Kuva: Mikko Saari

1

Syyskuun kohokohtiin kuuluu aina Lautapelioppaan vuosiäänestys, jossa otetaan selvää suomalaisten suosikkilautapeleistä. Äänestää saa mitä tahansa peliä, jota on edellisen vuosiäänestyksen jälkeen pelannut, ja yhteensä kupongille saa raapustaa seitsemän pelin nimet. Kun äänestyslappuja tulee joitakin satoja, saadaan kuva siitä, mikä suomalaisia lautapeliharrastajia kunakin vuonna kiehtoo – ja kun äänestystä toistetaan sitkeästi vuosi toisensa jälkeen, piirtyy myös vähän pidempiä kaaria. Tämänvuotinen äänestys on jo 20. kerta, ensimmäinen vuosiäänestys oli vuonna 2003.

Viime vuonna ykköspeli oli äänestystä vuodesta 2018 asti hallinnut Terraforming Mars. Kakkoseksi kiipesi lintupeli Wingspan. Näille peleille on helppo ennustaa menestystä tällekin vuodelle, mutta samalla arvelen, että kärkeen saattaa kiilata uusi haastaja Ark Nova.

Äänestykseen ovat tervetulleita osallistumaan kaikki, jotka ovat pelanneet edes yhtä lautapeliä elokuun 2021 jälkeen. Ei siis tarvitse olla intohimoinen lautapeliharrastaja. Äänestää voit äänestyslomakkeella 18.9.2022 asti.

2

Amythyst Kiah on amerikkalainen laulaja-laulunkirjoittaja Tennesseestä. East Tennesseen yliopistossa bluegrassia, countryä ja vanhaa musiikkia opiskelleen Kiahin uralle on toistaiseksi osunut Grammy-ehdokkuus parhaasta roots-biisistä. Kiah on kuitenkin näemmä kuunnellut muutakin, sillä tuorein julkaisu, Pensive Pop EP, esittelee neljän coverin verran biisejä, jotka ovat muovanneet Kiahin musiikillista maisemaa.

EP:n potkaisee käyntiin Tori Amosin Sugar, sinkun B-puoli Little Earthquakes -albumilta. Biisi on suosittu, Amos on soittanut sitä livenä lähes kaikilla kiertuillaan vuoden 1994 jälkeen. Komeasti se soi Kiahinkin versioimana. Green Dayn Nimrod-albumilta lainataan ensisinkku Hitchin’ a Ride, Katy Perryltä vinkeän sokerinen Chained to the Rhythm ja lopuksi vedetään vielä kylmäävä akustinen versio Joy Divisionin Love Will Tear Us Apart -klassikosta. Ei ole rohkeudesta pulaa, ei.

Amythyst Kiah on ääni ja tekijä, joka kannattaa pitää mielessä.

3

Kulttuuriduunarit on Ylen radio- ja podcastsarja, jossa toimittaja Ruut Parikka tutustuu kulttuurialan näkymättömiin tekijöihin. Vain pieni osa kulttuurin ammattilaisista on yleisölle näkyviä esiintyjiä ja johtajia. Suurin osa kulttuuriduunareista tekee työtään kulisseissa. Työ on kuitenkin näkymättömyydestään huolimatta erittäin tärkeää.

Kuusiosainen sarja esittelee erilaisia alansa ammattilaisia. Esiin pääsevät korrepetiittorit eli oopperan harjoituspianistit, teatterin tarpeistonhoitajat, kirjastoautonkuljettajat, tehosteräjäyttäjät, apulaisohjaajat ja foley-artistit. Ruut Parikka vierailee työpaikoilla tutustumassa töitään tekeviin ihmisiin.

Kulttuuriduunarit löytyy Yle Areenasta.

4

Juuso Pekkinen on suosikkitoimittajiani äänen puolella. Kun Pekkisen oma sarja loppui, jäin monien kuulijoiden tavoin odottamaan mielenkiinnolla, mitä seuraavaksi tulee. Toukokuussa ilmestyi Pekkisen uuden Räjäytyskuva-podcastin ensimmäinen tuotantokausi. Sarjan ajatuksena on ottaa kullakin tuotantokaudella lähitarkasteluun joku aihe, johon pureudutaan useammassa jaksossa eri näkökulmilta – nähdään siis räjäytyskuva tästä asiasta.

Ensimmäisen tuotantokauden aiheena on logistiikka. Aihe on vähän tylsä, vähän näkymätön – ainakin niin kauan kuin kaikki toimii, eli kauppojen hyllyille tulee tavaraa ja verkkokaupasta tilatut ostokset saapuvat kotiin. Viime vuodet ovat kuitenkin tuoneet kansainväliset logistiikkaketjut yhä useampien tavisten tietoisuuteen. Vaikkapa lautapeliharrastajia onkin yllättäen alkanut kiinnostaa seurata rahtilaivojen matkaa Kiinasta Yhdysvaltoihin, pohdiskella harmaan kartongin saatavuuden merkitystä lautapelituotannon logistiikalle ja kiroilla viimeisestä mailista vastaavia ninjajakelijoita, joita ei näy eikä kuulu. Ihmisillä on ihan oikeasti mielipiteitä kuriirifirmoista.

Juuso Pekkinen avaa logistiikan ulottuvuuksia tuttuun tapaansa: kohdaten hyvin monenlaisia toimijoita avoimella ihmettelyllä. Logistiikka-aiheeseen saadaan paljon erilaisia näkökulmia, kun jaksoissa pohdiskellaan tavallisen ruoka- ja verkkokauppalogistiikan lisäksi niin koronarokotteita, rikollisten toimitusketjuja kuin taiteen kuljetuksia.

Räjäytyskuva löytyy Yle Areenasta.

5

Ninja-hamsteri. Kuva: Mikko Saari

Tässä oli tarkoitus olla jotain muuta, mutta elämä tuli tielle. Kääpiöhamsteri Ninja, perheemme ensimmäinen lemmikki, lähti viimeiselle matkalleen maanantaina. Ninja lopetettiin eläinlääkärissä pahanlaatuisen silmätulehduksen vuoksi. Puolitoistavuotias kääpiöhamsteri oli muutenkin jo melkoinen papparainen ja kaukana nuoruuskuukausiensa vetreydestä, mutta eli viimeiseen asti pienen saaliseläimen elämäänsä eli kyhjötti piilossa, rakenteli pesää ja hamstrasi ruokaa kipujaan näyttämättä.

Emme ole mitään eläinihmisiä. Tyttären lemmikinkinuamiseen vastattiin alkuun tiukalla ei-linjalla. Lopulta taivuimme: hamsteri sopii. Ninja olikin perheellemme aivan kelpo lemmikki. Kääpiöhamsteri on yksin viihtyvä, introvertti eläin, joka tyytyy vähään. Kun isojen lemmikkien ruokkimisen ilmastoseuraukset mietityttävät, kääpiöhamsteri söi elämänsä aikana vähäsen kasviksia, pari pussillista hampunsiemeniä ja purkillisen kuivattuja jauhomatoja. Ninja rakasti myös voikukkia.

Ei meille edelleenkään koiraa tule eikä kaniakaan. Vaan kun hamsteritarvikkeet kerran löytyvät jo valmiiksi, terraario saanee jossain vaiheessa uuden asukkaan. Nyt kuitenkin suremme Ninjaa. Pieni eläin jätti ison jäljen.

Mikko Saari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua