Jännät paikat Le Bureau -televisiosarjassa. Vasemmalla Malotru (Mathieu Kassovitz). Kuva: Yle Kuvapalvelu

1

Voisin kuvitella, että jokaiselle taiteen ystävälle tämä korona-aika on aiheuttanut jonkinlaista näyttelyvajetta, kun museot ja galleriat ovat olleet lukittuina. Itsekin olen iltayön tunteina plärännyt taidedokkareita YouTubesta.

Onneksi puolisoni Laura Laurila on kuvataiteilija ja hänen upea näyttelynsä Meri on nähtävissä Helsingin Töölössä toukokuun ajan. Kyseessä on Galleria Seinä, joka toimii siis pelkästään näyteikkunassa eli täysin koronaturvallisesti voi käydä katsomassa millaisia töitä elämäni majakka on loihtinut. Kyseessä on neljän värikkään abstraktin maalauksen sarja, jotka saavat inspiraationsa merien vedenalaisesta elämästä, eritoten koralleista.

2

Tietenkin iltaelämä on viime aikoina ollut hyvin kotipainotteista. Hamstrasin repullisen priimaa Metsosta päivää ennen kirjastojen sulkeutumista, joten sinänsä en ole kärsinyt laatulukemisen puutteesta. Tervehdin kuitenkin ilolla kirjastojen take away -palvelun avautumista.

Olisi kuitenkin harhaanjohtavaa esittää, että luen vain laaturomaaneja iltaisin, sillä oikeasti lojun sohvalla, syön sipsejä ja töllötän telkkaria. Sitä sopiikin tuijotella, sillä YLE Areenaan on tullut monessa paikassa hehkutettu ranskalainen vakoojadraama Le Bureau – vakoojaverkosto. Sarja todistaa, että maltillinen eurooppalainen draamankuljetus on monin verroin nautinnollisempaa kuin tarpeeton räjäyttely ja sivuhahmojen lahtaaminen.

Hassuttelen myös digiboksini hakuohjelmalla, sillä se löytää Le Bureaun kun kirjoitan hakukenttään ”vako”.

3

Omat työtkin ovat tässä muuttaneet muotoaan varsin reippaasti. Buukkaamistani paikoista peruuntui kaikki ja ovet lyötiin säppiin. Itseltäni on tällä hetkellä peruuntunut vajaa 60 esiintymistä. Vaan eipä siinä, jos joku homma tyssää niin tehdään sitten jotain muuta!

Tuo jokin muu on sisältänyt muun muassa stream-keikkojen järjestämistä. Onnekseni Telakalla oli tekniikan porukka keksinyt laittaa streamausvalmiuden heti maaliskuun loppupuolella, joten sieltä olemme toteuttaneet viikoittaisia stream-keikkoja jo yli kuukauden ajan.

Toukokuussa Telakan Facebookissa voi nähdä Liila Jokelinin, Amurin ja Litku Klemetin keikat sekä Juha Hurmeen esittämän Volter Kilpi -monologin lauantai-iltaisin.

Stream-keikkojen järjestäminen on luonteeltaan aivan toisenlaista kuin perinteinen keikkojen buukkailu, mutta olen ollut hirmu ylpeä ja tohkeissani Telakan ja Sonic Dog Studion työryhmän jäljestä. Vähän kuin katsoisi tv-liveä, mutta artistit ovat enemmän Telakan näköisiä. Suosittelen myös Vastavirran viikoittaisia livepätkiä, hyvää touhua ja paikallista menoa!

Stream-puolella olen ollut innoissani myös kulttuuripääkaupunkihaussakin mukana olevien Oulun ja Tampereen yhteistyöstä. Tullikamari ja Oulun 45 Special nimittäin järjestävät 12.–13.6.2020 Stayin’ Alive Festival -nimisen tapahtuman, jossa festarin lavat sijaitsevat sekä Oulussa että Tampereella. Luvassa on todellista ylähyllyn kamaa, ohjelma julkaistaan 15.5.2020.

Vaikka tämä on härski puffi, olen tapahtumasta todella täpinöissäni!

4

Jokin aika sitten tuli kuluneeksi 25 vuotta amerikkalaisyhtye Guided By Voicesin Alien Lanes -albumin julkaisusta. Levy vaikutti omaankin lauluntekemiseeni ja etenkin rohkeuteeni julkaista tekeleitäni merkittävästi vuosituhannen taitteessa.

Guided By Voices on yli 30 vuotta toiminut kaljoitteluporukka ja rokkibändi, jota vetää Robert Pollard -niminen visionääri. Hän keksii lauluja samaan tahtiin kuin me muut tuotamme puhetta, ja vuositasolla GBV-musaa julkaistaankin noin neljän albumillisen tahtiin. Kaikki ei ole hyvää, mutta jollain tavalla kiinnostavaa kuitenkin.

Guided By Voices on juuri nyt mielestäni taas maailman paras bändi. Iskevät, välillä aika lo-fisti äänitetyt pop/rock-kappaleet ovat vastustamattomia ja innoittavat tarttumaan kitaraan. Ei se rokin tekeminen nyt niin kovin vaikeaa tai varsinkaan vakavaa ole!

5

Paitsi GBV:n levystä, myös Suomen ”Globenin ihmeestä” tuli juuri kuluneeksi 25 vuotta. En sinänsä ole erityisen kiinnostunut maajoukkuekiekosta, mutta kun kultaleijonien nykyisiä touhuja lueteltiin taannoin iltapäivälehdessä, pistin merkille että legendaarinen maalivahti Ari Sulander tuhkaa nykyään pienikokoisia lemmikkieläimiä työkseen Oulussa. Erikoisia ovat elämän polut!

Jääkiekonnälässäni olen siis kahlannut jokaisen artikkelin ja keskustelupalstan säikeen, mitä olen löytänyt.

Lisäksi olen suurkuluttanut Oulun Kärppien ympärille tehtyä Petopodi-sarjaa. Kyseisen leppoisasti toimitetun podcastin jaksossa sain muun muassa kuulla Hannes Hyvösen haastattelusta kuinka hän oli opettanut Jesse Puljujärveä laukomaan suoraan syötöstä. Kova lämy oli kuulemma lähtenyt: Jessellä loksahti leuka ja Hanneksella repesi nivus!

Janne Laurila

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua