Kulkutautisairaalan kortteli levittää leikkisyyttä ja iloista mieltä – Hulvattomassa paikassa on nähtävää moneksi kerraksi

11.10.2021

Mika Pettissalo. Kuvat: Ulla-Maija Svärd

HENKILÖ | Itsensä taidetalkkariksi nimittänyt Mika Pettissalo on nukkunut pommiin. Hänellä on ollut rankka viikko, valotaidetapahtumaa, vierailijoita Vantaalta asti ja kaikenlaista tohinaa. Se on hänen päämääränsäkin: kulkutautisairaala on ja voisi olla yhteisöllinen tila, joka levittää hyvää.

”Toisin kuin usein luullaan, lasten paras leikkipaikka on kuoppa, jossa on risuja ja roinaa.”

Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat

Meillä kahdella – kuvaaja Ulla-Maijalla ja minulla – pyörivät päät taidetalkkarin heräämistä odotellessa kuin nuorella pöllöllä Tampereen kulkutautisairaalan pihalla. Aika ei käy pitkäksi, koska joka puolella on jotain jännittävää, hulvatonta, leikkisää ja kiinnostavaa. Uskomaton paikka. Suosittelemme kokemaan sen itse.

Syksy on hyvä aika kuvata tätä korttelia, sillä kesän vihreys ei kilpaile kaikkien veikeiden rakennelmien kanssa, vaan ne pääsevät oikeuksiinsa.

thumbnail Mika Petissalon piha 7414

Tästä portista astutaan nyt hyväntuulenmaahan.

Iloinen mieli tarttuu

Jos hyväntuulisuus olisi tarttuva tauti, taidetalkkari Mika Pettissalo on kuronut taasen yhden ympyrän täyteen, kun hän pitää huolta Tampereen kulkutautisairaalan pihapiiristä. Iloinen mieli olisi aivan oivallinen tarttuva tauti.

Rakennukset ja tontti kuuluvat kaupungille. Tällä erää Pettissalon ja kaupungin kulttuuriväen välit ovat sujuvat. Paikka on määritelty joutomaaksi ja rakennuksista kaksi neljästä on suojeltu. Päärakennus ja pesula ovat kylmänä olevia tiloja.

– 46 vuotta kaupunki on yrittänyt lähinnä lahottaa rakennuksia, jotta ne voisi suruttomasti purkaa pois. Kolme vuotta sitten minut yritettiin häätää, mutta sain poliittisen päätöksen, ettei minua saa poistaa täältä. Päärakennus on toimenpidekiellossa ja pesularakennus on määritelty kylmäksi varastoksi. Suojellut rakennukset ovat riippuvaisia muista, joten ne ovat toimenpidekiellossa.

thumbnail Mika Petissalon piha 7397

Näin syksyllä rakennelmat erottuvat hyvin, kun ei ne eivät kilpaile luonnon vihreyden kanssa.

Sohva on kuin tieteisfilmistä

Entisessä pesulassa on taidetalkkarin olohuone. Hyvin erikoinen, ja kaikki on tehty kierrätetystä materiaalista.

Sohvantapainen huonekalu on kuin tieteisfilmistä. Sillä Mika Pettissalon hiuksiin saadaan kuvauksellinen muoto, koska pölynimurin torvet tupruttavat tukkaa kampaamon kuivaajan läpi.

– Paikka on julkinen tila ja avoin siis kaikille. Minä saan olla täällä, koska huolehdin ympäristöstä ilmaiseksi. Nyt minun ja kaupungin päättäjien kesken vallitsee rauhantila.

Aina tilanne ei ole ollut näin auvoinen.

thumbnail Mika Petissalo 7466 2

Kulkutautisairaalan aluuen ovat suunnitelleet arkkitehdit Onni Tarjanne, Birger Federley ja Bertel Strömmer.

Viiden vuoden päästä

Annan Mika Pettissalolle mahdollisuuden haaveilla, mitä kulkutautisairaalan tontilla olisi viiden vuoden päästä: ainakin yleinen sauna tontin kulman entisessä saunarakennuksessa, Mika itse olisi saunatonttu, olisi patio, galleria ja paljon porukkaa turisemassa saunan päälle. Yhteisöllisyys kukoistaisi. Pyynikin panimo sponssaisi mehut ja sähkölaitos kiukaan. Kiuas on muuten samanlainen kuin kuuluisassa Rajaportin saunassa.

Mika Pettissalo on kotoisin Mouhijärveltä. Hän päätyi kulkutautisairaalaan asumaan kuvataideopiskelijana vuonna 2003, kun se vielä oli opiskelija-asuntola.

Hän on 18 vuotta tehnyt taidettaan tontilla. Hänen mielestään parasta on alueen orgaaninen kasvu eli kaikki tulee vähän kuin itsestään ilman ohjausta ja sääntöjä. Näin syntyy hyviä juttuja, eikä tule bömbööseitä byrokraattisia hankkeita.

thumbnail Mika Petissalon piha 7381

Vähän rahaa, mutta paljon mielikuvitusta.

Esimerkiksi kasvihuoneessa on ateljee, jonka tuloksena pesulan ulkoseinällä on teoksia. Kokoelman nimi on Tarttuvan taiteen näyttely.

– Tampere on maalainen kaupunki. Se pitäisi hyväksyä. Otetaan nyt vaikka nämä tornit. Eivät ne tänne sovi. Jollekin kiinalaiselle miljoonakaupungin asukkaalle Tampereen tornit ovat vain lättäniä lähiökämppiä.

Ei voi sulkea pois sitä, että kulkutautisairaalalla oli mahdollisuus olla matkailukohde. Siihen se on riittävän erikoinen.

thumbnail Mika Petissalo piha 7423

Vieras voi tarttua haravaan tai maalipensseliin.

VO Nyt ei ehdi poroilla

Olohuoneen hyllyn nurkalla on iso poron pää. Se on muisto siitä, kun Pettissalo kulki kesäfestareilla porona. Tämä oli hänen performanssinsa.

Leikkisyys on oleellinen osa hänen sanavarastoaan. Nyt ei ole ollut aikaa juosta porona, koska tontilla tapahtuu niin paljon.

– Valotaidetapahtuma oli niin hieno, että tuli itku. Ystäväni Antti Hiltunen VALOA-toimistosta teki siitä totta. Minun piti puhua ja se oli jännittävää. Tapahtuma oli upea ja kaunis.

thumbnail Mika Petissalo 7458

Mika Pettissalo ja lauta symbolisoivat leikkisyyttä. Kasvihuone on nyt ateljee, jonne kuka vaan voi tulla.

Berliini voi olla Tampereella

Alun perin kulkutautisairaalan tontti oli ankea ja pusikkoinen.

– Idea on, että tänne voi tulla ja tarttua haravaan, lapioon tai mennä kasvihuoneeseen ja tarttua maalipensseliin. Koska vaan, kuka vaan.

Berliini voi olla Kaakinmaalla. Alue on saanut olla turvassa ilkivallalta. Se kertoo siitä, että ympäristöä arvostetaan.

thumbnail Mika Petissalon piha 7412

Leikkisyys on teosten yhteinen nimittäjä.

Paikalla käy monenlaista väkeä. Usein vieraina on arkkitehtiopiskelijoita, jotka ovat hahmotelleet, mitä mahdollisuuksia paikka voisi tarjota.

– Teen tätä nyt pitkälti yksin työkkäribudjetilla. Jos rahaa olisi, niin voisi tietysti tehdä enemmän. Tätä voisi käyttää oppimisalustana. Täällä voisi olla lasten majoja. Toisin kuin usein luullaan, lasten paras leikkipaikka on kuoppa, jossa on risuja ja roinaa. Se ruokkii luovuutta. Tämä voisi olla vapaan kansalaistoiminnan keskus.

