Dekkarikirjailija Markus Ahonen kirjoittaa yhteiskunnallisesti kantaaottavaa tekstiä lähiöiden syrjäytyneistä – nyt ilmestyi kuudes Isaksson-romaani

Markus Ahonen. Kuvat: Ulla-Maija Svärd

Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat

Tätä nykyä Markus Ahonen asuu poikansa kanssa Irlannissa. Paikka on 16 kilometriä Dublinista pohjoiseen, Malahide-niminen rantakylä. Kylässä on turistinähtävyytenä 1100-luvulla rakennettu linna.

Nykyisyyteen on pitkä ja monipolvinen matka. Markus Ahonen on lähiökasvatti Vantaan Martinlaaksosta. Moni ikätoveri on jo poistunut keskuudestamme. Henkiseltä ja fyysiseltä juuttumiselta lähiöön Markus Ahosen pelastivat lähteminen lukioon, vaihto-oppilaaksi, armeijaan ja sieltä opiskelemaan. Pääainetta hän vaihtoi kerran. Hän opiskeli viestintää ja kotimaista kirjallisuutta.

– Olin kahdeksan vuotta Turussa ja poissa Martinlaaksosta. Se vei minut laman ja lähiöiden yli. Tiesin aina, että tähtään kirjallisuuden pariin. Joistain lähiönuorukaisista havaitsi jo alaluokilla, että heille ei käy hyvin, Ahonen kertoo.

– Lähiöön voi juuttua jopa fyysisesti. Jo lähtö Vantaalta junalla Helsingin keskustaan Kolmen sepän patsaalle on niin hurja seikkailumatka, että sitä ei saa tehtyä. Kun joutuu huonoon seuraan, eikä pääse siitä irti, se on menoa luisuun. Syrjäytymisessä on myös sattumanvaraisuutta. Äkkiä koulun paras urheilija voi lipsua huonoille teille.

Marraskuussa ilmestyy hänen kuudes Isaksson-romaaninsa Anna pahan kiertää (WSOY, 2021). Kirjoissa on itsenäinen tarinansa, mutta parhaimpansa ne antavat, jos ne lukee kronologisessa järjestyksessä.

Markus Ahonen on kirjoittanut myös melankolisen rakkausaiheisten novellien kokoelman, fantasianovellikokoelman lapsille ja herkkiä aiheita lasten ehdoilla käsittelevän tarinakokoelman lapsille ja aikuisille.

Yhteiskuntaa ja hyvää suomea

Markus Ahosen suomen kieli on hyvää ja tarinassa on vetoa.

– Pyrin siihen, että en kirjoita palikkakieltä, vaan tavoittelen kaunokirjallista ilmaisua sekä kielessä että henkilöhahmojen syvyydessä. Haluan, että tekstissäni on eri tasoja.

Uusimman Isakssonin hän on sijoittanut pääosin Kannelmäkeen, vaikka hänellä ei sinänsä ole mitään Kannelmäkeä vastaan. Se on vain paikka, joka symbolisoi lähiöön jämähtämistä.

Juonen peruskulku tuntuu ajankohtaiselta. On kolmen nuoren joukko, joista yksi vie mukanaan pahaan, toinen on utelias musiikin suuntaan ja kolmas on hieman toistaitoinen ja vietävissä mukaan.

– Otetaan vaikka Myyrmannin räjähdys. Minä yritän kuvitella, mitä räjäyttäjän päässä on liikkunut.

Ehkä se olisi vain pieni kannustus, joka olisi 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa kääntänyt nuoren miehen ajatusten ja elämän suunnan. Vuonna 1972 syntyneen Markus Ahosen kokemus on, ettei kannustusta saanut hänen nuoruudessaan. 1980-luvun elämänmalli oli kova ja nujertava.

Kolmas sija kilpailussa

Markus Ahonen muutti Irlantiin vuonna 2006. Sitä ennen hän oli lähettänyt seitsemännen käsikirjoituksensa, dekkariromaanin, Kouvolan dekkaripäivien romaanikilpailuun. Muutto Irlantiin tapahtui huhtikuussa. Muutaman viikon kuluttua hän tuli katsoneeksi Kouvolan kaupungin sivuilta, että hänen nimimerkillä tekemänsä dekkariromaaninsa on kuuden parhaan joukossa.

– Oli jännitysmomentti. Minua yritettiin kiinni puhelimella, mutta minulla ei enää ollut Suomessa puhelinnumeroa. Nimimerkin osoite viittasi Loimaalle, jossa asui kokonimikaima. Kilpailua järjestämässä mukana ollut kustantaja soitti tälle kaimalle ja kysyi, oletteko mahdollisesti kirjoittaneet palkitun käsikirjoituksen. Minut saatiin lopulta kiinni sähköpostin kautta. Sijoituin Meduusalla kolmanneksi.

Kustantaja on nykyisin WSOY ja se julkaisi kolme ensimmäistä Isakssonia uudelleen.

Markus Ahonen on pohtinut, mikä aiheuttaa väkivaltaa ja ylisukupolvista syrjäytymistä. Hän itse on kasvanut Vantaan Martinlaakson lähiössä, joten hän tuntee niiden elämän kovuuden.

Hannu Peltonen järjesti

– Minulla on koko ajan kansiot jatkoromaaneille. Niiden järjestys voi vaihtua. Jonkun alajuonen pätkän tai sanonnan saatan sijoittaa näihin kansioihin, jos se ei sovi tekeillä olevaan kirjaan. Saatan lisätä myöhemmin yhden äänen lisää, tai henkilöhistorian 30 vuodelta. Uusimmassa kirjassani kytken yhteen aikaisemmissa teoksissa kesken jääneitä juonen käänteitä.

Se, että me puhumme Tampereella kahvilassa dekkarikirjallisuudesta, on Hannu Peltosen ansiota. Peltonen pyysi Ahosen vuoden 2019 Vihtorin kirjamessuille. Tuttava ja Jussi Lähde järjestelivät asiat niin, että messuilla Ahosta haastateltiin vartin verran.

Haastattelupäivänä Hannu Peltonen on kuljettanut Ahosta tutustumassa Tampereen kirjakauppoihin.

Kaukokaipuu vei Irlantiin

Turun opintojen jälkeen Markus Ahonen teki töitä toimittajana ja päätoimittajana paikallis- ja kaupunkilehdissä. Lisäksi hän on tehnyt televisiokäsikirjoituksia. Pienten lehtien vetäminen kävi raskaaksi.

Irlantiin vei kaukokaipuu ja halu muuttaa englanninkieliseen maahan, mutta ei kuitenkaan Englantiin ja Euroopan sisällä, tämä ei jättänyt hirveästi valinnanvaraa. Irlannissa hän teki töitä lentävänä kirjeenvaihtajana sanomalehdille ja aikakauslehdille 40 maasta eri puolilla Eurooppaa ja Euroopan ulkopuolella.

– Pidän Irlannista koko ajan enemmän. Minua viehättää maan yhteisöllisyys, rosoisuus ja inhimillisyys. Pidän myös siitä, että siellä vasara lasketaan kädestä kello 18 ja työt jäävät, ja vietetään muuta elämää.

Päätoimisena kirjailijana hän on ollut kausittain.

Kirjeenvaihtajan kokemuksesta Libanonin puolelta Syyrian sodan aikana ovat päätyneet myöhemmin kirjan sivuille. Voi sanoa, että Markus Ahonen on viettänyt sellaisen elämän, josta riittää kirjoitettavaa. Seuraava kirja on jo hyvässä vaiheessa ja kansioissa on aineksia sitä seuraaviin.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua