Parasta juuri nyt (9.11.): Häviäjän tunti, aamujunat, juokseminen, kiinalainen runous, David Sylvian

09.11.2019

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Juho Hakkarainen lukee junassa aamut, juoksee Kaupissa illat ja venyttelee kynttilän valossa David Sylvianin tahtiin.

1 Häviäjän tunti

Herään aamuisin viiden aikoihin Häviäjän tunnille. Teen tiibetiläiset joogaliikkeet (”energia kasvaa, stressi vähenee”), kirjoitan päiväkirjaa (”viisaus kehittyy”) ja luen lehden (”ruokin inspiraatiota”), eikä ole kiire, kunnes pian on vähän hitonmoinen kiire ja päivä alkaa.

2 Aamujunat

Lähes joka aamu matkustan Hämeenlinnaan lähijunalla. Junassa on toinen tunti aikaa itselleni. ”Syvennän tietoja” eli luen (nyt on junalukemisina kesken Pauliina Haasjoen Himmeä sininen piste, Juha Kauppisen Monimuotoisuus ja Pjotr Kropotkinin Anarkistin muistelmat), kirjoitan (junanovellina kesken keihäsmiesjuttu ”Miten minusta tuli heittäjien heittäjä”) tai vain katson ikkunasta, miten maisemaa menee ohi ja Tampereesta tulee Hämeenlinna.

3 Juokseminen

Tämä se jaksaa aina vain olla parasta. Iltalenkit Kaupissa ja viikonlopun pitkät pelastavat paljon. Odotan jo talven pakkaslenkkejä, jolloin voin alkaa odottaa kesän shortsilenkkejä. Juostessa kuuntelen äänikirjoja. Nyt on menossa Sadan vuoden yksinäisyys.

4 Kiinalainen runous

Luen Pertti Niemisen suomentamaa teossarjaa Kiinan runoutta 1–4.

Kiinalainen runo päivässä pitää lääkärin loitolla. Ei ole ollut flunssaakaan kolmeen vuoteen.

5 Kynttiläillat

Joskus iltaisin päivän mentyä on kämpillä kynttilänvalossa hetken hyvä. Silloin en tee mitään, paitsi kuuntelen vinyylilevyjä (nyt soi David Sylvianin Gone to Earth) ja venyttelen, ja niin tulee ilta valmiiksi.

Juho Hakkarainen