Kielo Kärkkäinen. Kuva: Ulla-Maija Svärd
HENKILÖ | Muusikko Kielo Kärkkäinen pitää päätehtävänään omien laulujen tekemistä. Siksi sille on raivattava aikaa ja tilaa.
“Pitää antaa itselleen lupa tehdä omaa musiikkia ja sanoa itselleen, että kyllä tämä on tärkeää ja merkityksellistä työtä.”
Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat
Kielo Kärkkäinen tähtäsi muusikoksi, koska musiikki yksinkertaisesti innosti häntä. Tätä nykyä hän laittaa tärkeysjärjestyksen ykköseksi omien laulujen tekemisen, mutta toki hän alan ammattilaisena tekee keikkoja muillekin.
– Jos tekee omaa taidetta, pitää olla röyhkeä. Pitää vakuuttaa itselleen, että tämä on tarpeeksi tärkeää ja tätä haluan tehdä. Musiikki mielletään usein puuhasteluksi. Sanotaan, että se on hyvä harrastus. Joku on kääntänyt sanonnan niin, että musiikki on hyvä harrastus, mutta rankka duuni.
Kärkkäinen lukee mielellään naistaiteilijoista tehtyjä elämäkertoja – myös fiktiivisiä – koska saa niistä pontta omaan tekemiseen.
Ajanhallinnasta pitää huolehtia
– Halu tehdä omaa musiikkia vaatii ajanhallintaa. Sitä ei kukaan muu tee puolestasi. Minulla on nyt hyvä ”musiikki-infra” eli oma keikkamyyjä ja levy-yhtiö, mutta silti ajanhallinta on omalla vastuullani.
Tämän jutun idea syntyi siitä, kun valokuvaaja Ulla-Maija Svärd oli Annikin runofestivaaleilla ja kuuli Kielo Kärkkäisen esittävän Marja-Leena Mikkolan sanoittamia lauluja. Ne koskettivat Ulla-Maijaa ja monia muita, sillä kyyneliä pyyhittiin.
Esiintymistilanne on haasteiden kenttä
Kielo Kärkkäinen on miettinyt esiintymistilannetta. Se on hänen mielestään esteiden kasauma viestin kulkemiselle. Esiintyjällä on omat hankaluutensa ja kuulijalla on omansa.
– Viesti hajoaa jo lähettäessä. Jokainen kuulija taas peilaa lauluja omaan tunne-elämäänsä ja muistojensa kautta. Mikään ei toimi kaikille, Kärkkäinen sanoo.
– On mielenkiintoista tutkia esiintymishetkeä. Voi miettiä, mitä siinä tilanteessa tapahtui. Mikä sai yleisön rauhoittumaan kuuntelevaksi. Mikä sai kuuntelijat laskemaan suojauksensa.
Palaute tekee Kärkkäisen tyytyväiseksi, koska se osoittaa, että ei ole tullut tehtyä turhaa hommaa. On harvinaista, että joku sanoo jotakin.
– Olin juuri Laikun lavalla ja keskustelin ennen keikkaa vartijan kanssa. Hän oli valvomassa kaupungin laitteita. Hän tuli sanomaan jälkeenpäin, ettei voinut mitään, vaan keikka kosketti.
Tämä oli harvinainen hetki.
Tampereella ja Espanjassa
Kielo Kärkkäinen valmistui teatterimuusikoksi Tampereen ammattikorkeakoulusta 2013. Hänen ääntään on kuvailtu arvosteluissa syväksi ja koskettavaksi.
Tampereelle Kärkkäinen muutti vuonna 2009. Opiskeluvuosina hän halusi ja lähti vaihtoon Espanjaan. Pamplonassa hän oppi jazzia. Yhden vuoden hän vietti Alicantessa, lisäksi hän on asunut Valenciassa.
– Tein Alicantessa töitä sikäläisen kulttuuriyhdistyksen musiikkikoulussa, muun muassa opetin laulua ja vedin muskareita espanjaksi. Olin ajatellut, että siitä vain haen opetusmateriaalia kirjastosta, mutta Espanjassa ei ole samanlaista musiikkikirjastoa kuin Suomessa. Tein keikkoja, mutta oivalsin aika pian, että työllistyminen olisi vaatinut vuosien työn. Niin palasin Tampereelle, koska täällä oli tuttuja, suhteita ja ystäviä.
Kärkkäinen keikkailee aktiivisesti yhtyeensä kanssa, jossa soittavat kitaristi Matti Salo ja tenorisaksofonisti Sami Sippola. Kärkkäisen soolotuotannon julkaisuista vastaa Texicalli Records.
Kärkkäinen on julkaissut kolme sooloalbumia folkia ja jazzia yhdistävää uuden ajan laulelmaa, Valon mentyä -EP:n, kaksi albumia maailmanmusiikkiyhtye Belizen kanssa sekä vieraillut lukuisilla äänitteillä. Hän kirjoittaa lauluja suomeksi ja espanjaksi.
Tampereella Kärkkäinen on asunut vaikka missä, muun muassa Pispalassa, keskustassa, Kalevassa ja Nekalassa.
Yhteistyötä Laura Moision kanssa
Kärkkäinen tekee yhteistyötä Laura Moision kanssa. Kaksikko tekee duokeikkoja, joilla molemmat laulavat omia laulujaan ja osallistuvat toistensa lauluihin.
Duokeikkoja on luvassa syksyllä TTT-Klubilla, Korjaamon vaunuhallissa ja Oulussa.
– Talvet keikkailen pääasiassa klubeilla ja baareissa, ja kesä menee teatterin ja festivaalien merkeissä. Provinssissa olin mukana tänä kesänä.
– Päätin nuorena, että teen biisejä ja kokeilen muusikkouden eri lajeja ja vaihdan kokoonpanoja. Nykyinen bändi on täydellinen. Mahdumme yhteen autoon ja saan puhuttua fonisti Sami Sippolan ja kitaristi Matti Salon taustalaulajiksi. Levytyksissä on sitten isompi kokoonpano.
Kokeiluille altis mieli
Muutaman vuoden Kärkkäinen on ollut mukana runo- ja jazz-orkesteri Pelle & Romantiksissa.
– He tarvitsivat laulajaa esittämään Samin säveltämiä kappaleita. Siitä seurasi muita juttuja. On viehättävää, että tässä ei ole vain kirja, vaan on myös audio- ja bändiulottuvuus.
Mitä ilmeisimmin Kielo Kärkkäistä ei ole vaikeaa puhua mukaan uusiin työryhmiin. Hän on ollut esimerkiksi Pekko Käpin taustalaulajana Laura Moision kanssa. Toisinaan tällä kokoonpanolla tehdään keikkoja, tulossa on muun muassa esiintyminen Helsingin Huvilateltassa.
– Tavastiallekin pääsin tätä myötä. Olen seurannut Pekko Käppiä pitkään. Ensin oli sellainen tunne, että kas, olen päässyt fanina mukaan Pekko Käpin työhön. Nyttemmin olen päässyt yli fanihihittelyn ja ollaan vaan ammattilaisia.
Juha Hurme ja kesäteatteri
Teatteriguru Juha Hurmeen tekstejä Kielo Kärkkäinen on ollut mukana esittämässä viitisen vuotta.
– Olen mukana Paha kana -ryhmässä, jota johtaa Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä Heidi Kiviharju. Vedämme kesäteatteria pienillä teatterifestivaaleilla. Juha Hurmeelta olen oppinut, että kannattaa järjestää työryhmälle rento ja hyvä olo. Se kantaa. Hurme on nero yhdistämään ihmisiä. Olen saanut uusia kontakteja ja ystäviä tässä porukassa.
Tältä saralta on tulossa esiintyminen Hailuodon teatterifestivaaleilla ja Sara Hildénin pihamaalla. Museon pihassa nähdään Hurmeen näytelmä Lemminkäisen temppeli.
Laulun opettaminen väistyi
Laulun opettaminen jäi Kärkkäiseltä sivuun muutamia aikoja sitten.
– Oli pakko satsata omaan tekemiseen eli musiikin tekemiseen ja sen esittämiseen. Se on mennyt hyvin ja saan olla iloinen siitä, että saan tehdä omaa musiikkia.
Nyt hän suosittelee menemään muille laulunopettajille. Se on avartavaa kenelle vain: voi saada rohkeutta laulaa ja oppia hengityksestä keinoja helpottaa laulamista.
Radioykkönen oli kotona päällä
Mitä musiikkia Kielo kuuntelee? Esimerkiksi modernia instrumentaalista jazzia, flamencoa, folkia ja kantria sekä espanjalaisten ja eteläamerikkalaisten lauluntekijöiden musiikkia.
Laulullisesti hän ihailee muun muassa Silvia Pères Cruzia, Sammy Davis jr:ää ja Ella Fitzgeraldia.
Suomeen palattuaan Kärkkäinen perusti Taming May -yhtyeen, joka on valmistanut tribuuttikonsertit Nancy Wilsonin ja Carmen McRaen innoittamana ja esiintynyt vuoden 2020 Tampere Jazz Happeningin avauskokoonpanona. Lisäksi Kärkkäinen veti Last Sunday Jam Session -iltoja Tampereen Telakalla vuosina 2016–2020 Ilaria Tuccin ja Sondagers-orkesterin kanssa.
–Ja sitten minä kuuntelen Ylen Ykköstä, kuten kuka tahansa 36-vuotias, joka on saanut tämän tavan perintönä vanhemmiltaan. Kotona oli aina Yle Ykkönen päällä.
* *
Diskografia
- Kielo: Tule (omakustanne 2017)
- Kielo Kärkkäinen: Keitä me olemme (Texicalli Records 2019), Laulajan muotokuva (Texicalli Records 2021)
- Kielo Kärkkäinen & Matti Salo: Valon mentyä (EP, Texicalli Records 2020)
- Belize: Paisajes y encuentros (omakustanne 2017), Mis Dos Madres (Eclipse Music 2019)
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
”Sormus ei kuulu kenellekään”, sanoo Tampere-talon Ison saliin palaavan Taru Sormusten herrasta -näytelmän ohjaaja Mikko Kanninen
HENKILÖ | Tampereen Teatterin johtajan Mikko Kannisen mukaan draaman kaaret olivat J. R. R. Tolkienille sivuseikka. Siksi juuri yksityiskohtien on oltava hänen ohjauksessaan tarkalleen oikein ja kirjan hengen mukaisesti.
”Kutsukaa meidät kahville!” – Kirsi Kunnas esitti mutkattoman toiveen, joka johti elinikäiseen ystävyyteen
HENKILÖ | Millaista oli kirjoittaa Kirsi Kunnaksesta? Kirjallisuuden professori (emerita) Leena Kirstinä tutustui Kunnakseen 1970-luvulla ja kirjoitti hänestä neljäkymmentä vuotta myöhemmin.