Alvar Aallon arkkitehtuuri ihastuttaa ja hämmästyttää yhä – esittelyssä 11 Aallon ajatonta klassikkoa

11.05.2020
1 sjk maisema 1

Seinäjoen Kaupunginteatterin ikkunan kautta heijastuvat Aalto-keskuksen kirjasto, kaupungintalo ja kirkko.

ARKKITEHTUURI | Alvar Aallon kuolemasta tulee tänään 11. toukokuuta kuluneeksi 44 vuotta. Marita Nyrhinen kokosi yhteen arkkitehdin kiinnostavimpia töitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

Marita Nyrhinen, teksti ja kuvat

Asun Seinäjoella Alvar Aalto -keskuksen kupeessa. Ei siis ihme, että Aallon arkkitehtuuri on tullut tutuksi ja kiinnostavaksi.

Alvar Aalto syntyi Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella 3. helmikuuta 1898. Alajärvi oli hänen lapsuutensa ja nuoruutensa kotiseutua ja kesänviettopaikka. Hän kuoli Helsingissä toukokuun 11. päivänä 1976.

Tähän juttuun olen koonnut 11 Aallon enemmän tai vähemmän henkilökohtaisesti kiinnostavaa rakennuskokonaisuutta. Jokaisen kohteen kuvauksen olen tiivistänyt 11 virkkeeseen. Tarkoituksella olen jättänyt pois esimerkiksi pääkaupunkiseudun työt, joista saisi helposti oman juttukokonaisuuden.

Valitsemani kohteet ovat ihastuttaneet ja hämmästyttäneet minua niin paljon, että haluan palata katsomaan niitä aina uudelleen ja uudelleen. Hällä väliä, onko kyseessä ainutkertainen mestariteos tai tusinatuotantona rakennetut tyyppitalot.

* *

1. Seinäjoki

1 sjk maisema 2

Seinäjoen Kansalaistori on graniittikivetysten ja noppakivien muodostaman aukio. Kuvassa taakse jäävät teatteri ja virastotalo.

Alvar Aallon suunnitelma hallinto- ja kulttuurikeskus vetää kansainvälisiä matkailijoita ja Aalto-tutkijoita puoleensa. Kaupungintalo, Lakeuden Risti -kirkko ja sen yhteydessä oleva seurakuntatalo, kirjasto, virastotalo ja kaupunginteatteri muodostavat yhdellä silmäyksellä nähtävän kokonaisuuden, jonka kauneus ei himmene lähitienoon asukkaidenkaan mielestä, vaikka sen näkee joka päivä. Nämä rakennukset on sisustettu Aallon kuuluisilla huonekaluilla ja valaisimilla.

Tummansinisellä mosaiikilla päällystetty kaupungintalo valmistui Aalto-keskuksen rakennuksista ensimmäisenä vuonna 1962, pari vuotta aikaisemmin kaupungiksi muuttuneen Seinäjoen sydämessä, jossa se kimmeltää taivasta vasten kuin Välimeri. Se seurustelee puhuttelevasti vastapäisen, Aalto-keskuksen ensimmäisenä rakennuksena vuonna1960 valmistuneen Lakeuden Ristin kanssa ja vaatii, että vierailijan on käytävä molemmissa rakennuksissa.

Erityisen houkuttelevia paikkoja ovat lämminhenkinen, jokaisen seinäjokisen olohuone, kirjasto sekä muita rakennuksia myöhemmin, vasta 1987 valmistunut teatteri. Aalto sai teatterin suunnitelmat valmiiksi jo vuonna 1968, mutta rakennus valmistui vasta hänen vaimonsa Elissa Aallon johdolla, eikä Aalto ehtinyt nähdä työtään valmiina.

Virastotalon valmistuttua siinä toimi valtion virastoja, kuten muun muassa poliisi ja työnvälitystoimisto.

Aalto-keskuksen ulkopuolella sijaitsee Seinäjoen suojeluskuntatalo, joka on kolmen rakennuksen muodostama kokonaisuus. Tämä 1920-luvun uusklassismia edustava kokonaisuus oli Aallon nuoruuden ajan julkinen työ ja se rakennettiin vuosina 1924–1926.

Nykyisin talossa sijaitsee Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo.

Lisätietoa täältä.

2. Alajärvi

2 Alajärven kaupungintalo

Alajärven kaupungintalo on tyypillistä Aaltoa.

Alajärven kaupungille Alvar Aalto on vähintäänkin yhtä tärkeä kuin Seinäjoelle. Aalto jopa vietti perheensä kanssa lapsuudenkesiään ja nuoruusaikojaan Alajärvellä, jossa eleli hänen sukulaisiaan. Ei siis ihme, että Alajärvellä on monia Aalto-kohteita: kahdeksan rakennusta ja kolme muistomerkkiä.

Aalto oli nuori arkkitehtiopiskelija, kun hän sai kunnianhimoisen tehtävään suunnitella Alajärvelle nuorisoseuran talon. Talo valmistui vuonna 1920, ja se on nuoren arkkitehtiylioppilaan suunnittelema ja toteutunut ensimmäinen julkinen rakennus. Nuorisoseuran talo on yhä käytössä, mutta sen tulevaisuutta pohditaan parempaa kannattavuutta toivoen.

Nuorisoseuran talon lisäksi vanhempaa Aaltoa edustavat Väinölä ja kunnansairaala. Vuonna 1926 valmistuneen kaksikerroksisen Väinölän Aalto suunnitteli kotitaloksi veljelleen, maanmittausinsinööri Väinö Aallolle ja tämän perheelle. Aikakauden tyyliin 1920-luvun klassismia myötäilevä kunnansairaala valmistui pari vuotta myöhemmin.

Aallon jälki näkyy selkeästi Alajärven keskustassa, sillä sitä hallitsevat vuonna 1967 valmistuneet kaupungintalo ja terveystalo sekä seurakuntatalo (1970) ja Aallon suunnitelmien pohjalta hänen nimeään kantavan arkkitehtitoimiston viimeistelemä, vasta vuonna 1991 valmistunut kirjasto.

Lisätietoa täältä.

3. Aaltopuisto, Vaasa

3 Vaasa

Vaasan Aaltopuistossa on pienen kylän verran asuntoja.

Mitä ihmettä: Neekerikylä? Alvar Aalto suunnitteli Vaasaan Strömbergin tehdasalueen asemakaavan ja tehtaan työntekijöille työsuhdeasunnot. Neekerikylän nimellä kutsuttiin kauan Aallon suunnittelemaa, vuonna 1946 valmistunutta lähiötä. Nimensä alue sai rakennusten tummasta väristä. Talot maalattiin myöhemmin vaaleiksi ja vasta vuonna 2013 nimi muutettiin virallisesti Aaltopuistoksi, vaikka uudella nimellä aluetta alettiin kutsua jo aikaisemmin.

Asuinalue sijoittuu viuhkamaisesti kaartuvien teiden varsille luonnonvaraiseen metsikköön, jonne rakennettiin 12 puurakenteista kaksikerroksista rivitaloa vuonna 1946. Pari vuotta myöhemmin alueelle rakennettiin viisi kivirakenteista kaksikerroksista rivitaloa.

Aalto osallistui myös Strömbergin teollisuusalueen rakentamiseen: moottoritehdas oli ensimmäinen hänen asemakaavansa mukaan alueelle rakennettu tehdasrakennus. Hän ohjasi aina 1940-luvun lopulle asti Strömbergin teollisuusalueen rakennustoimintaa, sillä hän halusi taata työntekijöiden viihtyvyyden. Sen oli tärkeää sijoittaa asemakaavassa sekä teollisuusrakennukset että asuintalot metsikköön. Sama idea on toistunut Aallon suunnittelussa läpi koko uran.

Lisätietoa täältä.

4. Jyväskylä

4 Jyväskylä Alvar Aallon Viitatorni 20170902 124013 28

Jyväskylässä on paljon Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia. Viitatorni on asuinkerrostalo, jonka aulaa koristavat puuritilärakenteet.

