Kuva: Veljko Vidak
HENKILÖ | Yli vuoden päivät Karkkilassa asunut kroatialainen elokuvaohjaaja Veljko Vidak on dokumentoinut Kino Laikan rakentamista. Mutta miten Veljko Vidak on päätynyt Suomeen?
”Kiitän Aki Kaurismäkeä elokuvista, joita katselemalla löysin suomalaisen tangon.”
Marita Nyrhinen
Karkkilan komealle tehdasalueelle on syntynyt kulttuurikeidas. Sen sydän on elokuvateatteri Kino Laika, jonka ovat perustaneet elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ja kirjailija Mika Lätti. Runsaan vuoden aikana Kino Laikan ympäristössä ja Karkkilan raiteilla on nähty myös kroatialainen elokuvaohjaaja Veljko Vidak, joka on dokumentoinut elokuvateatterihanketta tavoitteenaan saada aikaan elokuva siitä, miten pikkukaupunki sai teatterinsa.
Veljko Vidak paljastaa, että oikeastaan hänen suhteensa Suomeen alkoi Aki Kaurismäen elokuvien kautta.
– Kiitän Akia elokuvista, joita katselemalla löysin suomalaisen tangon. Voin kuunnella niitä kappaleita yhä uudestaan ja uudestaan, Vidak kertoo.
Veljko Vidak (oik.) ja Mika Lätti esittelevät Marita Nyrhiselle Kino Laikan teatterisalin sivussa sijaitsevaa baaria, jonka kalusteet ovat tuttuja Aki Kaurismäen ohjaaman elokuvan Toivon tuolla puolen baarikohtauksessa. Kuva: Tahvo Tommola
* *
Ensimmäisen kerran Vidak tapasi Aki Kaurismäen vuonna 2014 kroatialaisen Subversive Festival -elokuvafestivaalin taiteellisena johtajana Berliinin festivaalilla. Hän kävi ensimmäisen kerran Suomessa samana vuonna, jolloin hän kuvasi lyhytelokuvaa Kasetti.
– Kun tulin ensimmäistä kertaa Suomeen, olin ihmeissäni valosta. Löysimme vaimoni kanssa Itämeren ja sen saaret. Se oli kaunista ja hypnoottista, hän ylistää ja kertoo, kuinka editoi Kasetti-elokuvaa osin Helsingin ja Tallinnan välisellä lauttamatkalla.
Kun Kasetti valmistui vuonna 2016, kutsu kävi Tallinnan ja Porin elokuvafestivaaleille. Elokuvan nuori ukrainalaisnainen saapuu Tallinnan-laivalla Helsinkiin tapaamaan isäänsä, jota ei ole koskaan nähnyt. Saamansa vihjeen avulla hän suuntaa ainoaan tuntemaansa osoitteeseen.
Pian Vidak löysi tiensä myös Sodankylän elokuvafestivaalille tapaamaan Kaurismäkeä, joka on festivaalin perustaja ja taiteellisen toimikunnan jäsen. Festivaalilla hän tutustui Mika Lättiin ja monien musiikkivideoiden kuvaajanakin tunnetun muusikko Herra Ylpön kanssa, josta sittemmin tuli osa Vidakin kuvaustiimiä. Tie vei lopulta Karkkilaan.
Veljko Vidak on viihtynyt Karkkilassa pitkään dokumentoidessaan Kino Laikan syntyvaiheita. Kuva: Marita Nyrhinen
* *
Kun Vidak kuuli Aki Kaurismäen perustavan Karkkilan pikkukaupunkiin elokuvateatterin, hän kertoi tälle ideansa toteuttaa dokumenttielokuva teatterin synnystä ja sen rakentamisesta. Kaurismäki innostui ajatuksesta. Tuleva dokumenttielokuva esittelee Kino Laikan rakentamisprosessin, jossa Aki Kaurismäki toimii yhtä hyvin projektin johtajana kuin nikkarina.
Ensin Vidak kuvasi kolmen viikon ajan putkeen, mutta innostui työstä ja pienen kaupungin menosta niin paljon, että on asunut näihin päiviin asti Karkkilassa perheensä kanssa jatkaen peräti vuoden verran elokuvan tekoa.
Teatterin rakentamisen edetessä Vidak kuvasi ja jutteli paikallisten ihmisten kanssa. Nämä kertoivat tunteistaan projektia kohtaan ja siitä mitä teatterin saaminen kaupunkiin merkitsee. Kohtaamiset erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa tarjosivat elokuvalle laajempaa sisältöä ollen samalla ikään kuin peili rakennusprojektille. Lisäpontta kuvauksille antoivat Suomen luonto ja vuodenaikojen vaihtelut.
Veljko Vidak laajentaa tarinaa myös kaupungin varhaisempaan aikaan, jolloin Karkkilan metalliteollisuus kukoisti. Kun 1800-luvun alussa alueelta löydettiin malmia ja vilkas kaivosteollisuus käynnistyi, ruukin toiminnan myötä alue kehittyi ja tarjosi vaurautta, kunnes lama iski 1990-luvulla. Silloin Karkkila ajautui monien kaupunkien tapaan suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Syntyi työttömyyttä, ja väkeä muutti pois.
Mutta ei niin pahaa, ettei myös hyvää. Kauniit punatiilistä ja puusta valmistetut työläistalot onnistuttiin pelastamaan tuholta. Se puolestaan houkutteli kaupunkiin taiteilijayhteisön, joka on kasvanut siitä lähtien.
– Kaikesta tästä olen saanut lisämateriaalia elokuvaani, Vidak paljastaa.
Kuva: Veljko Vidakin arkisto
* *
Nykyään Karkkilassa asuu koko joukko eri alojen kulttuuriväkeä, Aki Kaurismäen ja hänen puolisonsa kuvataiteilija Paula Oinosen lisäksi muun muassa elokuvaohjaajat Mika Myllylahti, Heikki Kujanpää ja Aleksi Salmenperä, käsikirjoittaja-ohjaaja Mia Halme, muusikko Niko Hurme (Kalma), kirjailija Hannu Niklander sekä kuvataiteilija Angela Nicoletti (ent. Hulkko).
Koska Veljko Vidak jäi Karkkilaan yli vuodeksi, hän oppi tuntemaan hyvin kaupungin ja ihmiset.
– Lähennyin kaupunkilaisten kanssa ja aloin olla osa Karkkilan elämää. Sain myös tilaisuuden esitellä Kino Laikan kesäohjelmistossa esitettyjä klassikkoelokuvia. Oli suuri yllätys, että joka viikko sali oli täynnä.
Vidakin dokumenttielokuvan ensi-iltaa saamme vielä odottaa, mutta sanomattakin on selvää, että se katsotaan ensimmäisenä Kino Laikassa.
– Tarjoamme elokuvaa myös kansainvälisille festivaaleille, kunhan se on ensin näytetty Ranskan Cine+-televisiokanavalla, Vidak paljastaa.
Työ on siis nyt tehty, ja on aika palata kotiin.
Viihtyisän Kino Laikan baarin seinien vanhat tiilet ovat upeasti esillä. Kuva: Marita Nyrhinen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tamperelaisuus on sulattanut taiteilijaparin sydämet – Maaria Wirkkalalle ja Timo Torikalle jokainen taidekohtaaminen on lahja
HENKILÖT | Raskaina aikoina taide on entistä tärkeämpi kokoava voima, koska taide luo reikiä polarisaatioon, sanoo Tampereen taidetalvessa vahvasti mukana ollut taiteilijapari.
Kurkien äiti Ellen Vuosalo on kuollut
HENKILÖ | Iranissa asunut suomalainen, Kurkien äiti -dokumenttielokuvan päähenkilö Ellen Vuosalo on kuollut. Hän kuoli keskiviikkona 8. tammikuuta lähes 94 vuoden ikäisenä.
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
