Tuppence Middleton ja Martin Compston sarjassa Varastettu elämä. Kuva: ITV Global Entertainment

1

Jos ei ole koskaan käynyt Rakastajat-teatterin vuodesta 2000 järjestämillä Lain§uojattomat-festivaaleilla Porissa, nyt on korkea aika ─ ja viimeinen mahdollisuus. Vapaille teatteriryhmille tarkoitettu Lain§uojattomat järjestetään viimeistä kertaa keskiviikosta alkaen (8.–12.6.2022), koska vuoden alusta asti Rakastajat on valtionosuuksien piirissä oleva ammattiteatteri.

Rakastajista kuitenkin kerrotaan, että festivaaliperinteestä ei luovuta. Jotakin uutta järjestetään alkaen vuodesta 2024.

2

Brittisarja Varastettu elämä alkaa kankeasti eikä vaikuta lupaavalta. Mutta sitten vauhti paranee ja kaikki neljä jaksoa tuntuvatkin katsomisen arvoisilta. Sarja rakentuu rakkaudesta, petoksesta, uskottomuudesta eikä juonessa ole mitään mykistävän uutta. Ehkä siinä onkin se vetovoima; jotakin tuttua ja vanhaa, mutta myös jotain uutta sekä hyvää näyttelijäntyötä. Sopii sateiseen iltaan.

Varastettu elämä Yle Areenassa.

3

Jokin aika sitten halusin palata romaaniin, josta nuorempana pidin hyvin paljon. Kuuntelin Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan ja tuntui kuin se olisi ollut aivan eri kirja kuin se, jonka luin vuosikymmeniä sitten. Seuraavaksi palasin Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyyteen ja ihastuin siihen uudelleen, mutta luultavasti eri syistä kuin nuorena.

Kierrätystä voi siis harrastaa näinkin!

4

Näinä kansainvälisesti levottomina aikoina on hyvä kuunnella varsinaista radioklassikkoa eli Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmaa. Ohjelma keskittyy yhteen aiheeseen kerrallaan ja katselee sitä vajaan puolen tunnin ajan muista kuin päivittäisistä uutisnäkökulmista virkeästi ja ennen muuta radionomaisesti.

Kirjeenvaihtajat ja avustajat pääsevät tässä ohjelmassa valottamaan tapahtumia aivan toisella lailla kuin vajaan parin minuutin uutispätkissä. Lopputulos on avartavaa ja sivistävää sekä hyvältä kuulostavaa radiota.

Maailmanpolitiikan arkipäivää Yle Areenassa.

5

Tämä on kotipuutarhurin parasta aikaa. Aiemmin keväällä hankitut siemenet on idätetty, perunat ja sipulit ovat jo maassa.

Muutettuani Suomeen pitkästi yli 10 vuotta sitten tunsin tarvetta kokeilla kaikkia mahdollisia vihanneksia ja juureksia kaskinauriista kyssäkaaliin. Sittemmin olen keskittynyt siihen mistä eniten pidän eli kurpitsoihin. Nyt kasvamassa on neljää eri kesäkurpitsaa ja viittä eri talvikurpitsaa.

Vuodesta toiseen apuna on Merja Turusen ja Sirpa Ylösen teos Puutarhanhoito poropeukaloille (Into), josta löytää vastauksen kaikkeen, mikä mieltä askarruttaa.

Leena Reikko

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua