Sampo Terho. Kuva: Marita Salonen

Päivi Vasara, teksti
Marita Salonen, kuvat

Sampo Terho antoi itsestään myönteisen ensivaikutelman, kun hän lykkäsi tämän haastattelun loppukesään. Se on kaikkien etu, että ensin tutustuu ja sitten vasta kommentoi.

Terho aloitti uutena Tampereen kulttuurijohtajana toukokuussa.

Kulttuurijohtajana hän johtaa palveluryhmää, johon kuuluvat Tampereen kaupunginkirjasto, Tampereen seudun työväenopisto, Tampere Filharmonia, kaupunkikulttuuriyksikkö, historialliset museot sekä Tampereen taidemuseo. Sara Hildénin taidemuseo toimii osana kulttuurin palveluryhmää, mutta sillä on oma johtosääntönsä ja johtokuntansa.

Näihin kaikkiin hän teki kenttäkierroksen. Ihmisten tapaaminen oli innostavaa, keitä nyt heinäkuussa oli paikalla.

Kesän aikana hän muutti Tampereelle 8-vuotiaan tyttärensä kanssa. 

Terho on kolmannen polven helsinkiläinen, syntynyt 1977. Tampereelle hän muutti Kirkkonummelta.

Haastattelu tehtiin kansallismaisemassa. Kuva: Marita Salonen

Samaa ja muutosta

Sampo Terholle Tampere on opiskelukaupunki. Hän luki Tampereen yliopistossa Suomen historiaa 1998–2003, ja valmistui maisteriksi.

Kaupungissa on hänen mielestään samaa ja samalla se on muuttunut opiskeluvuosista.

– Lähdin 20 vuotta sitten. Tänä aikana kaupunki on kehittynyt ja kasvanut, mutta samalla se on säilyttänyt pikkukaupunkimaisuutensa. Ihmisten välittömyys on samaa kuin ennen.

On aina pakko kysyä ratikasta, koska se on yksi jakolinja kaupunkilaisten keskuudessa.

– Nyt kun ratikka on valmis, sillä on hyvä ajaa. Olen ajellut tyttäreni kanssa. Kulttuuriasioissa se tekee hyvää Hiedanranta-projektille, kun sinne pääsee vaivatta.

Historian opiskelu on myöhemmin poikinut omaa kirjallista tuotantoa. Yhden tietokirjan ja kaksi historiallista romaania: Olev Roosin kyyneleet (2021) ja Stalingradin viemärit (2024). Lisäksi hän on tehnyt Ylelle historiadokumentteja.

Poliittinen menneisyys

Tällä hetkellä Sampo Terho ei ole poliittisesti aktiivinen, eikä hän kuulu edes rivijäsenenä mihinkään puolueeseen.

Kulttuurijohtajan valintaprosessissa poliittinen menneisyys ei tullut erityisemmin puheeksi, viranhaltijat joka tapauksessa edustavat aina kaupungin yhteistä linjaa. Yksi painopiste valinnassa oli monipuolinen johtajakokemus.

Poliittinen menneisyys ei ole ollut painolasti myöskään valituksi tultua. Ainakaan kukaan ei ole siitä hänelle asti huomauttanut.

– Vastaanotto on ollut lämmin. Olen kohdannut oman hallinnonalan kulttuurilaitosten väkeä ja pitänyt julkisia puheita.

– Omalta osaltani politiikka on menneisyyttä.

Ensitöikseen uusi kulttuurijohtaja on jalkautunut kentälle. Kuva: Marita Salonen

Leikkaukset huolestuttavat

Kulttuurialan leikkauksiin hän ottaa kantaa vain lyhyesti, koska lopullisia päätöksiä ei ole tehty.

– Leikkaukset ovat huolestuttavia koko alan kannalta. On pitkäaikainen trendi, että kulttuuria juustohöylätään. Se koskee koko alaa, ja osuu kaikkein pahiten muutenkin vaikeimmassa asemassa oleviin, eli vapaaseen kenttään.

Sampo Terholla on tuore kokemus siitä, kuinka vaivalloista on kirjailijana ja dokumentaristina ansaita työllään leipää pöytään.

Tampereella muistetaan hyvällä sitä, kuinka Terho kulttuuriministerinä esti Tampereen Työväen Teatterin kurjistamisen.

– Suunnitteilla oli jakaa VOS (valtion rahoitusjärjestelmä) uudestaan. TTT olisi joutunut maksumieheksi ja menettämään osuuksiaan muille. Sen torppasin. Kyseinen VOS-uudistus kimposi huonoista lähtökohdista. Uudistukselle ei ollut varattu rahaa, mikä teki asian hankalaksi.

Laajuus ja laadukkuus

Tampereen kulttuurielämään Sampo Terho on ehtinyt tutustua esimerkiksi Puistokonsertissa, jota ei pilannut edes sade, koska se loppui juuri, kun orkesteri alkoi soittaa. Hän on käynyt katsomassa Pyynikin kesäteatterin Karavaanarin ja nauroi makeasti. Komediateatterin Dingo-musikaali nosti nostalgisia muistoja.

– Tampereella on tapahtumia paljon. Laajuus on iso valtti. Kun tähän yhdistetään laadukkuus, niin kaikki on kunnossa. Täällä tehdään kulttuuria kansalaisia varten ja siinä on maanläheisyyttä.

Sampo Terhosta oli miellyttävää aloittaa virassa, koska hommat on tähän asti hoidettu hyvin.

– Kehittämisen paikka on siinä, kuinka ylläpitää vireyttä ja laadukkuutta taloudellisen kuihtumisen oloissa.

Se, mitä Terho haluaa tehdä, on edistää kulttuurin vientiä ja kasvattaa elämystaloutta. Tämä haastattelu tehtiin Tammerkosken rannalla. Vanhoissa tehtaissa on likimain kaikissa nyt kulttuuria. Näkyy Vapriikki ja G Livelab sekä Finlayson.

Sampo Terhon mielestä Tampere on valmiiksi kulttuurikeskittymä. Hän haluaa edistää kulttuurin vientiä ja kasvattaa elämystaloutta. Kuva: Marita Salonen

Tilat askarruttavat

Kenttäkierroksellaan Sampo Terho sai kuulla, että tilat ovat suuri kysymys kulttuuritoimijoilla.

– Huolia ja tarpeita tuli esiin, kun kävin läpi laitoksia. Kokoelmakeskus ei näy yleisölle, mutta on museoille elintärkeä, koska siellä on korvaamattomia kokoelmia. Nykyisissä tiloissa Ruskossa on puutteita muun muassa esineturvallisuuden kannalta.

Väinö Linna on suuruus

Sampo Terholla on lukuisia kulttuuriharrastuksia. Ykkönen on kirjallisuus. Musiikissa suosikkeja ovat progressiivinen rock ja klassinen. Elokuvat ovat yksi mielilaji.

Hän ei mielellään nimeä suosikkia tamperelaisesta kirjallisuusperinnöstä, mutta suostuu sitten sanomaan nimen Väinö Linna.

– Linnaa olen eniten lukenut. Nuorena Tuntemattoman ja myöhemmin Täällä Pohjan tähden alla. Molemmat olen lukenut viiteen kertaan. Nykypäivän kirjailijoihin aion tutustua, koska olen jo sopinut tapaamisen Pirkkalaiskirjailijoiden kanssa.

Tuorein teatterikokemus on Taru Sormusten herrasta. Kirjasarjaa Terho on fanittanut. Tampere-talossa hän oli iloinen ja ylpeä siitä, kuinka elävä musiikki ja muu esitys oli onnistuttu yhdistämään. Kokonaiselämys oli häkellyttävä.

– On hienoa, että on kykyä suuriin yhteistuotantoihin.

Kulttuuritoimituksen haastattelua Sampo Terho halusi lykätä alkukesästä elokuun loppuun, koska hän halusi ensin perehtyä Tampereeseen. Kuva: Marita Salonen

Mitä opittu?

Tampereen kulttuuripääkaupunkihausta jäi Operaatio Pirkanmaa. On aika tarkastella, mitä tuli opituksi.

– Pitää miettiä, mitä voi tehdä Tampereen seudun kulttuurielämän hyväksi. Ajattelussa on hyvä pitää mukana kehyskunnat ja miksei Pirkanmaa laajemminkin. Me olemme jo kulttuurin keskittymä.

Entä kuinka säilyttää kulttuurin saavutettavuus tässä leikkausten maailmassa.

– Toistaiseksi tilanne on hyvä. Otetaan vaikka äsken mainittu Puistokonsertti, joka on ilmainen. Laikunlava tarjoaa jatkuvasti ulkoilmatapahtumia. Tarjontaa on ja se on yleisölähtöistä.

Nuoruuden viehätykset

Ala-asteella Sampo Terhoon iski Eppu Normaali. Sitä hän kuunteli paljon ja lujalla volyymilla.

Kirjallisuus löytyi yläasteella ja lukiossa. Lukiolaisena hän kirjoitti pöytälaatikkoon.

Elokuvat tulivat kuvaan yläasteella. Varhaisimpia suosikkeja olivat Star Wars -elokuvasarjan kolme ensimmäistä osaa, joista myöhemmin tuli klassikkoja ja joiden taiteelliset ansiot tunnustettiin.

– Pidän myös Hollywoodin kultakauden tuotannosta, ja 1970-lukulaisista elokuvista. Olen lisäksi varmaan nähnyt lähes kaikki Suomi-filmit. Niitä tehtiin aikanaan paljon ennen televisiota, ja joukossa on helmiä.

* *

Sampo Terho

• Sampo Johannes Terho (s.1977 Helsinki) on entinen poliitikko, ministeri ja europarlamentaarikko. Terho on ollut Sipilän hallituksen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri vuosina 2017–2019, Sininen tulevaisuus -puolueen puheenjohtaja vuosina 2017–2019 sekä Helsingin kaupunginvaltuutettu vuosina 2017–2021. Terho toimi perusuomalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2015–2017. 
• Terho oli europarlamentaarikko vuosina 2011–2015. Terho nousi kansanedustajaksi 2015. 
• Kesäkuussa 2017 Terho erosi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä 20 muun kansanedustajan kanssa ja perusti Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän. Hän toimi sen puheenjohtajana 2017–2019 ja oli mukana perustamassa myös Sininen tulevaisuus -puoluetta.
• Vuoden 2019 vaaleissa hän putosi eduskunnasta.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua