Anne-Mari Kivimäki on onnekas, hänellä on aina ollut musiikkialan töitä: ”Pian haitari on taas hittisoitin”

Anne-Mari Kivimäki. Kuva: Kaija Toivonen

Päivi Vasara, teksti
Kaija Toivonen, kuvat

Tätä juttua tehdään Tampereen Kehräsaaressa, jossa on kivijalassa vallan mukava pop up -tila. Sen haltija on kokeellisen kansanmusiikin organisaatio Folk Extreme. Puutarhakeinussa istuu haasteltavana Anne-Mari Kivimäki.

Hänet moni yhdistää oitis haitariin. Saatavissa onkin kuvia varten kunnioitettava määrä haitareita, ja kotona on lisää.

Koska käy ilmi, että Anne-Mari Kivimäki täyttää tänä vuonna 50 vuotta, on hyvä hetki katsoa vähän taaksepäin. Uraan mahtuu niin paljon erilaisia hankkeita ja projekteja, että vain pientä osaa käsitellään tässä artikkelissa. Ajan rajallisuuden vuoksi joistain kuvioista on pitänyt luopua, näin on käynyt muun muassa Puhti-duolle.

Toisaalta ollaan hyvinkin ajankohtaisia, koska ensi lauantaina (7.3.2026) juhlitaan Emma-gaalaa ja Anne-Marin sooloalbumi Kotiin (Rockadillo, 2025) on ehdolla Emma-palkintoon Vuoden Etno -kategoriassa. Palkinto myönnetään merkittävästä etno- tai kansanmusiikkialbumista.

Haitarikin on tätä päivää. Juuri UMK:ssa oli kahdellakin finalistilla lavalla haitari. Myös Ruotsin vastaavassa Melodifestivalen-kilpailussa on kuultu haitarin sointuja.

Se on kuulkaas niin, että kohta haitari on pop.

Suistamon Sähkön promokuva kuvattiin Helsingissä Tekniikan museossa suodatinhallissa, jossa oli samanlainen lattia kuin Ignoilan vesivoimalaitoksella, Suojärvellä. Kuvassa Anne-Mari Kivimäki, Reetta-Kaisa Iles, Tuomas Juntunen ja Antti Puumalainen. Kuva: Mikko Mäntyniemi

Kivaa ja tarpeellista

Suistamon Sähkö sai alkunsa Anne-Mari Kivimäen taiteellisesta tohtorintutkimuksesta. Hän valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2018. Tohtorintutkimuksessa luotiin taide-elämyksiä yhdistämällä elokuvaa, sarjakuvaa, tanssia, musiikkia ja arkistoäänitteitä. Sen otsikko oli ”Suistamo – Perinnelaboratorio”.

– Suistamo on minulle mielentila, joka koostuu arkistonauhoista, Karjalan-matkoista, rosoisesta soinnista, historiasta, mielikuvista, kaipauksesta ja ihmisistä, joiden kanssa olen työskennellyt Perinnelaboratoriossani.

– Suistamon Sähkön konserttia luodessa halusin yhdistää haitarin, laulun, tanssin ja koneet. Alkusysäyksen antoivat karjalaiset arkistotarinat. Suistamon Sähkö -levy ilmestyi 2015. Sen jälkeen jatkettiin, koska halusimme ja sen vuoksi, että muilla oli tarve kuulla ja kokea meidän musiikkiamme.

Suistamon Sähköllä oli aikoinaan rajan takana täysnimikaima. Ignoilan vesivoimalaitos on edelleen Suojärvellä, ja siellä jylläävät vanhat 1930-luvun Tampellan koneet.

Suistamo on 55 kilometriä Sortavalasta Suojärven vieressä. Siellä lähellä Hyrsylän mutkaa. Suistamo on luovutetun Karjalan suurimpia pitäjiä.

Anne-Mari Kivimäki on säveltäjä ja muusikko. Hän valmistui musiikin tohtoriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmästä vuonna 2018. Kuva: Kaija Toivonen

Tamperelaisuus

Suistamon Sähkö mielletään vahvasti tamperelaiseksi yhtyeeksi.

Kokoonpanoon kuuluvat Anne-Mari Kivimäen lisäksi Reetta-Kaisa Iles (laulu, tanssi), Tuomas Juntunen (laulu, tanssi) ja Paavo Malmberg / Antti Puumalainen (elektroniikka, laulu).

– Tässä on ollut yksi vaihdos, kun Eero Grundström jäi pois ja Paavo tuli tilalle.

Suistamon Sähköstä on käytetty nimitystä etnoteknoyhtye, mutta Kivimäki haluaa pois määritelmät. Voidaan todeta, että yhtye soittaa musiikkia.

– Turhan tiukat genrerajat voi unohtaa. Ennemmin sopii luonnehdinta tanssittaja ja reivimeininkiä tarjoava bändi.

Yhtyeen musiikkivideot ovat saaneet palkintoja ja tunnustuksia. Visuaalisuus on yhtyeelle tärkeä asia, ja bändi onkin käyttänyt alusta lähtien pukusuunnittelijoita.

Lavalla ei nökötetä paikallaan, vaan villitään yleisö mukaan tanssiin.

– Meillä on yleisöllä eturivissä joskus vanhoja Karjalan evakkoja rollaattoreineen. Lavalla olemme yleisönottavia ja keskustelevia. Jos muut sanovat, että valoja vähemmäksi, me sanomme, että valot päälle ja katsokaa meitä.

Tässä erityisen kaunis haitari. Se on Anne-Mari Kivimäen papan, joka soitti sodan aikana rintamalla. Soitinkaunotar on valmistettu Kurikassa 1937–1938. Pappa kuoli vuonna 1946. Haitarilla on muistoarvoa, ja se on vähän alkanut kärsiä ikävuosistaan, joten sitä pitää säästellä. Kuva: Kaija Toivonen

Haitari nurkkaan?

Anne-Mari Kivimäki on käynyt peruskoulun ja lukion Pirkkalassa. Hänellä on myös erittäin kiltti isä.

– Yhdeksänvuotiaana olin äidin ja isän kanssa Sata-Häme Soi -tapahtumassa ja tuumin, että minä haluan soittaa haitaria. Kävin Ahosen musiikkiliikkeessä soittotunneilla, Kivimäki kertoo.

– Isojoella asuva tätini innostui, että voisin mennä kansanmusiikkileirille. Minulla ei ollut mitään leirejä vastaan. Siellä sain opettajaksi Kimmo Pohjosen, joka oli tuolloin Sibelius-Akatemian opiskelija. Yläasteella haitari meinasi lentää nurkkaan, koska ohjelmisto oli Metsäkukkia, Mantsurian kukkuloita ja Elämää juoksuhaudoissa. Leirillä sain soittaa muuta ja improvisoida.

– Haitari ei ole huono soitin, mutta ohjelmisto voi olla epäkiinnostava. Näin myöhemmin olen alkanut pitää vanhoista lauluista ja mielelläni soitan niitä kaikkia Metsäkukista Jätkän humppaan ja Karjalan pojista Säkkijärven polkkaan.

Lukioikäisenä Kivimäki kävi joka toinen viikko vuoden verran Maria Kalaniemen opissa Helsingissä. Ja isä tarjosi kyydin.

Sen jälkeen Kivimäki pääsi Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Kun hän kirjoitti ylioppilaaksi, alkoivat samassa paikassa maisteriohjelman opinnot.

Suistamon Sähkössä on tapahtunut yksi vaihdos. Eero Grundström jäi pois elektroniikan soittajan hommista ja hänen tilalleen tuli Paavo Malmberg (kuvassa). Hänen lisäkseen kuvassa Anne-Mari Kivimäki, Tuomas Juntunen ja Reetta-Kaisa Iles. Kuva: Mikko Mäntyniemi

Omaa tuotantoa

Kivimäki on elättänyt itsensä 20 vuotta freelancerina, mikä on opettanut pelaamaan rahoitusten kanssa.

– Minulla on aina ollut musiikkialan töitä, mikä on aika hyvin.

Hän säveltää, tekee omia tuotantojaan ja siinä rinnalla monenlaisia yhteistyöprojekteja. Esimerkiksi Folk Extreme on kumppanuuksien tulos. Folk Extremessä toimivat muun muassa Petra Poutanen, Pekko Käppi, Suistamon Sähkö ja Anne-Mari Kivimäki Ensemble.

– Täällä on muun muassa kuvattu videoita. Pop up -tilassa on levyjä ja paitoja myytävänä. Toiminnanjohtaja Silja Palomäelle pystymme yhdessä maksamaan palkkaa. Yhdessä saa enemmän aikaiseksi.

– Yhteistöistä olen oppinut sen, että ensin keskustellaan raha-asiat läpi, vaikka se miten puuduttaisi.

Folk Extreme on ollut Kehräsaaressa kolme vuotta. Tulevaisuus on arvoitus, sillä tilavuokran saamisesta ei ole varmuutta.

Kivimäen omia kuvioita on osallistuminen Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen. Hän oli avajaisissa ja kohta avautuu audiovisuaalinen galleria.

Folk Extreme on kokeellisen kansanmusiikin organisaatio, jonka kotipaikka on Tampere ja ”kotipesä” kivijalkahuoneisto Kehräsaaressa. He ovat voineet pitää tilaa kolme vuotta, mutta on epävarmaa, voivatko he jatkaa siinä oloaan. Kuva: Kaija Toivonen

Evakkous ja juuret

Anne-Mari Kivimäki ammentaa sävellyksiinsä teemoja lähtemisestä juuriltaan, evakkoudesta.

Tallessa on isotädin värssyvihko, joka kuului isotädin miehelle. Siinä on sotakaverien muistoja, laulujen sanoja, kuten Josef Josef ja niin edes päin.

– Sota, kodin jättämisen tuska ja kaiho ovat meillä historiassa ja ne ovat tässä päivässä. Sotatrauma on syvä ja pitkä.

Syksyllä tuli julki Työväen Sivistysliiton tilaussävellys Juuret siirtolaisuuden teemasta. Suistamon Sähkö ja tilaaja halusivat mukaan Ismo Alangon sanoittamaan ja laulamaan.

– Se oli minulle musiikintekijänä upea projekti. Tein demon haitarilla ja laululla. Se innoitti Ismon sanoittamaan. Aika nopeasti meillä oli kasassa Suistamon Sähkön ja Ismo Alangon ainutlaatuinen yhteisteos.

Kivimäki esiintyy soolona, kiertää Suistamon Sähkön ja Anne-Mari Kivimäki Ensemblen kanssa sekä Suomessa että ulkomailla. Anne-Mari Kivimäen Kotiin-albumi on ehdolla Emma-gaalassa. Jo ehdokkuus on suuri kunnia. Kuva: Kaija Toivonen

Uusi levy

Suistamon Sähkön neljäs levy ilmestyy huhtikuussa.

– Sisältö on kantaaottavaa. Ei me lauleta sinisistä ja punaisista ruusunkukista, vaan tämän päivän maailmantilanteesta. Siitä jätämmekö lapset siivoamaan sotkumme. Olemme tehneet muutama vuosi sitten rauhanlauluja, mikä on ikävän ajankohtaista juuri nyt.

Kivimäki ei ole pelännyt haasteita. Hänen mielestään näin 1970-luvun muijana on tärkeää pysyä mukana yhteiskunnan kehityksessä ja muuttaa mielipiteitään.

– Tapasin yhdessä projektissa Seela Sellan. Meillä on ikäeroa 40 vuotta. Seela on loistava esimerkki siitä, kuinka hän on oppinut ajasta ja nuorista. Hänen kanssaan oli mahtava tehdä yhteistyötä. Ei pidä jäädä kiinni siihen puheeseen, että aina ennen oli kaikki paremmin. Maailma muuttuu, myös meidän on muututtava. On oltava avoin ja otettava uusia asioita vastaan.

Folk Extremen ydintoiminta keskittyy ohjelmamyyntiin ja esitystaiteen tuotantoon. Pop up -tyyppisesti myydään paitoja ja levyjä. Kuva: Kaija Toivonen

Kansainvälistä

Marraskuussa Suistamon Sähkö keikkaili Japanissa. Matka vaati pitkät valmistelut ja omat rahoituskuvionsa.

– Esiinnyimme muun muassa temppelissä ja tietysti meidänkin piti pukea jalkaan temppelisukat.

Suistamon Sähkö on kansainvälisesti kysytty bändi.

Erityisen paljon Anne-Mari Kivimäki teki keikkoja Venäjällä. Esimerkiksi edisti Suomen Moskovan-suurlähetystön aluematkoilla Suomen kaupallisia bisneksiä.

Venäjän Ukrainaan vastaan aloittama hyökkäyssota lopetti monien taiteilijoiden ja tahojen yhteistyön, erotti perheet ja katkaisi ystävyyssuhteet. Kivimäen ja monen muun yhteistyökuviot Karjalan tasavallassa ja suomensukuisten kansojen parissa loppuivat.

Kun jotain häviää, tulee uutta tilalle. Se uusi on Ukraina.

Ukrainasta on löytynyt yhteistyökumppaneita, ja Kivimäen Emma-ehdokasalbumilla vierailee ukrainalais-puolalainen duo DagaDana.

Anne-Mari Kivimäki on luonut oman soittotyylin haitaritrancen, jossa yhdistyvät runolaulun ja karjalaisen kantele- ja haitarimusiikin estetiikka, nykysäveltäjän äänimaisemat ja uusille vaikutteille avoin säveltäjän mieli. Hänen persoonallinen sävelkielensä syntyy haitarin ennakkoluulottomasta käyttötavasta ja sen kaihoisasta soundista. Kuva: Kaija Toivonen

Vähän naisia

Koska ensi viikonloppuna on myös naistenpäivä, niin puhutaan hetki naisista musiikkibisneksessä.

– Teoston asiakkaista vain 21 prosenttia on juridisesti naisia. Jos katsotaan, keitä on musiikkifestivaalien headlinereina, niin harvassa naiset ovat. Tämä asiantila kaipaa muutosta. Sekin olisi mainiota, jos puhuttaisiin muusikoista ilman etuliitettä ”nais”.

Lopuksi palataan haitareihin, koska se on hyvä aihe.

– Ennen haitarin soittajat olivat suuria tähtiä, staroja, joita ihailtiin. Ennustan, että haitari on taas tulossa hittisoittimeksi. Toivoisin, että sitä saisi kuulla enemmän radiossa ja televisiossa, Anne-Mari Kivimäki sanoo.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua