Mateli Kuivalattaren aitat Parppeinvaarassa. Kuva: Sirpa Pääkkönen

1

Jos mielii kesällä kokea kauneutta ja luonnonrauhaa, voi suunnata Parppeinvaaran runokylään Ilomantsiin. Vaaramaisema peltoineen ja metsineen on häkellyttävän kaunis. Runokylä on matkailu- ja kulttuurikohde, mutta ei sellainen turistirysä, jossa nähtävyyksille pitäisi jonotella.

Luonnon lisäksi elämyksiä tarjoavat runolaulaja Mateli Kuivalattaren aitat, Runonlaulajan pirtti, luontopirtti Mesikkä ja rajakenraali Erkki Raappanan maja. Rajakenraalin asemapaikka jatkosodan aikana oli Rukajärvi.

Parppeinvaara pitää yllä karjalaista perinnettä, rakennustaitoa, runonlaulajien muistoa ja karjalaista ruokakulttuuria. Ravintola Parppeinpirtti kattaa vieraille herkullisen karjalaisen pitopöydän.

Mateli Kuivalatar oli Koitereen laulajatar, jonka säkeitä Elias Lönnrot tallensi Kantelettareen. Mateli osasi myös parantaa lausumalla loitsuja. Lempeäkin hän nostatti lausumalla: Nouse lempi liehumahan, kunnia kukoistamahan!

2

Pohjois-Karjalan museo Hilma Joensuussa tarjoaa perusnäyttelyssään Matkalla Karjalassa katsauksen alueen historiaan ja kansankulttuuriin kivikaudesta nykypäivään. Karjalan läpi on vuosisatojen aikana kulkenut valtakunnanrajoja, joiden paikkaa on siirretty sen mukaan, kuka on voittanut sodan.

Näyttely esitteleekin, miten raja on liikkunut eri vuosisadoille. Kiinnostavia ovat myös luovutettuun Karjalaan rajan taakse jääneiden paikkakuntien kartat Suojärveltä, Suistamosta ja Ruskealasta.

Näyttelyssä on esillä hienosti toteutettu pienoismalli Sortavalan kaupungista vuoden 1939 tilanteen mukaan. Näyttelyssä voi seurata myös filminpätkiä ja sota-ajan uutisointia. Niissä jaetaan neuvoja muun muassa kierrätykseen ja tavaroiden uusiokäyttöön.

3

Kesäretki Tuusulanjärvelle on hieno yhdistelmä luonnon kauneutta ja menneiden polvien kulttuurikohteita. Krapihovin pihalla on mukava istuskella omenapuiden varjossa. Vieressä on kesäteatteri ja konserttilava Krapin paja. Kävelymatkan päässä sijaitsevat Aleksis Kiven kuolinmökki, taiteilijakoti Erkkola, Lottamuseo ja upea Halosenniemi, jossa voi tutustua taidemaalari Pekka Halosen tuotantoon ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön.

4

Vihreä takka Ainolassa. Kuva: Sirpa Pääkkönen

Antoisa retkikohde on myös Ainola Järvenpäässä. Lars Sonckin suunnittelema huvila valmistui vuonna 1904. Se oli Jean (1865–1957) ja Aino Sibeliuksen (1871–1969) ja heidän perheensä koti 65 vuoden ajan.

Keskeinen huone on ruokasali, jota hallitsee vihreä takka. Tässä takassa Sibelius hävitti kahdeksannen sinfoniansa luonnokset ja mahdollisesti myös nuoruudenteoksiaan 1940-luvun suurissa polttajaisissa. Takassa näkyy ruukku, johon lastenlapset piilottivat purukumejaan. Niiden maiskuttelua Aino Sibelius ei suvainnut.

Yhtä seinää peittää kaunis rekiryijy. Ruokasalissa on arvokkaita maalauksia, joita ovat maalanneet muiden muassa Tyko Sallinen, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt.

5

Leena Majander-Reenpään Kirjatyttö – kustantajaelämää (Siltala, 2021) on tuhti pakkaus lähivuosikymmenien kirjallisuushistoriaa, johon limittyvät yhteiskunnalliset tapahtumat, suomalaisen arjen muutos ja kirjailijan oma elämä.

Majander-Reenpää rytmittää runsasta aineistoa mukavasti ja antaa lukijan kurkistaa kulissien taakse. Missä syntyvät kustannuspäätökset, millaisia kunnianhimoja, vaatimuksia tai huolia on kirjailijoilla ja mitä tapahtuu, kun ristiriidat rikkovat välejä perheyhtiössä.

Majander-Reenpää on työskennellyt nelikymmenvuotisen uransa aikana Otavassa, Weilin Göösissä, WSOY:lla, Bonnierilla ja Kirjallisuuden vientikeskus FILIssä. Hänen uransa on hengästyttävän vauhdikas ja värikäs. Surullinen seuraus kiivaasta tahdista on sairastuminen syöpään. Siitäkin hän kertoo rehellisesti ja lukijaa koskettavalla tavalla.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua