Andy Warholin versioita Marilynista on esillä PoCo-museossa Tallinnassa. Kuva: Sirpa Pääkkönen
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on vaikuttunut Pirkko Saision elämäkerrasta, veijarisarjasta Lupin, Tallinnan museoista ja ravintolasta Mantel & Korsten.
1
Pirkko Saision elämäkerta Sopimaton (WSOY, 2023) on lähes tuhatsivuinen järkäle, mutta Heini Junkkaala kirjoittaa niin vetävästi, että kirjaan jää koukkuun. Elämäkerta-aineiston lisäksi kirja rakentuu tarinoista ja hassuista sattumuksista, joita kirjailijalla riittää. Ovatko kaikki tarinat totta, onkin toinen juttu. Muisti voi muuttaa muotoaan, vääristää ja liioitella. Junkkaala kertoo tarkastaneensa tarinoita niiltä osin kuin on pystynyt, mutta hyväksyy senkin, että joskus mennään tarina edellä, vaikka totuus hieman kärsisi.
Kirjan kaari kattaa komeasti yli 70 vuotta. Se on kertomus ihmisestä, jonka tausta on Kallion köyhissä työläiskortteleissa, mutta josta tulee laajasti tunnettu kirjailija, näyttelijä, ohjaaja, Finlandia-voittaja ja Teatterikorkeakoulun professori. Junkkaala sitoo Saision elämänvaiheet niihin virtauksiin, jotka kulloinkin ovat vallalla teatterissa, kirjallisuudessa ja yhteiskunnassa. Sivuilla vilahtaa valtava joukko suomalaisia taiteilijoita, näyttelijöitä ja kirjailijoita. Saision suhde näihin tunnettuihin ihmisiin on kiinnostava.
Pirkko Saisiosta on julkisuuden kautta syntynyt kuva, jonka mukaan hän tavattoman tuottelias, rohkea, omapäinen, haastava, innokas keskustelija ja joidenkin mielestä myös pelottava ihminen. Nämä ominaisuudet tulevat esille kirjassa, mutta niiden lisäksi Junkkaala avaa Pirkon, joka on haavoittuva, tunteellinen ja epävarma. Pirkko on ihminen, joka liikuttuu ja haltioituu herkästi. Saisio suree syvästi eroa nuoruuden rakastetusta ja menetyksiä, kun läheisiä ihmisiä kuolee.
Elämäkerta on inhimillinen ja avoin, eikä kaihda arkojakaan asioita. Siksi se on niin vaikuttava.
2
Netflixiltä voi seurata kolmen kauden verran Assene Diopin seikkailuja sarjassa Lupin. Sarja on saanut inspiraationsa kuuluisasta herrasmiesvarkaasta Arsénen Lupinista, jonka ranskalainen kirjailija Maurice Leblanc loi 1900-luvun alussa.
Omar Sy näyttelee Assenea, joka hakee oikeutta perheensä kokemille vääryyksille herrasmiesvarkaan tavoin. Sarja on nautittavaa katsottavaa, koska Assene on älykäs, nokkela ja aina askeleen edellä yhtä lailla konnia kuin poliisejakin. Hän on suurikokoinen, mutta samalla näkymätön, koska hän naamioituu taitavasti ja sumuttaa vastaan tulevia kohteliaisuudellaan.
Hän tekee rikoksia, mutta rikokset kohdistuvat useimmiten häntä itseään suurempiin konniin. Hänen motiivinaan on, että pahan täytyy saada palkkansa. Läheltä piti -tilanteita koetaan vähän väliä, mutta Assene on kuin kissa, joka putoaa aina jaloilleen, vaikka joutuukin tekemään uhrauksia.
Hellyttävää on Assenen suhde poikaansa Raouliin. Ja kaunis Pariisi pääsee oikeuksiinsa sarjan näyttämönä.
3
Tallinnan Rotermannissa avattiin viime kesänä poptaiteen museo PoCo, joka esittelee rinnakkain virolaista ja kansainvälistä poptaidetta. Museo perustuu Linnar Viikin kokoelmiin. Hän on kerännyt 1980-luvulta lähtien noin 400 teoksen yksityiskokoelman, josta museon teokset on valittu.
Näyttely on komea ja kiinnostavasti ripustettu. Esillä on teoksia muun muassa Andy Warholilta, Keith Haringilta, Jeff Koonsilta, Roy Lichtensteinilta, Banksylta ja Yayoi Kusamalta. Näyttelysalit ovat pimeitä. Teokset loistavat väriläiskinä mustilta seiniltä. Museossa törmää muun muassa Andy Warholin tuttuihin Marilyn Monroe -kuviin ja säilykepurkkeihin.
Vaihtuvien näyttelyiden tilassa on esillä virolaisen Marko Mäetammin teoksia. Hänellä on kiinnostava teos, jossa Jeesus roikkuu ristillä. Se tuo mieleen Harro Koskisen Sikamessiaan. Hänen muissa teoksissaan voi aistia yhteyden Henri Matissen tyyliin.
4
Jos Kumussa vierailusta on vierähtänyt tovi, kannattaa museoon mennä uudelle kierrokselle. Tallinnan Kumu on kuin yhdistelmä Ateneumia ja Kiasmaa. Siellä voi tutustua Viron taiteen historiaan ja nykytaiteeseen.
Historiasaleissa kiertäessä on kiinnostavaa nähdä, miten taidehistoriassa tunnetut suuntaukset juurtuivat myös Viroon. Virossa on omat impressionistinsa, kubistinsa ja modernistinsa.
Erityispiirteinä Viron taidehistoriassa on baltiansaksalaisten ja Neuvostoliiton vaikutukset. Baltiansaksalaisten aikana tehtiin hienoja historiamaalauksia. Neuvosto-Virossa luotiin propagandataidetta sosialistisen realismin nimissä. Nyt nämä teokset ovat neljännessä kerroksessa. Muistikuvani mukaan niitä on vähemmän kuin edellisessä ripustuksessa.
Virolaisille tärkeän Kondrad Mägin (1878‒1925) maalauksia voi Kumussa tukia kuin suurennuslasin alla. Teknologian avulla pääsee näkemään värikerroksia, hahmotelmia ja muunnoksia, jotka eivät erotu paljaalla silmällä. Konrad Mägi lähikuvassa -näyttely perustuu Darja Jefimovan Viron taideakatemiassa 2023 tekemään maisterityöhön, jossa on dokumentoitu noin kolmekymmentä Konrad Mägin maalausta.
5
Kadriorgissa lähellä taidemuseo Kumua pilkottaa kadun varressa pieni vihreä puutalo, jonka katolla kohoaa komea savupiippu. Huomaamaton kyltti pihassa kertoo aukioloajoista. Söpö talo on ravintola Mantel & Korsten. Taloa somistavat ruudulliset ikkunat ja sisällä ruusutapetit. Tuli loimuaa takassa.
Tallinnasta on kehittynyt hyvä ravintolakaupunki. Mantel & Korsten kuuluu ravintolatarjonnan kärkipäähän. Sen ovat perustaneet samat ihmiset, jotka pyörittävät suomalaisille tutumpaa Moon-ravintolaa.
Mantel & Korsten -ravintolassa ruoka on erinomaista, kattaus yksinkertaisen kaunis ja palvelu ystävällistä. Valitsimme alkupalaksi tomaattijuustolautasen, pääruuaksi kuhaa ja jälkiruuaksi toscakakkua. Kaikki olivat todella herkullisia.
Sirpa Pääkkönen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (14.11.2024): Die Brücke, romantiikka, avaruus, Larissa Sansour, Tove Jansson
Tällä palstalla kulttuuritoimituksen väki kirjoitta ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on kiertänyt museoita Tukholmassa ja Helsingissä.
Parasta juuri nyt (12.11.2024): Kevään kirjat, Paris Paloma, Munch-museo, Forest Shuffle, The Devil’s Plan
Mikko Saari on lukenut kirjakatalogeja, kuunnellut uutta musiikkia ja käynyt katsomassa Munchin tauluja.
Parasta juuri nyt (6.11.2024): Ihan tavallinen hirviöperhe, Han Kang, Plevna, tikkipelit, Paletilta-näyttely
Petri Hänninen on lueskellut pukinkonttiin passeleita kirjoja, pelannut korttipelejä, ja vieraillut taidenäyttelyssä Galleria Koppelossa.
Parasta juuri nyt (5.11.2024): Lomittajat, Toni Morrison, 400 kepposta
Maija Kääntän listalta löytyy amerikkalainen romaani, ranskalainen elokuva ja kotimainen dokumenttisarja.