Yökyöpelien Martti Suosalo. Kuva: Yle
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Heli Mustosen listalla on suomalaista rockia, norjalaista taiteilijaelämää ja 2010-luvun parasta lastenohjelmaa.
1
Kuulun heihin, joiden talviapatia alkaa lokakuussa ja päättyy jossakin vaiheessa kevättalvella. Talviapatia on onneksi hyvä syy etsiä lohtua musiikista.
Elämäni biisi -ohjelman viimekertainen jakso palautti mukavasti mieleen Tuomari Nurmion. Tuomari Nurmion ja Köyhien ystävien albumi Kohdusta hautaan täytti vuonna 1979 teini-ikäisen Helin maailman. Kurjuuden kuningas ja Oi, mutsi, mutsi soivat taukoamattomasti kasettimankasta.
Luokkakaverini Marin kanssa menimme levyn myötä melko pitkälle Tuomari Nurmio -fantasioissa. Eräänä iltana pystytimme palvonta-alttarin, jossa oli lehdistä leikattuja Nurmion kuvia. Poltimme kynttilöitä ja taustalla soivat Kohdusta hautaan -levyn biisit. Minä en ollut kuitenkaan meistä kahdesta se, joka ilmoitti menevänsä Nurmion kanssa isona naimisiin, jos nuoruuden unelmat jollakin ihmeen ilveellä kävisivät toteen.
Levy on nyt hyllyssäni myös vinyylinä. Sitä seestynyt keski-ikäinen kuuntelee ihan onnellisena ilman hämäriä palvontamenoja. Todella loistava levy kyllä edelleen, minkä mahtaa.
2
Näyttelijä Marlon Brando teki varmaan aikoinaan paljon vääriäkin tekoja ja ratkaisuja, mutta 50 vuotta sitten vuonna 1973 hän teki jotakin oikein. Brando ei halunnut käydä pokkaamassa Oscariaan elokuvasta Kummisetä, vaan halusi kiinnittää maailman huomion siihen, kuinka väärin Yhdysvaltain elokuvateollisuus esitti alkuperäiskansoja.
Hän lähetti näyttelijä ja aktivisti Sacheen Littlefeatherin tilalleen hylkäämään koko palkinnon ja pitämään puheen. Brando oli itse kirjoittanut sen.
No, kohuhan siitä tietenkin nousi ja yleisö hermostui John Waynea myöten. Littlefeather erotettiin näyttelijäliitosta ja hän joutui mustalle listalle Hollywoodissa.
Mitä tästä opimme? No, ainakin sen, että Marlon Brando oli paitsi todella hyvä näyttelijä, myös aikaansa edellä ja ihan oikeassa.
Tämän kunniaksi aion katsoa ainakin elokuvan Miehet vuodelta 1950. Brando näytteli siinä vammautunutta sotaveteraania. Hänen kerrotaan tavoitelleen todenmukaisuutta ja valmistautuneen rooliin viettämällä kuukauden veteraanisairaalan vuoteessa.
3
Tylsä nimi, mutta erittäin hyvä dokumenttisarja. Sellainen on norjalainen Taiteilijaelämää, jossa tutustutaan norjalaisiin nykytaiteilijoihin ja heidän taiteilijaesikuviinsa.
Dokumenttisarjaa on tehty nyt kaksi kautta ja ne ovat molemmat nähtävissä Yle Areenassa. Itseeni isoimman vaikutuksen teki Trude Vikenistä kertova jakso, jossa menestynyt kuvataiteilija kertoo epävarmuudestaan ja vaikeasta tiestään Norjan taidepiireihin.
Suljetut kuvataidepiirit eivät näköjään ole mitenkään suomalainen ilmiö. Kuvataidetta kunnianhimoisesti tekevä keski-ikäinen naistaiteilija saa myös Norjassa vakuutella, että on ihan ”oikea taiteilija” erilaisesta koulutustaustastaan huolimatta.
Taiteilijaelämää Yle Areenassa.
4
Antiikkimakasiini, siinä on toinen tylsä ja vähän harhaanjohtavakin nimi kulttuuriohjelmalle. Yle Teemalla pyörivä ruotsinkielinen ohjelma käsittelee milloin mitäkin kulttuuri-ilmiötä menneisyydestä tähän päivään. Tällä kaudella käsittelyssä ovat muun muassa tatuointitaide, korutaide, lähiörakentaminen ja dokumentaarinen valokuvaus.
Varsinkin dokumentaarisen valokuvauksen jakso on kiinnostava, sillä mestarivalokuvaaja Anders Petersen osaa analysoida uraansa nöyrästi ja vaatimattomasti. Petersen on kuvannut etenkin laitapuolen kulkijoita ja tehnyt sitä tavalla, josta huokuu sekä elämä itse että toisten ihmisten kuunteleminen ja ymmärtäminen.
Pisteet siis Antiikkimakasiinille, huonosta nimestään huolimatta.
Antiikkimakasiini Yle Areenassa.
5
Jos elämässä ei oikein mikään maistu, kannattaa mennä Yle Areenaan ja ihailla Pikku Kakkosen laajaa tuotantoa. Pikku Kakkosen väki ansaitsisi kiitoksia joka päivä, sen verran monipuolisesta tuotannosta on kyse.
Itse olen hakenut sieltä piristystä viime aikoina etenkin Yökyöpelit-sarjasta. Se on Ylen tuottama 13-osainen lastenohjelma, jota esitettiin televisiossa kevättalvella 2015. Sarja perustuu Yökyöpelit-lastennäytelmään, jonka ensi-esitys oli Helsingin kaupunginteatterissa vuonna 2011.
Televisiosarjan pohjana ovat Laura Ruohosen kirjoittamat ja Erika Kallasmaan kuvittamat kirjat Allakka pullakka ja Yökyöpelit. Musiikin on säveltänyt Anna-Mari Kähärä.
Yökyöpeleissä näyttelevät sellaiset taiturit kuin Martti Suosalo ja Seela Sella. Että mitäs tässä sitten muuta kuin että kannattaa muuttua lapseksi jälleen, koska laadukasta lastenohjelmaa on tarjolla.
Yökyöpelit Yle Areenassa.
Heli Mustonen
* *
Äänestä meitä!
Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit äänestää meitä 2.11.2023 asti osoitteessa www.kulttuurigaala.fi/yleisoaanestys.
Suomi juhlii kulttuurin tekijöitä ja -tekoja Kulttuurigaalassa, jonka Yle TV1 lähettää suorana lähetyksenä 24.11.2023.
#kulttuurigaala #kulttuuri
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (18.12.2024): Light Art Museum, Biedermaier, Heydrich Terror Memorial, Fram
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Anne Välinoro on käynyt Budapestissa, Prahassa ja Oslossa.
Parasta juuri nyt (14.12.2024): Lehmä synnyttää yöllä, He selvisivät sodasta, Suliko, Tallinna
Tällä palstalla kulttuuritoimituksen väki kirjoitta ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on lukenut kirjoja ja kierrellyt jouluisessa Tallinnassa.
Parasta juuri nyt (13.12.2024): Flash4, Eläinten salonki, Virtauksia, Medical Mysteries, joulukomediat
Galleriakierroksen jälkeen Petri Hänninen on käpertynyt sohvan nurkkaan odottamaan joulua.
Parasta juuri nyt (12.12.2024): SETI-lautapeli, The Gang, Fall of Civilizations, urheiludata, tantra
Mikko Saari on etsinyt elämää avaruudesta, oppinut sivilisaatioiden tuhosta ja analysoinut urheiludataa.