Eero Saunamäki. Kuva: Ville Paul Paasimaa
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Kikka Holmberg on nauttinut musiikista ja oopperasta ja lukenut Satu Mannisen pienoisromaanin.
1
Saksofonitaiteilija Kalle Oittisen ja pianotaiteilija Tuomas Turriagon tuoreella Two-Part Invention -albumilla (Alba, 2026) kuullaan kiintoisa valikoima sekä alttosaksofonille ja pianolle sävellettyä että niille sovitettua musiikkia. 1800-luvulta nykypäivään ulottuva musiikin kaari ilmentää saksofonin monipuolisuutta ja sävykkyyttä sekä todistaa – jos epäilijöitä vielä on – saksofonin taipuvan kaiken taidemusiikin käänteisiin.
Avauksena kuultava William Albrightin (1944–1998) Sonaatti alttosaksofonille ja pianolle rakentuu sulavaksi ja aukottomaksi tulkinnaksi. Ilmatiiviisti ja taiturillisesti etenevän sonaatin keskiöksi kohoaa eleettömän kaunis La follia nuova: a lament for George Cacioppo. César Franckin (1822–1890) alun perin viululle ja pianolle sävelletty sonaatti käynnistyy kiireettömästi, mietiskelevin tunnelmin, ja kasvaa runsaaksi ja peittelemättömän romanttiseksi kokonaisuudeksi.
Saksofonin monipuolisuutta modernin taidemusiikin näkökulmasta sekä Oittisen timanttista tekniikkaa ja tinkimätöntä otetta ilmentää myös Christian Lauban (s. 1952) Flamenco-etydi.
Tuomas Turriagon alttosaksofonille ja pianolle sovittama François Bornen (1840–1920) Fantaisie brillante kietoo tiiviiseen pakettiin Carmen-oopperan. Fantasian tulkintaa kuunnellessa ei uskoisi, että soittajia on vain kaksi, niin muhkea ja säkenöivä se ilmeikkyydessään ja näyttämöllisyydessään on.
Lue Kulttuuritoimituksessa julkaistu Tuomas Turriagon haastattelu täältä.
Kuva: Alba Records
2
TampereRaw’n ja Tampere-talon Ajan ääni -konserttisarja jatkuu ensi viikon torstaina (12.2.2026). Marraskuussa 2025 käynnistynyt Ajan ääni tarjosi avauskonsertissaan antoisan katsauksen Maija Hynnisen musiikkiin ja äänitaiteeseen. Eero Saunamäen laatiman Wonderful Life -kokonaisuuden luvataan juhlistavan elämää ja elämäniloa. Uusimman suomalaisen taidemusiikin lisäksi konsertti pohjautuu kansainvälisen nokkahuilunykymusiikin viimeisimpiin suuntauksiin, ja luvassa onkin yksi maailmankantaesitys sekä kaksi Suomen-ensiesitystä.
Konserttia edeltävässä tilaisuudessa eetikko ja filosofi Antti Kylliäinen, psykologi Julia Sangervo, säveltäjä Pasi Lyytikäinen ja konsertin kapellimestari Vuokko Lahtinen keskustelevat hyvästä elämästä ja siitä, millainen osuus taiteella ja kulttuurilla siinä on.
Konsertin teemaan liittyy myös Tampere-talon Talvipuutarhassa esillä oleva valokuvanäyttely (2.–13.2.2026).
Lue lisää aiheesta tästä jutusta: Ajan ääni -konserttisarja kehittää uudenlaisia tapoja tehdä musiikkia ja jalkautuu yleisön pariin.
3
Vankkaa kansainvälistä mainetta saavuttanut katalonialainen Las Migas -yhtye tuo lämpöä talvipäiviin flamencosta kumpuavalla musiikillaan, joka on täynnä huikeaa osaamista ja vastustamatonta energiaa. Kitaristi ja säveltäjä Marta Roblesin johtama Las Migas voitti marraskuussa 2025 Grammy Latin -palkinnon Flamencas-levyllään, joka on yhtyeen kuudes albumi. Ne viisi aiempaakin kannattaa kuunnella.
KATSO VIDEO: Las Migas -yhtyeen Celos-musiikkivideon on ohjannut muotokuvaaja Javier Bica.
4
Satu Mannisen pienoisromaani Kaktuksen hedelmät (Gummerus, 2025) kietoo toisiinsa surrealismia ja fantasiaa sekä maalauksellista kerrontaa. Värejä pulppuavaa, mutta ilmaisultaan kiteytettyä kertomusta maustavat viittaukset Frida Kahlon teoksiin ja elämänvaiheisiin.
Ajoin unen- tai houreenomaisissa maailmoissa liikkuva Kaktuksen hedelmät ei pienestä sivumäärästään huolimatta ole keveintä mahdollista luettavaa. Se on vahva ja sisällöllisesti monitaiteellinen, kielellisesti hallittu ja muodoltaan viimeistelty hieno pieni teos, jonka tunnelma jää mieleen pitkäksi aikaa.
5
Ánne Máddji Heatta. Kuva: Jouni Porsanger
Cecilia Damströmin Juho-Siren/Siri Broch Johansenin librettoon säveltämä Ovllá sai kantaesityksensä Oulun teatterissa (16.1.2026). Tämä ensimmäinen saamenkielinen kokoillan ooppera on tosipohjaisuudessaan riipaiseva ja kantaaottava.
Damströmin monikerroksinen musiikki etenee libreton ehdoilla ja kuljettaa Ovllán tarinaa luonteikkaasti. Äänellisesti ja tulkinnallisesti komeimpia hetkiä kantaesityksessä tarjosivat basso Martin Iivarinen ja sopraano Sanna Iljin. Sulokkaimmat ja sydämeenkäyvimmät tuokiot puolestaan nautittiin näyttämöllä luontevasti eläneen, enkelimäisen kauniisti ja herkästi Ánnán roolin laulaneen Ánne Máddji Heattan osuuksissa.
Ovllán esitykset Oulun teatterissa jatkuvat 28.2. saakka. Ooppera kuunneltavissa Yle Areenassa 7.2.–7.6.
Lue lisää aiheesta tästä jutusta: Oulussa ensi-iltansa saava Ovllá on ensimmäinen Suomessa kantaesitettävä saamenkielinen ooppera.
Kikka Holmberg
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (4.2.2026): Poistetut kohtaukset, Tenement Kid, Blank Space, Liisa Akimof, Task
Janne Laurila on kuunnellut W. David Marxin kulttuurihistoriointia ja lukenut Neil Hardwickin ja Bobby Gillespien muistelmia.
Parasta juuri nyt (28.1.2026): Olipa kerran televisio, Suomen nuijituin nainen, Kulturhuset Fiini, Porin taidemuseo, Pikkukaupungin poliisi
Marjatta Honkasalo on lukenut Juha Hurmeen kirjaa Anni Polvasta ja uppoutunut suomalaisen television historiaan.
Parasta juuri nyt (26.1.2026): Nuori Sorjonen, Liverpoolin mafia, Kukkia Algernonille, Erehdysekspertti, printtimedia
Kirsi Haapamatti on kestänyt alkuvuotta kuuntelemalla Nuoren Sorjosen elämästä, katselemalla Liverpoolin mafiaa sekä lukemalla paperilehtiä.
Parasta juuri nyt (20.1.2026): Pohjoismainen design, Koskibaari, Seitoja ja seidan palvontaa, Kohti, tšekkiläinen elokuva
Anne Välinoro on ajatellut istuvansa saunajakkaralle, käynyt jalluglögillä Siurossa ja nähnyt yksinäisyyden kameran linssin läpi.