John Lennon ja Yoko Ono vuonna 1971. Kuva: Wiki Commons
HENKILÖ | Missä olit, kun John Lennon murhattiin? Miten sait tiedon Lennonin kuolemasta? ”Jake Nymanin epätavallisen aikainen ääni terästi kuulorefleksini.”
Marita Nyrhinen
New Yorkissa oli joulukuun 8. päivän ilta, Euroopassa vuorokausi oli jo kääntynyt 9. päivän puolelle. John Lennon ammuttiin kotiovelleen New Yorkin Manhattanin läntisellä 72. kadulla sijaitsevan Dakota-talon edustalla.
Vuosi oli 1980. Lennon oli täyttänyt 40 vuotta vain pari kuukautta aikaisemmin, lokakuun 9. päivänä.
Dakota-talo New Yorkissa oli John Lennonin koti, jonka ovella hän koki kohtalonsa. Kuva: Marita Nyrhinen
Heräsin seuraavana aamuna pikkuruisessa boksissani. Ainoa yhteys ulkomaailmaan oli pieni matkaradioni, joka oli aina auki. Jake Nymanin epätavallisen aikainen ääni terästi kuulorefleksini. Hän raportoi asialliseen mutta järkyttyneeseen sävyyn Lennonin traagisesta kohtalosta, enkä ollut uskoa korviani:
”New Yorkin radioasemat alkoivat tapahtumasta kuultuaan soittaa Beatlesin levyjä, ja ennen aamunkoittoa Lennonin asunnon ulkopuolelle oli kerääntynyt valtava joukko ihmisiä, jotka tukkivat lähiseudun liikenteen. Osa itki, osa rukoili polvillaan ja osa lauloi All You Need Is Love.”
Se oli päivän uutinen. Lehdet uutisoivat tapahtumasta pian. Iltalehden New Yorkin kirjeenvaihtaja, Rauli Virtanen raportoi:
”John Lennon, vallankumouksellisen Beatles-yhtyeen johtava jäsen ammuttiin kuoliaaksi New Yorkissa tiistaiaamuna kello kuusi Suomen aikaa, kun hän oli palaamassa kotiinsa yhdessä vaimonsa ‹kanssa. Hän oli kaksi kuukautta sitten levyttänyt vaimonsa kanssa ensimmäisen kerran viiden vuoden hiljaisuuden ja erakkoelämän jälkeen. Beatles-musiikin kokoelman renessanssin myötä Lennonien levy kohosi välittömästi Amerikan kymmenen kärjessä -listalle. Ironisesti levyn nimi on Just Like Starting Over.”
3. Vuonna 1985 Lennonille omistettiin New Yorkin Keskuspuistossa alue, joka sijaitsee Dakota-talon kohdalla ja jossa Lennon tapasi käyskennellä säännölliseesti. Siellä voi mietiskellä John Lennonin elämää ja uraa. Ohikulkijan ottama kuva
Uusi Suomi kirjoitti keskiviikkona joulukuun 10. päivänä 1980:
”Legendaarisen Beatles-yhtyeen jäsen John Lennon ammuttiin kuoliaaksi myöhään maanantai-iltana, kun hän oli saapumassa asunnolleen Manhattanilla. Murhaaja kutsui Lennonia rauhallisesti nimellä ennen ampumista”.
Lehti jatkoi:
”Lennonin japanilaisen vaimon, Yoko Onon, huutaessa hysteerisesti 40-vuotias muusikko kuiskasi ’minua on ammuttu’, astui kuusi askelta ja kaatui maahan, kertoi poliisi.”
Omat päiväkirjamerkintäni paljastavat yhden aikakauden loppuneen.
”Herätessäni sain kuulla, että John Lennon on ammuttu. Todeksi en voi uskoa. Olen mykkä! Ja vain pari viikkoa sitten ilmestyi onnellisen miehen uusi LP, viiden vuoden tauon jälkeen. Radioni soittaa vain nostalgisia lauluja, kahlaa läpi tuotantoa. Kuinka uskomatonta musiikkia ihminen voikaan luoda! […] John Lennon ei laula enää rauhasta, ystävyydestä eikä rakkaudesta, joita arvoja hän niin puolusti. Hän vastusti avoimesti väkivaltaa, mutta joutui itse sen uhriksi. […] Uusia tähtiä syttyy ja vanhoja sammuu. Mutta Lennon on myytti, joka jää elämään musiikissaan. Häneltä jäi liian paljon sanomatta. John Lennonin mukana hautaamme nuoruutemme”.
Nämä merkintäni ovat yhä tallessa ja tuntuvat yhä epätodellisilta.
John Lennonin albumeita. Kuva: Marita Nyrhinen
Beatles-diggari muistelee
Tamperelainen Beatles-diggari ja -tuntija Antti Marttinen tuntee John Lennonin ja The Beatles -yhtyeen tavallista paremmin.
– John Lennon astui elämääni kesällä 1964 eikä ole sen koommin sieltä poistunut. Seuraavat viisi vuotta The Beatles oli kuuntelemani pop-musiikin keskiössä, ja kun yhtye hajosi sen hallitseman vuosikymmenen päätteeksi, fokus siirtyi miesten soolouriin. Muutakin musiikkia tuli mukaan ja harrastus jatkuu edelleen, mutta kaikesta kuuluu kiitos enemmän tai vähemmän John Lennonille, Marttinen kertoo ja toteaa, että vaikkei Lennon toki vastannut kaikesta mitä The Beatles teki, hän oli kuitenkin perustanut yhtyeen ja oli pitkälti sen puhemies.
John Lennonin murha oli järkytys Marttiselle, kuten muillekin rockia seuranneille.
– Lennonin murhasta kuulin aamulla, kun serkkuni soitti. Olin tuolloin opiskelija, ja muutama päivä meni synkeissä tunnelmissa pitkälti kotioloissa. Mies oli palannut elämääni pitkän poissaolon myötä uuden Double Fantasy -albumin myötä, ja ajatus siitä, että rauhan puolesta kamppailija oli yllättäen temmattu väkivaltaisesti pois, oli käsittämätön. Lennon levitti maailmalle sanaa, joka oli pitkälti jo unohdettu: Say the word Love.
– Innostus Lennoniin vei minut myöhemmin Liverpooliin, jossa kävin muun muassa Johnin museoidussa lapsuudenkodissa. Hän sai minut myös innostumaan englannin kielestä, Marttinen paljastaa.
John Lennonin lapsuudenkodissa Liverpoolissa pääsee käymään. Kuva: Marita Nyrhinen
Kaksi tragediaa samalla viikolla
Ylistarolainen musiikkikulttuurivaikuttaja, muusikko ja järjestötoimija Jorma Välimäki muistaa hyvin Lennonin murhan. Tieto Lennonin kuolemasta liittyy hänen mielessään Wigwamin rumpali Ronnie Österbergin kuolemaan.
Lauantaisin Yleisradion ruotsinkieliseltä kanavalta tuli musiikkiohjelma Smultronstället, jota Österberg toimitti. Välimäki sattui kuulemaan lauantaina joulukuun 6. päivän ohjelman, jossa Österberg esitteli Lennonin ja Onon tuliterän albumin Double Fantasy ja soitti sitä useita kappaleita.
– Parin päivän päästä molempien muusikoiden kuolema uutisoitiin. Olihan se epätodellinen tunnelma, kun sellainen mies tapetaan keskellä kaupunkia”, Välimäki muistelee ajatellen yhtä paljon Lennonia kuin Österbergiäkin, joka riisti hengen itseltään tuona joulukuun 6. päivänä, jolloin oli vielä eetterissä.
– Kyllähän tuollaiset uutiset koskettivat 21-vuotiasta nuortamiestä.
– Molempien musaa tuli kuunneltua noihin aikoihin ja aiemminkin, ja onhan Wigwamin live-levyllä Live Music From the Twilight Zonella (1975) versio Imagine-kappaleesta, Välimäki toteaa.
The Beatlesin musiikkia hän oli tietysti kuullut radiosta paljon, mutta enemmän hän pääsi tutustumaan siihen 1970-luvun alkupuolella, kun naapurin poika oli saanut lainaksi luokkakaverinsa isonveljen Beatles-levyt ja toi ne Välimäen kotiin, koska heillä oli levysoitin.
– Niitä sitten kuuntelin ja ajattelin, että nyt tiedän mitä on popmusiikki. Olin 11-vuotias.
Seuraavaksi Välimäen olikin saatava kitara, mistä hänen isänsä ei oikein tykännyt. Landolan hän sitten sai, ja siitä lähtien soitto on jatkunut ja jatkuu yhä.
The Beatlesin albumeita. Kuva: Marita Nyrhinen
Yhdeksän
Yhdeksän oli Lennonin onnen ja kohtalon numero. Hän syntyi lokakuun 9. päivänä. Samana päivänä 35 vuotta myöhemmin hän sai pojan, Seanin. Hän sävelsi jo varhain kappaleen One After 909, joka on julkaistu Let It Be -albumilla.
Mystinen kappale Revolution 9 Beatlesien valkoisella tupla-albumilla kiteytti hänen 9-traumansa mutta ei antanut rauhaa vaan johti myöhemmin unelmoimaan kappaleessa #9 Dream albumilla Walls and Bridges, joka oli Lennonin 9. albumi (laskutavasta riippuen).
Ja vielä kohtalokin oli ivallinen ja spekuloi ajan kanssa: kun Lennon murhattiin, Euroopassa päivä oli jo kääntynyt joulukuun 9:nneksi.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Älä korva pieni kuule mitä vain – puhutaanpa taas barokkimusiikista
KOLUMNI | Kun pitkin syksyä mediassa, kouluissa ja kodeissa melskattiin ”barokkimusiikin kieltämisestä”, kuinkahan moni tarkkaan ottaen edes tiesi, mistä puhui?
Uu MAMA – Kulttuuritoimitus eksyi K-pop-palkintogaalaan
MUSIIKKI | Korealaisen popin tärkein palkintogaala MAMA Awards levittäytyi tänä vuonna Japaniin ja Kaliforniaan. Paikalla oli Kulttuuritoimituksen Eija Niskanen.
