Mirja Nylander (vas.) ja Anne Välinoro. Kuva: Susanna Lyly
LUKIJOILLE | Nainen jolle puu puhui on Anne Välinoron uuden lyhytelokuvan nimi, ja tämä nainen valotti kokemustaan Kulttuuritoimituksen elokuvanäytöksen yleisölle Tampereen Niagarassa.
Marita Salonen, teksti
Mikkeliläisen metsurin ja ja metsäteknikon Mirja Nylanderin tarina on niin koskettava ja Anne Välinoron tapa lähestyä hänen kokemuksiaan niin hienovarainen, että jotakin herkkää liikahti melkein salintäyden yleisön mielessä lauantaina 30.11.2024 Tampereen Arthouse Cinema Niagarassa.
Nainen jolle puu puhui vei yleisön reilun puolen tunnin yhteiselle luontomatkalle metsään ja puiden maailmaan. Nylander elää itse metsämystikon tavoin ja auttaa ihmisiä puuhengityskursseillaan. Hän kertoo dokumenttielokuvassa niin mutkattomasti metsän hiljaisesta tiedosta, että sen kaiken edessä menee sanattomaksi. Kuinka usein tulet ajatelleeksi, että puut voisivat viestiä ja kantaa ihmisen taakkoja?
Elokuvaa on kuvattu Mikkelin Anttolassa, Kannoskosken Tuhannen tarinan talossa, Savonlinnan Tanhuvaarassa Sammaltöyrään tuvalla, Kerimäellä sekä lukuisissa metsissä eri puolilla Suomea.
Anne Välinoron käsikirjoittama ja Jan Seniuksen kanssa ohjaama lyhytdokumentti on seuraavan kerran nähtävissä Savon-ensi-illassa 5.12.2024 kello 15 Suomen Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla. Sen jälkeen naiset jalkautuvat kiertueelle eri puolille Suomea. Esitysten yhteydessä he järjestävät yleisöille myös Kuusikinkerit.
Mirja Nylanderin hyvin henkilökohtainen luontosuhde teki syvän vaikutuksen moniin katsojiin. Kuva: Anne Välinoro
Finlaysonin alueen kattopuutarhuri Santeri Urhosen filosofiassa puutarhaa hoidetaan kasvien ja hyönteisten hyvinvointi edellä eikä pakottamalla niitä ihmisen asettamiin raameihin. Kuva: Susanna Lyly
Kulttuuritoimituksen tekijöiden, lukijoiden ja elokuvan kutsuvieraiden lämminhenkisessä kohtaamisessa saimme aluksi kuulla Finlaysonin alueen kattopuutarhurin Santeri Urhosen filosofisia ajatuksia puutarhanhoidosta. Kulttuuritoimituksen toimittaja Eli Harju kysyi haastattelun aluksi, miksi Urhonen on saanut lempinimen ”puutarhan punkkari”. Sehän kävi selväksi:
– Olen odottanut kielteistä palautetta Finlaysonin alueen hoitotyöstä! Vihdoin tuli virallista palautetta kaupungille, että miten siellä voi olla rikkaruohoja ja kivikasoja. Oikein innostuin, kun sain mahdollisuuden kertoa, että tämä työ on maailman pelastamista, kun hoitotyö tehdään kasvien ja hyönteisten hyvinvointi edellä.
Urhosen mielestä meidän ihmisten tapa ajatella puutarhoja on aivan liian kontrolloitua. Kitkemme voikukat, emmekä osaa hyödyntää rikkaruohoja ja nähdä niiden tarpeellisuutta kokonaisuudessa.
– Luonnon pitäisi saada elää sille ominaisella tavalla eikä määräilemällä, että nyt sinun täytyy kukkia.
Yhteinen luontomatka Niagarassa päättyi onnenhetkiin. Kuva: Susanna Lyly
Elokuvanäytöksen lopuksi Mirja Nylander lausui katsojille kauniit saatesanat:
– Olette varmaan huomanneet, että olemme siirtyneet tammien aikaan – niitä on alkanut kasvaa siellä sun täällä. Se tarkoittaa myös, että olemme siirtyneet pyyteettömän rakkauden aikaan.
Näissä tunnelmissa oli hyvä jatkaa pimeän lauantai-iltapäivän matkaa kohti iltaa ja kaikkia tulevia kohtaamisia puiden kanssa.
Lisätietoja Nainen jolle puu puhui -elokuvasta täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kuin kuvastimessa #23: Chinese Checkers (1965)
ELOKUVA | Stephen Dwoskinin Chinese Checkers on kasvotutkielma ja kokeellisen elokuvan pieni helmi.
Kuin kuvastimessa #22: Karnevaaliyö (1956)
ELOKUVA | Kuin kuvastimessa toivottaa hyvää uutta vuotta neuvostoliittolaisen musikaalikomedian sävelin.
Sota-aika ja propaganda esillä Japanin modernin taiteen museossa ja Tokion elokuvafestivaalilla
ELOKUVA | Sotapropaganda ulottui Japanissa myös elokuviin, mutta sodalla oli myös vastustajansa, jotka ilmaisivat kritiikkiä muun muassa maalauksissaan.
Kuin kuvastimessa #21: A Karate Christmas Miracle (2019)
ELOKUVA | Tässä artikkelisarjassa on pääasiassa vältetty elokuvia, jotka ovat niin huonoja, että ne ovat hyviä. Joulun kunniaksi Mikko Lamberg tekee poikkeuksen.