Alvar ja Elissa Aalto. Kuva: Euphoria Films

1

Virpi Suutarin dokumenttielokuva Alvar Aallosta kärsi viime vuonna elokuvateattereissa koronarajoituksista, mutta maaliskuussa sen pääsi näkemään Yle Teemalla ja siitä lähtien myös Yle Areenalla.

Aalto on kunnioittava ja arvostava dokumentti Alvar Aallosta ja hänen arkkitehtuuristaan ja muotoilustaan. Samalla se on intiimi kertomus, jossa päästään seuraamaan arkkitehdin suhdetta ensimmäiseen vaimoonsa Ainoon kirjeenvaihdon kautta. Ainon kuoleman jälkeen Alvar Aalto avioitui arkkitehti Elissa Aallon kanssa.

Dokumentissa vuorottelevat Aallon työ ja suhteet puolisoihin, joiden kanssa hän myös työskenteli. Suutari on tehnyt perusteellisen työn etsiessään vanhoja filminpätkiä ja valokuvia, jotka vievät katsojan Aallon elämänvaiheisiin ja katsomaan hänen töitään ympäri maailmaa.

Dokumentti selvittää myös Aallon kiinnostuksen kohteita. Hän tutki antiikkia, italialaista arkkitehtuuria ja 1900-luvun moderneja ja funktionalistisia virtauksia, kuten Bauhausin piirissä syntynyttä arkkitehtuuria.

Aalto Yle Areenassa.

2

Toinen hyvä Yle Teeman esittämä dokumentti on Veikko Aaltosen Dinosaurus, joka esittelee elokuvaohjaaja Rauni Mollbergin (1929–2007) työtä ja persoonallisuutta. Mollberg on jäänyt suomalaiseen elokuvahistoriaan vahvalla ohjaustyylillään, jossa on vuoroin naturalismia, realismia, fantasiaa ja komediaa. Hänen tunnetuimpia elokuviaan ovat Maa on syntinen laulu, Milka ja Tuntematon sotilas.

Mollberg hankki mainetta ristiriitaisena ihmisenä, minkä Aaltosen dokumentti tuo hyvin esiin. Mollberg oli näkijä, nero ja hurmaava keskipiste seurassa. Toisena hetkenä hän käytti keinoja, joita nykyään ei hevin sallittaisi. Näyttelijää piti lyödä, jotta itku olisi aitoa. Nuoret näyttelijätytöt olivat suojattomia alastonkohtauksissa.

Mollberg menestyi ja nousi huipulle, mutta aika ajoi hänen ohitseen. Yleisö ei enää saapunut katsomaan hänen elokuviaan ja samalla katosi elokuva-alan tuki Mollbergilta. Mollberg sairastui syöpään ja kuoli lopulta keuhkokuumeeseen.

Dinosaurus Yle Areenassa.

3

Netflixistä löytää hienoja sarjoja. Kiinnostava mysteerisarja on puolalaistulkinta yhdysvaltalaisen Harlan Cobenin romaanista Kadonneet. Joukko nuoria kokoontuu viettämään kesäleiriä pienen järven rannalle. Meno on mukavaa siihen saakka, kunnes neljä nuorta katoaa mystisesti. Metsästä löytyy kaksi ruumista, mutta kaksi katoaa jälkiä jättämättä.

Katoamistapaus ei jätä piirisyyttäjää rauhaan, joka ryhtyy penkomaan tapausta kahdenkymmenenviiden vuoden jälkeen. Hänen sisarensa katosi leiriltä mystisesti. Pian sen jälkeen hävisi hänen äitinsä. Kuusiosaisessa sarjassa vuorottelevat nykyaika ja 1990-luvun alku, jolloin nuoret kokoontuivat leirille.

Sarjassa on useita sivujuonia, mutta kaikki palautuvat kysymykseen, mitä vanhemmat eivät tekisi lastensa hyväksi. Puolalainen miljöö ja väliin impressionistinen kuvaus leirimaisemista on kiinnostavaa katsottavaa. Grzegorz Damięcki ja Agnieszka Grochowska näyttelevät vakuuttavasti päärooleja piirisyyttäjänä ja yliopiston opettajana, joilla on yhteinen menneisyys.

Kadonneet Netflixissä.

4

Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, siirtokarjalaiset jälkipolvineen riensivät kotiseutumatkoille rajan taakse jääneeseen Karjalaan etsimään entisten kotiensa kivijalkoja. Rakennuksista suurin osa oli tuhoutunut.

Nyt ei pääse kotiseutumatkalla, mutta nostalgiamatkan Karjalaan voi tehdä lukemalla Arvo Tuomisen vuonna 2018 ilmestyneen teoksen Karjala, koko tarina (readme.fi). Kirja on yhdistelmä matkakertomusta, historiaa ja kulttuurihistoriaa, maantiedettä ja Tuomisen tapaan anekdootteja. Karjalassa ei liikuta ellei välillä kerrota pieniä tarinoita.

Kirja tekee tehtävänsä. Se herättää matkakuumeen luovutettuun Karjalaan, jossa on komeita ja myyttisiä maisemia, runonlaulajia, upeita karjalaistaloja ja vuolaita virtoja. Ennen sotia siellä viihtyi Suomen kulttuurieliitti. Terijoella lomailivat näyttelijät, laulajat ja kirjailijat, etunenässä Olavi Paavolainen.

Nostalgisen ja romanttisen puolen vastapainona Karjala sisältää myös sydäntä riipiviä synkkiä lukuja, kun taistelulentokoneet jyräsivät asutusten päällä ja sodat ajoivat yli 400 000 karjalaista evakkoon. Kylmäävää luettavaa ovat myös Petroskoin keskitysleirit. Suomalaiset valloittivat kaupungin vuonna 1941 ja miehittivät sitä vuoteen 1944. Silloin kaupungin nimi oli Äänislinna. Itä-Karjalan keskitysleireillä Stalin tapatti suomalaisia ja sotavuosina suomalaiset puolestaan näännyttivät venäläisiä nälkään ja kurjuuteen.

5

Kirjoittaja solmi ryijyn Muisto Kesästä II Wetterhoffin mallin mukaan. Kuva: Sirpa Pääkkönen

Ryijy on isotöinen ja pitkäjännitteisyyttä vaativa käsityö. Toisaalta sen solmiminen on hauskaa ja jopa meditatiivista puuhaa. Koronavuonna käsitöihini on kuulunut kolmen pienen ryijyn solmiminen.

Ryijyn voi suunnitella itse, mutta sen voi tehdä myös valmiin mallin pohjalta. Hienoja ryijymalleja tarjoavat esimerkiksi Wetterhoff ja Suomen Käsityön ystävät. Malleissa näkyvät suomalaisen ryijyn satoja vuosia vanhat perinteet kansantaiteesta moderniksi taideryijyksi. Käsityöliikkeistä voi ostaa langat, ryijypohjan ja mallin.

Suomen tunnetuimpiin ryijyihin kuuluu Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Liekki. Jos sen solmii itse, rahaa säästyy aika lailla, koska ryijyn hinta valmiiksi solmittuna on kuudestatuhannesta eurosta ylöspäin.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua