Kuukauden säveltäjä: Ilkka Hammo säveltää aamupäivät ja opettaa kitaransoittoa iltapäivät ja illat. ”Tosiasia on se, että opetustyöstä tulee elanto”, hän toteaa.
Kikka Holmberg, teksti
Anitta Vuorisola, kuvat
”On the Horizon osoittautui kiehtovien tekstuurien sekä menevien osuuksien ja salaperäisten misterioso-taitteiden runsaudensarveksi (…). Se eteni varmoin ottein kohti informaation tiivistymistä neljän sävelen aiheeseen ja lopulta sulautumiseen kuin horisontin viivaksi.
Magnus Lindberg -vaikutteita saattoi bongailla loppupuolelta, mutta omaa persoonallisuuttakin löytyi. Hammo kirjoittaa soittimille luontevasti – mutta ei kliseisesti – ja balansoi kaiken taitavasti. Tästä on hyvä jatkaa.”
Näin ylisti Helsingin Sanomien Vesa Sirén RSO:n esitystä Ilkka Hammon On the Horizon -teoksesta 28.9.2019.
– Olin kyllä mielissäni tuosta arviosta, myhäilee säveltäjä Hammo muutama viikko konsertin jälkeen.
– Tuntuu tosi kivalta saada myönteistä palautetta, sillä sitä kautta saa myös positiivista huomiota. Sellaisetkin, jotka eivät olleet konsertissa tai edes tienneet tästä esityksestä, kiinnostuivat teoksestani Hesarin kritiikin nähtyään.
– Sävellystä tehdessäni koetan kuitenkin sulkea kaiken kritiikin ja muun huomion pois mielestäni ja teen vain sellaista musiikkia, mitä haluan tehdä. Kritiikistä tulee sitten, mitä tulee. Se ei vaikuta siihen, mitä teen.
RSO:n tilaustyö oli Hammolle suuri yllätys.
– Akatemiassa oli RSO:n ja sävellysopiskelijoiden workshop vuosina 2012–2014. Silloin oli vireillä ajatus, että RSO esittäisi projektin päätteeksi workshopissa sävelletyt kappaleet. Esitystä ei kuitenkaan silloin tullut, mutta vuosi valmistumiseni jälkeen sain sähköpostin, jossa kysyttiin, haluanko tehdä ihan uuden teoksen.
– Sehän oli tietenkin ihan mieletön tilaisuus.
* *
Ilkka Hammolta on tänä vuonna kuultu kolme muutakin kantaesitystä, joista kaksi Tampering-festivaalilla elokuussa.
Tampering ry on nykymusiikkiyhdistys, jonka nuoret tamperelaiset säveltäjät perustivat vuonna 2013. Yhdistyksen jäsenistöön kuuluu noin 15 säveltäjää ja sen yhteydessä toimii uuteen musiikkiin erikoistunut 17-henkinen Tampering Ensemble.
– Tampering on ollut minulle tärkeä. Muuttaessani Helsingistä Tampereelle tutustuin sen piirissä paikallisiin säveltäjiin ja muusikoihin ja pääsin mukaan aktiiviseen toimintaan.
Ilkka Hammo säveltää aamupäivät ja opettaa iltapäivät ja illat.
Hammo on kotoisin Kihniöstä, ja hän opiskeli alkuun Ylä-Satakunnan musiikkiopistossa. Helsinkiin hän muutti 2002 ja Tampereelle 2014.
– Helsinki-vuodet olivat tosi intensiivisiä: opiskelin ja opetin ihan satanen lasissa koko ajan. Tampereella on rennompaa ja rauhallisempaa kuin Helsingissä, ja se sopii minulle. On hienoa olla tamperelainen säveltäjä ja hienoa on myös se, että työpaikassani Pirkanmaan musiikkiopistossa on useita säveltäjiä ja on yhteisöä ympärillä.
Nykymusiikkia Hammo toivoisi kuulevansa Tampereella enemmän.
– Helsingissä nykymusiikkikonsertteja on pitkin vuotta, kun taas Tampereella ohjelmisto on aika konservatiivista. Santun (Rouvali) myötä Tampere Filharmonian yleisökehitys on noussut ja salit ovat täynnä. Nyt olisi hyvä tilaisuus tuoda ohjelmaan mielenkiintoa myös uusilla teoksilla.
* *
Ilkka Hammo on säveltänyt lähes koko ikänsä. Hän aloitti kitaransoiton kahdeksanvuotiaana ja alkoi pian sen jälkeen itse kirjoittaa nuotteja paperille ja tehdä omia melodioita ja sointukulkuja.
– Pyrkiessäni Sibelius-Akatemiaan kitaristina vuonna 2002 en oikeastaan ajatellut, että minusta tulisi säveltäjä. Säveltäminen oli kuitenkin jäänyt vahvana mieleen musiikkiopistoajasta, jolloin sävellysopettajani Antti Nissilän kanssa kävimme läpi erilaisia musiikkityylejä. Jotenkin se jäi vaikuttamaan niin, että halusin Akatemiassa ehdottomasti saada sävellystunteja. Siinä vaiheessa minua alkoi toden teolla kiinnostaa moderni sävelkieli.
– Valmistuessani maisteriksi kitarasta vuonna 2011 hain ja pääsin sävellyslinjalle. Koskaan ei kuitenkaan ole ollut sellaista hetkeä, että olisin pelkästään säveltänyt: se on aina mennyt kitaransoiton ohella.
Sama jatkuu edelleen. Päästyään opiskelemaan säveltämistä Hammo sai kitaransoiton opettajan töitä ja siitä lähtien hän on opettanut ja säveltänyt.
– Kyllä se toimii, vakuuttaa Hammo.
– Se vaatii aikamoista järjestelyä ja itsekuria ja myös sitä, että käytän säveltämiseen paljon loma-aikoja. Opetan Pirkanmaan musiikkiopistossa ja Käpylän musiikkiopistossa Helsingissä, ja minulla on hyvät työnantajat, jotka tukevat säveltämistäni. Pystyn tarvittaessa ottamaan vapaata ja pyytämään sijaista.
Hammo säveltää aamupäivät ja opettaa iltapäivät ja illat.
– Työpäivät venähtävät helposti 11–12-tuntisiksi, mutta siinä ehkä auttaa se, että säveltämisessä ja opettamisessa on kyse kahdesta täysin eri maailmasta.
– Haen toki myös rahoitusta. Kun saan tilauksen, haemme esittäjien kanssa apurahaa yhdessä. On tärkeä asia, että sävellystyöstä maksetaan, mutta tosiasia on se, että opetustyöstä tulee elanto.
* *
Säveltämään lähtiessään Hammolla on yleensä jokin mielikuva sointimaailmasta.
– Siitä, minkä tyyppistä haen, hän tarkentaa.
– Viime aikoina, esimerkiksi On the Horizon -orkesterisävellyksessä, se on ollut selkeä ja hyvin soiva orkesteritekstuuri.
– Useimmiten haen pianolla harmonisia struktuureja – jonkinlaista pohjaa, josta voisin lähteä liikenteeseen. Kuulostelen ja kirjoitan muistiin. Sitten teen tuohon pohjaan laajennuksia ilman soitinta.
”Välillä soitan mielessäni olevia harmonioita ja koetan saada päähäni soimaan sitä maailmaa, jotta pystyisin kirjoittamaan sen myös ilman soitinta”, luonnehtii Ilkka Hammo sävellysprosessinsa vaiheita.
– Välillä soitan mielessäni olevia harmonioita ja koetan saada päähäni soimaan sitä maailmaa, jotta pystyisin kirjoittamaan sen myös ilman soitinta. Koetan tehdä käsin mahdollisimman paljon, mutta tietokone on tietenkin varsinkin orkesteriteoksissa tosi tärkeä apu, jotta iso partituuri pysyy hallussa.
– Eniten olen ehkä käyttänyt teoksissani jousisoittimia. Kitara on tutuin kaikista, koska se on oma soittimeni, mutta seuraavaksi tulevat jousisoittimet ja myös puupuhaltimet. Jatkossa haluaisin vielä enemmän perehtyä vaskisoittimiin.
* *
Helsingin Sanomien arviossa Hammon musiikkia verrattiin Magnus Lindbergin musiikkiin.
– Säveltäessäni minulla ei yleensä ole mielessäni referenssiteoksia, mutta jostain alitajunnasta tietysti tulevat kaikki vuosien varrella kerääntyneet vaikutteet. Pidän Lindbergin musiikista todella paljon ja ajattelumme on jossain määrin samantyyppistä. Teoksiini on vaikuttanut myös Witold Lutosławskin ja sävellyksenopettajani Veli-Matti Puumalan tuotanto. Viime vuosina olen tutustunut aiempaa enemmän myös esimerkiksi John Adamsin sointimaailmaan.
On the Horizon -orkesterisävellystä laatiessaan Hammo kertoo kuunnelleensa Enno Poppen teosta Altbau.
– Vaikka On the Horizon eroaa aika lailla Altbaun maailmasta, innostuin blokkimaisuudesta, jolla Poppe rakentaa Altbaun ensimmäisen osan. Jouset, puut ja vasket muodostavat omat blokkinsa, jotka vuorottelevat.
– Pyrin hakemaan vaikutteita laajasti. Minulla on usein sellaista iskevää rytmiikkaa, joka saattaa jossain määrin tulla minulle nuoruudessa tärkeästä rockmaailmasta: Queen, Genesis, Led Zeppelin, Hammo luettelee.
– Teoksilleni on usein ominaista virtuoosisuus, intensiiviset tekstuurit ja kokonaismuodon selväpiirteinen kaartuminen – se, että musiikissa on sellainen imu, joka ottaa kuulijan mukaansa. Nykyisin olen erityisesti orkesterisävellyksissä pyrkinyt hyvin soivaan, resonoivaan tekstuuriin.
Ajatusta oman tyylinsä luonnehtimisesta Hammo kuitenkin vieroksuu.
– Ajattelen, että kokonaispaletti olisi mahdollisimman laaja, ja että minulla on täysi vapaus tehdä omat esteettiset valintani sävellys kerrallaan. Aina välillä voin zoomata yhteen alueeseen, mutta kaikki vaihtoehdot ovat koko ajan olemassa. On hienoa ajatella, etten tiedä miltä musiikkini kuulostaa viiden vuoden päästä.
* *
Ilkka Hammo säveltää Taidetestaajat-hankkeeseen Pohjolan tarujen maailmaan liittyvän orkesteriteoksen, jonka kantaesitys on toukokuussa.
Hammo puhuu innostuneena Taidetestaajat-hankkeeseen liittyvästä työstään. Hän säveltää Tampere Filharmonialle viiden minuutin pituisen orkesteriteoksen, jonka kantaesitys on toukokuussa.
– Aiheena on Pohjolan tarujen ja fantasian maailma. Kirjoitin koululaisille tehtävänannon ja pyysin heiltä maalauksia ja kuvia siitä, minkälainen tuo tarujen ja fantasian maailma – vähän kuin uudenlainen, päivitetty Kalevala – voisi olla. Pyysin myös nimiehdotuksia. Saamieni kuvien ja nimiehdotusten perusteella ryhdyn sitten työstämään sävellystä.
– Noin 5 000 kahdeksasluokkalaista tulee kuuntelemaan konserttia, monta salillista. Oppilaiden töitä myös heijastetaan näkyviin, ja he kuulevat, millaista musiikkia olen tehnyt niiden pohjalta. Tämä on hieno tapa saada uusia kuulijoita, Hammo iloitsee.