Äskettäin kulkutautisairaalalla on käynyt syrjäytyneiden nuorten auttamisesta innostunut tyyppi ja turvatalon väkeä. He olivat muualta kuin Tampereelta, joten sana on levinnyt laajalle.

– Kyllä tämä on ennen kaikkea kunnianosoitus leikille. Paikka joka kannustaa ja jossa ollaan läsnä. Minulla on tarinaa tällä tontilla pitkältä ajalta ja minulla on tunne, että naapurit luottavat minuun. Yhteisöllisyyttä ei voi polkaista tyhjästä.

thumbnail Mika Petissalon piha 7402

Hienous on yksityiskohdissa.

Potkut merirosvon hommasta

Taidealan lisäksi Mika Pettissalo on opiskellut matkailualaa. Sen puitteissa hän oli vuonna 2000 töissä Pariisin Disneylandissa. Hän oli höyryveturi ja piraattimerirosvo. Jälkimmäisestä hommasta tuli potkut sopimattoman leikin vuoksi ja hän päätyi takaisin höyryveturiksi.

– Tuli tunne, että pitää keksiä jotakin muuta kuin turismi.

Yksi Mika Pettissalon projekteista on Pyynikin aikamatkat. Siihen kulkutautisairaalan kerroksellinen ympäristö antaa oivat puitteet.

thumbnail Mika Petissalon piha 7393

Kaakinmaan kirjasto.

Osuva yhteensattuma

Pariisissa Pettissalo ihastui taidetta pursuilevaan taloon: Ruede Rivoli 59. Kuinka sattuikaan pariisilainen ohikulkija poikkesi kulkutautisairaalalla matkallaan Keski-Suomeen taidekeskus Haihatukseen. Juuri hän oli pariisilaisen taidetalon pitäjä. Taasen ympyrä sulkeutui. Yhteensattumat tuntuvat enemmän kuin sattumilta.

– Tähtäin pitäisi olla ihmisten hyvinvoinnissa. Se maksaisi itsensä takaisin. Uskon, että tämä joutomaa on viihtymispaikka urbaanin viidakon keskellä. Kun korona oli pahimmillaan, tänne voi tulla olemaan ulkona ja puuhaamaan. Tampereen kannattaisi panostaa luontoon, tilaan ja järviin, joiden jäällä voisi liikkua talvella. Pitää luottaa siihen, mikä on originaalia, eikä tavoitella vääriä asioita, kuten niitä tornitaloja. Ne on jo nähty.

thumbnail Mika Petissalo 7471

Jos Mika Pettissalon haaveet toteutuvat, viiden vuoden päästä kulkutautisairaalan korttelissa on yleinen sauna, jonka patiolla turinoidaan maailman menosta.

Tampereen kulkutautisairaala

  • Toimi Kaakinmaan kaupunginosassa vuosina 1897–1959. Suunnittelusta vastasivat nimekkäät arkkitehdit Onni Tarjanne, Birger Federley ja Bertel Strömmer.
  • Funkiskuoren viimeksi saanut sairaalarakennus oli tarkoitettu kulkutauteihin sairastuneiden ihmisten hoitoon ja eristämiseen.
  • Sotien jälkeen sairaalassa alettiin hoitaa myös pitkäaikaisia tauteja sairastavia ihmisiä, koska kulkutaudit alkoivat vähentyä.
  • Vuodesta 1959 vuoteen 1985 paikka kulki Pyynikin sairaalan nimellä. Tämän jälkeen sairaala lakkautettiin, ja toiminnot siirrettiin Hatanpäälle.
  • Sen jälkeen tiloissa ovat toimineet Pirkanmaan musiikkiopisto, TOAS, A-kilta ja Martat.

thumbnail Mika Petissalo 7454

Kulkutautisairaalan kortteliin voi kuka vaan tulla, se on julkista tilaa.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua