Hans Op de Beeckin Hiljainen paraati. Kuva: Mikko Saari

1

Hans Op de Beeckin Hiljainen paraati -näyttely Helsingin taidemuseo Amos Rexissä on ollut suuri menestys. En ihmettele pitkiä jonoja Amos Rexin ovilla: näyttely on huikean hieno. Tuhkanharmaista veistoksista muodostuvassa patsaspuistossa on aavemainen tunnelma ja vain vähänlaisesti väripilkkuja. Hiljainen paraati on vaikuttavimpia taide-elämyksiä vuosiin.

Näyttelyssä on myös videoteos, jonka katseleminen on hypnoottista puuhaa. Suosittelen sitäkin lämpimästi. Videolla on mittaa kolme varttia ja katselimme siitä suurimman osan; harvoin maltamme pysähtyä taidemuseoissa pitkien videoteosten äärelle.

(Jonottaminen ei ole pakollista: Amos Rexiin voi ostaa liput etukäteen ja sujahtaa suoraan toisesta ovesta jonottamatta. Museokortilla tämäkin ilo on ilmaista.)

Hans Op de Beeck: Hiljainen paraati Amos Rexissä 26.2.2023 asti.

2

En ole kirjoittanut levyarvioita vähään aikaan. Tähän pääasiallinen syy on Florence Welchin. Muuta musiikkia ei ole tarpeen kuunnella, kun voi soittaa Florence + the Machinea. Näin harvinaislaatuista yhdistelmää hienoa musiikkia, hyviä sanoituksia ja huikeaa esiintymistaitoa ei moni artisti tarjoa. On ollut ihastuttavaa saada löytää jotain uutta ja näin upeaa ja perehtyä tuotantoon kattavasti.

Levyistä suosittelen erityisesti uusinta Dance Feveriä, mutta kyllä ne kaikki ovat hyviä ja täynnä erinomaisia kappaleita. Kesän Flow-esiintyminen löytyy Yle Areenasta, jos livemenoa haluaa katsella. Youtubesta löytyy upeita musiikkivideoita. Alla esimerkkinä niistä Big God, jonka villi tanssikoreografia on mielestäni oikein edustava esimerkki Florence + the Machinen erinomaisuudesta tälläkin saralla.

3

Vuodenaikaan sopivaa kirjallisuutta on Georges Perecin novelli Talvinen matka, jonka Poesia on julkaissut Poesiavihkot-sarjassaan vuonna 2017. Vihkopa tosiaan, novellilla on mittaa vain yhdeksän sivua. Ihan siihen tämän vihkosen anti sentään jää, sillä suomentaja Sami Sjöberg on taustoittanut novellia parinkymmenen sivun verran. Kokeellisen kirjallisuuden ystäville lämmin suositus molemmista.

Laitoin Poesiavihkot tilaukseen ensimmäistä kertaa tänä vuonna, kun luin viime vuonna muutamankin kiinnostavan vihkon. Odotan mielenkiinnolla, mitä kummallista posti vuoden mittaan tuo.

4

Tarocco Siciliano on paitsi yksi kauneimmista korttipakoista, myös hedelmistä herkullisin. Sisilialaisten veriappelsiinien saapuminen kauppoihin on vuoden kohokohtia. Näitä syödään sellaisenaan, hedelmäsalaatissa ja vihersalaateissa niin kauan kuin satoa riittää. Viime vuonna kokeilin myös Yhteishyvän veriappelsiinipiirasta, joka oli sen verran hyvää, että sitä voisi tehdä taas uudestaan.

Miksi appelsiineilla ja tarotkorteilla on sama nimi? Se voi olla sattumaa. Korteista puhuttaessa sanan etymologia on tuntematon, appelsiineista puhuttaessa sana tulee arabiasta ja on samaa sukua kuin katalaanin taronja, espanjan toronja ja portugalin toranja. Joissain (epämääräisissä) lähteissä väitettiin, että tarocco tarkoittaa Sisilian murteessa kaunista.

Myös monet muut hyvät sitrukset ovat nyt sesongissa. Cara Cara -puoliveriappelsiinit ja Mandared-mandariinit lukeutuvat myös suosikkeihini. Sen sijaan ruskeat suklaa-appelsiinit, vaikka erikoisen näköisiä ja makeita ovatkin, eivät olleet hintansa arvoisia.

5

Lautapelaamaan on ollut pitkään vuoden kovin pelkästään lautapeleihin keskittyvä tapahtuma. Sitä on järjestetty Helsingissä eri muodoissaan jo parinkymmenen vuoden ajan. Viime vuodet tapahtuma on monien muiden tavoin ollut tauolla koronan vuoksi, mutta helmikuussa se tekee paluun – ja tällä kertaa Tampereella!

Pelejä pelataan 3.–5.2.2023 Ratinan ostoskeskuksen kolmoskerroksessa. Tapahtumaan ei ole pääsymaksua ja tervetulleita ovat kaikki lautapeleistä kiinnostuneet. Ohjelmassa on vapaata pelaamista Lautapeliseuran mittavan pelikirjaston vauhdittamana ja paikalla on myös näytteilleasettajia esittelemässä pelejään.

Perustiedot – eikä toistaiseksi juuri muuta – löytyvät tapahtuman nettisivuilta.

Mikko Saari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua