Harakkamurhat. Kuva: Columbia Pictures Corporation Ltd / Yle
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Janica Brander on uppoutunut Yle Areenan tarjontaan ja nauttinut syksyn tuoksusta.
1
Rakastan Ylen kotimaisia draamasarjoja, varsinkin vähän vanhempia. Mahdollisimman arkisia, elämän makuisia ja maakuntiin sijoittuvia. Vuosina 2003–2005 esitetty Tie Eedeniin on juuri tällainen.
Hämeenkyrössä ja Nokialla kuvattu sarja sijoittuu kuvitteelliseen Eerolan kylään. Maailmalla huippu-uraa lääketutkimuksessa luonut pariskunta palaa takaisin juurilleen ja perustaa laboratorion kylään. Taustalla on kuitenkin suurempia asioita kuin vain tutkijaparin halu työllistää eerolalaisia laboratoriollaan. Alkaa seikkailu kansainvälisen lääkebisneksen, geeniteknologian, aktivismin ja eettisten kysymysten maailmassa.
Tie Eedeniin ei kuitenkaan ole synkistelevä nordic noir. Jännityksen lisäksi tarjolla on romantiikkaa, huumoria, maalaisnostalgiaa ja meheviä hahmoja. Välillä piipahdetaan Tampereen keskustassa, jonka muuttumista on kiinnostavaa katsella kaksikymmentä vuotta myöhemmin.
Tie Eedeniin on katsottavissa Yle Areenassa.
2
Vielä on pari päivää katsoa yksi Hitchcockin parhaista elokuvista, murhajännäri Köysi (1948). Köysi oli Hitchin uran ensimmäinen värielokuva, ja kuvaustekniikka on erityinen. Köysi nimittäin näyttää siltä kuin se olisi kuvattu vain yhdellä otolla.
Elokuva perustuu Patrick Hamiltonin näytelmään. Kaksi nuori miestä on huumaantunut yli-ihmisajattelusta ja murhafantasioista, ja he kokeilevat, voivatko he tehdä täydellisen murhan jäämättä kiinni. Miehet kuristavat opiskelukaverinsa ja kätkevät ruumiin arkkuun, joka on keskellä huonetta. Pian asuntoon alkaa virrata illallisvieraita, mukaan lukien murhan uhrin vanhemmat ja tyttöystävä.
Köysi vaati työryhmältä paljon, jotta lopputulos vaikuttaisi yhdellä otolla kuvatulta. Filmikela piti vaihtaa kymmenen minuutin välein, ja vaihtokohdissa kamera zoomataan näyttelijän selkään.
Köysi on katsottavissa Yle Areenassa 10.9.2022 asti.
3
Mediamoguli William Randolph Hurstin elämästä kertova dokumenttisarja on ajankohtainen nyt, kun tiedotusvälineiden etiikka Sanna Marin -uutisointi puhuttaa. Sarja muistuttaa, että lehdistö ei toiminut yhtään sen helläkätisemmin ”vanhoina hyvinä aikoina”, päinvastoin.
W.R. Hurst loi käsitteen keltainen lehdistö. Hurstin ja Joseph Pulitzerin lehdet kilpailivat lukijoista niin kiivaasti, että hyvä maku ja moraali olivat taistelusta kaukana. Hurst oli avoimen rasistinen, ja hän painosti jopa Yhdysvaltoja julistamaan sodan Espanjaa vastaan.
Dokumenttisarjan jälkeen on kiinnostavaa katsoa Orson Wellesin Citizen Kane -elokuva. On hätkähdyttävää, miten paljon Welles ammensi Hurstin elämästä elokuvaansa tämän parisuhteita myöten.
Historia: William Randolph Hearst on katsottavissa Yle Areenassa.
4
Mikä voisi olla parempaa syksyllä kuin murhamysteeri pienessä englantilaisessa kylässä? Tweediä, teekupposia, kadonneita käsikirjoituksia ja hopeakoruja?
Kaikkea tätä tarjoilee minisarja Harakkamurhat, joka on häpeilemätön Agatha Christie -pastissi. Tätä ei edes peitellä, vaan sarjan päähenkilöt viittaavat esikuvaansa moneen kertaan, ja juonikin sijoittuu dekkarimaailmaan.
Useissa aikatasoissa liikkuvasta juonesta kerrottakoon tämä: kustannustoimittaja Susan Ryeland jää tyhjän päälle, kun hänen kustantamonsa tähtidekkaristi kuolee, ja osa hänen viimeisestä käsikirjoituksestaan on kadonnut. Susan alkaa etsiä kadonneita sivuja ja huomaa kauhukseen, että kuolleen kirjailijan teksti on täynnä oikeita ihmisiä.
Harakkamurhat on katsottavissa Yle Areenassa.
5
Syksy ei ole vain sadetta, kylmyyttä ja kuolemaa. Yksi parhaista asioista syksyssä on tuoksujen selkeys ja voimistuminen. Sateen jälkeen Litukan siirtolapuutarhan omenat ja karviaiset tuoksuvat jopa Teiskontielle asti.
Syksyn tuoksut ovat kaikkien vapaasti nautittavissa marraskuun loppuun asti.
Janica Brander
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (21.11.2024): Vaietut arktiset sodat, Pikku Kakkosen konsertti, Oro Jaska
Marja Mustakallio on katsellut Yle Areenaa ja viihtynyt pikkupoikien konserttiseuralaisena.
Parasta juuri nyt (15.11.2024): Polkom, Louhiteatteri, Judith Mok, Rokumentti, Yleisradio
Pasi Huttunen kaipaa lisää poliittista satiiria, intoilee Rokumentista ja suree Ylen heikentämistä.
Parasta juuri nyt (14.11.2024): Die Brücke, romantiikka, avaruus, Larissa Sansour, Tove Jansson
Tällä palstalla kulttuuritoimituksen väki kirjoitta ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on kiertänyt museoita Tukholmassa ja Helsingissä.
Parasta juuri nyt (12.11.2024): Kevään kirjat, Paris Paloma, Munch-museo, Forest Shuffle, The Devil’s Plan
Mikko Saari on lukenut kirjakatalogeja, kuunnellut uutta musiikkia ja käynyt katsomassa Munchin tauluja.