön.
Lapset ja nuoret olivat erityisen lähellä Ellenin sydäntä. Hän toimi läheisessä yhteistyössä yksityisen lasten tiedemuseon kanssa. Ellenin inspiroimana museo avasi luonnonsuojelulle omistetun erityisosaston. Museo on järjestänyt useita lasten Kurkijuhlia luontotietoisuuden nostattamiseksi lasten ja nuorten keskuudessa. Vielä muutama vuosi sitten yhdessä Kurkijuhlassa Ellen esitti kurjeksi pukeutuneena kurkitanssin.
* *
Ellen Vuosalon elämäntyö luonnonsuojelun hyväksi on huomioitu viime päivinä Iranissa valtakunnallisissa uutislähteissä. Esimerkiksi Iranin virallinen uutistoimisto Irna uutisoi perjantaina Ellen Vuosalon hautajaisista, jotka sikäläiseen tapaan järjestettiin jo kaksi päivää kuoleman jälkeen.
Irnan uutisessa mainitaan Vuosalon merkittävä, yli 50 vuotta jatkunut työ muuttolintujen tutkimuksessa ja suojelussa. Tieteellisen työn lisäksi Irna mainitsee Vuosalon läheiset yhteydet paikalliseen yhteisöön ja toiminnan yhteisön hyväksi.
Marjatta Honkasalo
* *
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
”Sormus ei kuulu kenellekään”, sanoo Tampere-talon Ison saliin palaavan Taru Sormusten herrasta -näytelmän ohjaaja Mikko Kanninen
HENKILÖ | Tampereen Teatterin johtajan Mikko Kannisen mukaan draaman kaaret olivat J. R. R. Tolkienille sivuseikka. Siksi juuri yksityiskohtien on oltava hänen ohjauksessaan tarkalleen oikein ja kirjan hengen mukaisesti.
”Kutsukaa meidät kahville!” – Kirsi Kunnas esitti mutkattoman toiveen, joka johti elinikäiseen ystävyyteen
HENKILÖ | Millaista oli kirjoittaa Kirsi Kunnaksesta? Kirjallisuuden professori (emerita) Leena Kirstinä tutustui Kunnakseen 1970-luvulla ja kirjoitti hänestä neljäkymmentä vuotta myöhemmin.