Työväentalo, Casa Laurén, kaupunginteatteri, Jyväskylän yliopiston monine laitoksineen, Ilokivi, Valtiontalo, tietotalo, Viitatorni, rakennusvirasto, Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo, Säynätsalon kunnantalo, Viitatorni, Aira-talo, Muuratsalon koetalo…

Olisikohan näissä Alvar Aallon Jyväskylään monilla vuosikymmenillä suunnittelemissa rakennuksissa aihetta kutsua Jyväskylää Alvar Aallon pääkaupungiksi?

Jyväskylä, jossa nuori Alvar Aalto kävi koulunsa, kunnes lähti opiskelemaan Helsinkiin arkkitehtuuria, lienee se kaupunki, jossa on eniten Aallon suunnittelemia rakennuksia aina klassismin tyylisuunnasta funktionalismiin. Jyväskylää kutsutaan myös Alvar Aallon pääkaupungiksi. Oikeutettua lienee, että tässä Jyväskylässä on myös Aallon nimeä kantava museo.

On arkkitehtoninen seikkailu tehdä kierros kaupungin keskustassa ja yliopistoalueella ja todeta, kuinka Aalto on ollut leimaa-antava kaupunkisuunnittelija nuoruuden kotikaupungissaan.

Jyväskylässä on mahdollisuus kyllästää itsensä Aallon teoksilla. Jos korona suo, Jyväskylässä on mahdollista osallistua opastettujen Aalto-kierrosten lisäksi järviristeilyille erilaisten matkapakettien muodossa.

On vaikea sanoa, mikä näistä lukuisista Aalto-rakennuksista olisi mielenkiintoisin. Kun piipahdin Jyväskylässä loppukesällä 2017, Työväentalolla vietettiin jonkinlaista SDP:n puoluetapahtumaa silloisen puheenjohtajan, Antti Rinteen vieraillessa tilaisuudessa. Ovet olivat auki, joten ei kun sisään valokuvaamaan rakennusta niin hyvin kuin vain kuokkavieraana ehdin ja kehtasin.

Lisätietoa täältä.

5. Rovaniemi

5 Kirjasto Aalto keskus Rovaniemellä 17

Rovaniemen kirjastossa seinäjokinen tuntee olonsa kodikkaaksi.

Olin kauan siinä luulossa, että Rovaniemen ainoa Alvar Aalto -suunnitelma oli nerokkaaksi mainittu poronsarven mallinen asemakaava. Luulo ei ole tiedon väärti, sillä viime vuosien matkailuinnostus on vienyt minut useasti Lapin pääkaupunkiin tutustumaan lähemmin sen arkkitehtuuriin.

Rovaniemen Aalto-keskus muodostuu hallinto- ja kulttuurirakennuksista. Vuonna 1965 valmistuneessa kaupunginkirjastossa on kotoinen tunnelma, sillä siellä on paljon samaa kuin Seinäjoen kirjastossa, muun muassa viuhkamainen muoto ja tieteinkin kalustus. Avoimuus ja ylhäältä tuleva valo ovat myös tunnusomaista Aallon kirjastosuunnittelussa.

Aivan uniikki Lappia talo on monitoimitalo, jossa toimivat Rovaniemen teatteri, Lapin alueteatteri, musiikkiopisto ja Ylen aluetoimitus. Talon erikoisuus on ulkomuoto: yhtään 90 asteen kulmaa ei ulkoseinissä ole. Valokuvaaja saa loputtomasti ideoita kiertäessään rakennusta.

Kuten Seinäjoen teatteri, myös vuonna 1988 valmistunut Rovaniemen kaupungintalo vihittiin käyttöön vasta Aallon kuoleman jälkeen.

Rovaniemellä myös asutaan Aallon suunnittelemissa taloissa, sillä hän suunnitteli keskustaan paikalliselle liikemiessuvulle kolme punatiilistä kerrostaloa sekä omakotitalon. Kokonainen kaupunginosa, Korkalorinteen asuntoalue kaupungin ulkopuolelle rakentui asuntopulasta kärsivälle väestölle 1950-luvulla.

Lisätietoa täältä.

6. Sunila, Kotka

6 Kotkan Sunila 9

Kotkan Sunila oli aikoinaan iso haaste Aallolle. Uljaat asuintalot tarjosivat modernit mukavuudet tehtaan työväelle.

Alvar Aallon merkittävimpänä työnä voidaan helposti pitää Kotkan Sunilan alueen kokonaisuutta, johon sisältyivät yleiskaava, selluloosatehtaan uudisrakennus ja asuntoalue. Työ alkoi 1930-luvun puolivälissä, ja tehdasrakennus valmistuikin parin vuoden päästä. Jo vuosikymmenen loppuun mennessä Sunilan tehtaan työntekijöille aina duunareista pomoihin valmistui kerrostaloja, rivitaloja, terassitaloja ja johtajan ylellinen asuin- ja edustustalo.

Sunilan tehdas ja asuinalue valmistuivat vaiheittain ajanjaksoilla 1936–38, 1947 ja 1951–54, ja oli Aallon koko tuotannon huomioon ottaen kaikkein laajin kokonaisuus, joka on toteutunut hänen alkuperäisten suunnitelmiensa mukaan.

Kun työläisperheet pääsivät alueen uusiin, valoisiin ja kaikin puolin moderneihin, joskin melko pieniin 35 m2:n yksiöihin tai 45 m2:n kaksioihin, oltiin onnellisia. Työnjohtajat asuivat leveämmin rivitalojen moninkertaisesti isommissa 85 m2:n asunnoissa puhumattakaan insinööreistä, joiden rivitaloasuntojen koot olivat jopa 280 m2.

Johtaja Lauri Kanto asui isossa ja komeassa asuintalossa, joka nimettiin hänen mukaan. Nykyään restauroidussa ja Artekin huonekaluilla sisustetussa Kantolassa voi järjestää juhlia ja kokouksia.

Sunilaan saapuminen jättää satunnaiseen matkailijaan pysyvän jäljen, sillä se huokuu suomalaista rakennusperinnettä kokonaisen kylän verran. Nurmien ja männiköiden ympäröimä lähiö on vaikuttavan näköinen ja ymmärrettävästi suojeltu.

Selatessani asuntomyynti-ilmoituksia huomasin, että Sunilasta irtoaisi Aalto-asunto pikkurahalla.

Lisätietoa täältä.

7. Kauttua, Eura

7 Kauttua jokisauna Alvar Aalto jjees 5

Kauttuan jokisaunan voi tilata vaikkapa ryhmälle.

Kun puhutaan Alvar Aallosta, esiin tulee aina Terassitalo, yksi hänen kuuluisimmista rakennuksistaan. Tuo nimenomainen Terassitalo sijaitsee Euran Kauttualla, ja se rakennettiin Kauttuan paperitehtaan ylempien toimihenkilöiden asunnoiksi 1937–38.

Terassitalo hallitsee Kauttuan kumpuilevassa metsämaastossa sijaitsevaa Varkaudenmäen kylää, jonka 1940-luvulla valmistuneet A-tyyppitalot antavat viehättävän leimansa ja jossa osataan vaalia Aallon perinnettä täysin rinnoin. Mutta kiirehtimättä, pysähtykäämme Terassitalolle.

Terassitalo on kuin rivitalo, mutta asunnot ovat kytkettyinä toisiinsa korkeussuunnassa, jolloin kyseessä onkin porrastalo. Talo on rakennettu jyrkkään rinteeseen, mikä sallii sen, että asunnot on porrastettu toisiinsa rinnettä mukaillen. Asunnot on vuokrattu, mutta yksi asunto on sisustettu Artekin huonekaluilla ja valaisimilla näyttely- ja myyntitilaksi.

Alueen toinen hallitseva rakennus on Tipula. Tuo vuonna 1942 valmistunut, sovinistiselta kuulostavan lempinimen saanut Villa Aalto sai kutsumanimensä sen takia, että Aalto suunnitteli talon paperitehtaan naimattomille naisvirkailojoille asumukseksi. Talon pieniin huoneisiin mahtui asumaan 12 naista, jotka saattoivat kokoontua yhteiseen olohuoneeseen turisemaan päivään tapahtumista.

Elämyksen tarjoaa Jokisauna (1944–46), jossa oli aikanaan työläisten puhdistautumistilat. Pieteetillä entistettyä ja osin kahvilaksi ja design-myymäläksi muutettua Jokisaunaa pyöritetään yksityisvoimin, ja palvelu on herttaista.

Kauttuan alueella voi bongata myös Aallon työväestölle suunnittelemia rivitaloja eli Sähkötaloja, jotka saivat nimensä siitä, että jokaiseen asuntoon asennettiin sähköliesi. – Euran ensimmäiset.

Lisätietoa täältä.

8. Inkeroinen, Kouvola

8 Inkeroinen Tehtaanmäen koulu A Aalto 6

Tehtaanmäen koulu Inkeroisissa odottaa uutta tulemistaan, sillä koulutoiminta lopetetaan.

Monessa pitäjässä on paikka nimeltä Tehtaanmäki, ja sen on saanut nimekseen myös yksi Aallon suunnittelemista tehdas- ja asuinaluekokonaisuuksista Inkeroisissa. Tähän Inkeroisten Aalto-keskittymään nousivat tehdasrakennukset sekä niiden työntekijöille asuntoja kokonaisen kylän verran.

Kymmenet asuinrakennukset, kuten Tervalinjan rivitalot, Karhunkankaan omakotitalot ja Aravatalojen nimellä tunnetut kerrostalot muodostavat kyläyhteisön, jonka keskiössä on paperitehdas.

Ovatkohan alueen lapsukaiset osanneet arvostaa sivistyksen kehtoaan, Tehtaanmäen koulua, jossa ovat saaneet tukahduttaa tiedonjanoaan? Nyt Kouvolan kaupunki on päättänyt lakkauttaa tuon Aallon suunnitteleman komean koulun, jonka arkkitehtonista ja kulttuurista arvoa on vaikea mitata. Kun katselen kuvia Tehtaanmäen koulusta, suru tulee puseroon Inkeroisten lasten puolesta. Toivoa sopii, että koululle keksitään sellaista käyttöä, että suurilta muutoksilta vältyttäisiin. Onhan koulun kaikki tilat mitoitettu pienten lasten tarpeita ajatellen.

Muuten Tehtaanmäen alue on pääosin alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja tiiviisti asuttuna. Paperi- ja kartonkitehdas mahdollistavat sen. Alueella voi tehdä myös kierroksia oppaan johdattama, mutta tehdastoiminta rajoittaa sitä sen verran, että mielestä voi heittää joka paikkaan kurkistamisen.

Lisätietoa täältä ja täältä.

9. Mätäsvaara, Lieksa

9 Mätäsvaara

Vanha kaivoskylä Lieksan Mätäsvaarassa elää hiljaiseloaan. Monissa tyyppitaloissa asutaan, monet ovat tyhjillään.

Mätäsvaaran kyläpahanen sijaitsee Lieksan mailla, keskellä ei mitään, korvessa kaukana muusta asutuksesta. Se oli muutaman vuoden aikana, 1939–47, kukoistava kaivoskylä, josta saatiin Saksan sotateollisuudelle arvokasta molybdeeniä.

Kaivostoiminnan työntekijöille piti rakentaa nopeasti asuntoja ja palveluita. Ratkaisu saatiin tyyppitaloista, jotka valmistettiin Varkaudessa Ahlströmin tehtailla ja Alvar Aallon laatimien piirustusten mukaan. Syntyi C2-tyypin pientaloja ja C3-talotyypin suurempia kolmen huoneen asuntoja, jotka Aalto suunnitteli tuon ajan moderneiksi kodeiksi.

Lähes kaikki talot ovat yhä paikoillaan, osa remontoituna, ehkä jossain määrin muutettuina. Ne sijaitsevat parin tien varrella toisiinsa nähden väljästi, ja ne mukailevat luontoa kodikkaasti.

Monet talot ovat yhä vakituisessa asuinkäytössä, mutta myös vapaa-ajanasuntoina. Osa taloista, usein täysin alkuperäisessä muodossa, on puolestaan jätetty pöpelikköön rapistumaan. Näille toivoisi pelastusta.

Mätäsvaara kuuluu Lieksan kaupunkiin, ja vanha kaivoslouhos toimiikin yhtenä Lieksan vaskiviikkojen estradina.

Lisätietoa täältä.

10. Paimion parantola

10 Paimion parantola 2 1

Mäntymetsän keskellä sijaitseva parantola on Paimion ja koko Suomen ylpeys. Parhaillaan sille mietitään uutta käyttöä, sillä sairaalatoiminta on loppunut jo monta vuotta sitten.

”Honkain keskellä mökkini seisoo, Suomeni soreassa salossa”. Laulu tulee väistämättä mieleen, kun kävelee kohti komean mäntymetsikön sisälle rakennettua Paimioin parantolaa. Mökki on vain kaikkea muuta kuin mökki. Se on valtavan iso valkoinen rakennus kohoten jopa mäntyjä korkeammalle. Nykyään kannetaan huolta tämän rakennuksen tulevaisuudesta.

Vuonna 1929–33 rakennettu parantola toimi tuberkuloosiparantolana 1960-luvulle saakka ja sen jälkeen yleissairaalana. Rakennus on Aallon läpimurtoteos ja erittäin tunnettu kansainvälisesti. Se on suojeltu rakennussuojelulailla, mutta se ei turvaa ainutlaatuista, juuri tuohon taloon suunniteltua sisustuksellista irtaimistoa.

Ympäristöministeriön selvitys parantolan tulevaisuudesta on annettu vuosi sitten. Siinä esitetään, että ”Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, valtio, Alvar Aalto -säätiö ja Paimion kaupunki perustaisivat säätiön hallinnoimaan parantolaa”.

Haaveilen pääseväni opastetulle tutustumiskierrokselle tähän harvinaislaatuiseen ympäristöön, jonka läheisyydessä on myös muutama rivitalo ja hulppea ylilääkärin talo.

Lisätietoa täältä.

11. Pekola ja Asevelikylä, Tampere

11 Asevelikylä Tampere 1

Tampereen Asevelikylän tyyppitalot houkuttelevat valokuvaamaan. Kuvitus: Marita Nyrhinen

Ai, onko Tampereellakin merkkejä Alvar Aallosta? Toki muistinkin, että Kalevassa olisi muutama Aallon suunnittelema kerrostalo. Se piti tarkistaa, ja muistini piti paikkansa. Ilmarinkadulla komeilevat Pekolan punatiiliset kerrostalot.

Kuten niin monet Aallon suunnittelemat taloryhmittymät, myös Pekolan talot on rakennettu tehtaan henkilökunnan asunnoiksi, Tampereella Tampellan työntekijöille. Talojen ritilämäiset parvekkeet ovat persoonallisia ja muista rakennuksista poikkeavia yksityiskohtia, joihin kiinnittää hyvin huomiota.

Kuulin, että pidetään hieman epäselvänä, kuinka paljon Aalto itse on osallistunut Pekolan talon suunnittelemiseen, vai onko asialla ollut hänen toimistonsa muut arkkitehdit. Sen sijaan Nekalassa sijaitseva Asevelikylä on Aallon tuotosta. Varkauden tehtaalla rakennetut yksinkertaiset satula- eli harjakattoiset tyyppitalot on helppo tunnistaa yksityiskohdista, kuten ritilöistä, kuisteista ja niiden kaiteista. Talvisodan jälkeen valmistuneet talot ovat yhtä asuttuja ja muodostavat viehättävän kokonaisuuden.

Kun menen seuraavalla kerralla Tampereelle, tiedän, mihin kamerani kanssa suuntaan dokumentoimaan ja täydentämään ”kokoelmaani”, josta Mansen kohteet yllättäen vielä puuttuvat.

VIDEO

Alvar Aallosta on tekeillä dokumenttielokuva, jonka ohjaa Virpi Suutari. Tässä syksyllä ilmestyvän elokuvan traileri.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Oma customoitu otsikko

Pin It on Pinterest

Share This