Teuvo Puron mykkäelokuva Vaihdokas (1927). Kuva: Tampere Film Festival

1

Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen… se on jo koulussa nakutettu takaraivoomme. Helppo muistisääntö, kun halajat riimirunolle ruveta.

Kalevalan päivä (28.2.2025) on Suomessa ja Karjalassa Kalevalan kunniaksi vietettävä suomalaisen kulttuurin päivä ja virallinen liputuspäivä. Elias Lönnrotin vuodesta 1828 keräämiin kansanrunoihin perustuva Kalevala on nostettu Suomen kansalliseepokseksi, ja sitä kautta on rakennettu myös kansallista identiteettiämme. Hyvä niin.

Juha Hurmeen teos Kenen Kalevala? (SKS, 2023) nostaa keskusteluun kysymykset siitä,  kenen teos Kalevala loppujen lopuksi on ja miten syntyi Kalevalan kaanon. ”Kuinka elävä karjalainen perintö muumioitiin pyhäksi suomalaiseksi kirjaksi”, Hurme pohtii.

Itse mietin, että ehkä Lönnrot unohti keräysinnossaan edeltä menneiden runonlaulajien ja tarinankertojien taituruuden suullisen perinteen siirtämisessä ja tarinoiden kertomisen koukuttavan voiman.

2

Kevään ehdoton kohokohta auringon lisäksi on viiden päivän päästä alkava 55. Tampere Film Festival (5.–9.3.2025), joka tarjoilee kiinnostavan lyhytelokuvien piknikin muun muassa Finnkino Cine Atlaksessa ja Arthouse Cinema Niagarassa.

Filkkarit tarjoaa mahdollisuuden ujuttautua uusiin sfääreihin dokumenttien ja fiktioiden keskelle. Lyhäreitten kautta pääsee uppoamaan veden alle tai liitämään taivaalla, joskus jopa yhtä aikaa.

Kannattaa ottaa omaan ohjelmaan mahdollisimman paljon erilaisia leffoja ja useita kategorioita. Ainakin kilpailusarjat – kansainvälinen ja kotimainen – sekä Generation XYZ ja tietysti filkkarilegenda Raimo ”Rake” Siliuksen viimeiseksi kuratointityöksi jäänyt lyhytelokuvanäytös Kyllä maalla on mukavaa – kuvauksia suomalaisesta maalaisromantiikasta 40-luvulta asti.

Tampereen 55. elokuvajuhlien kilpailusarjoihin haettiin 7 678 elokuvan voimin. Mieletön määrä intohimoa ja sanomisen halua. Ja nyt yleisöllä on mahdollista nähdä valituksi tulleet 123 elokuvaa 60 maasta.

Filkkareiden klassikoksi voi jo sanoa Tampereen Tuomiokirkolla nähtävää elokuvaesitystä. Tänä vuonna vuorossa on kotimainen mykkäelokuva vuodelta 1927. Teuvo Puron ohjaama Vaihdokas on Selma Anttilan näytelmään perustuva perhedraama. Näytöksen säestää tuomiokirkon urkuri Esa Toivola. Yleisölle avoin tunnin mittainen näytös alkaa perajantaina 7.3. kello 19.

3

Pirkko Saision käsikirjoittama ja Pirjo Honkasalon ohjaama Orenda nähdään Tampereen Film Festivalilla. Kuvassa Pirkko Saisio ja Alma Pöysti.

Tampere Film Festivalin vieraille on tarjolla myös erilaisia työpajoja ja keskusteluja. Yksi kiinnostavimmista on Pääkirjasto Metsossa (7.3. klo 13–15) yleisölle ja tutkijoille avoin symposium, jossa kuullaan elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalon mietteitä aiheesta Elokuva ja filosofia.

Elokuvajuhlilla myös esitetään Honkasalon uusin elokuva, valtakunnallisen teatteriensi-iltansa 17. Huhtikuuta saava Orenda.

4

Konfliktit ja uutisotsikot ympäri maailmaa kiristävät ja ahdistavat. Nyt kaivataan rauhalauluja!

Valkeakoskella heinäkuussa (24.–27.7.2025) järjestettävä Työväen Musiikkitapahtuma etsii nyt uusia, perinteisiä ja moderneja rauhanlauluja. Parasta aikaa on vireillä kaikille avoin rauhanlaulukilpailu, Uusi työväenlaulu – sävellys- ja sanoituskilpailu. Tässä maailmantilanteessa ajoitus on mitä parhain.

Uskon, että laulu, musiikki, teatteri ja taide ylipäätään, auttavat omalta osaltaan pelastamaan maailman ja tuomaan rauhan. Olenko naiivi? Ihan sama, olen mikä olen, mutta uskon tulevaisuuteen.

Olen miettinyt rauhanlauluja jo useamman tunnin, no okei tunnustan, useamman päivän. Tekstiä syntyy, mutta välillä tuntuu, etteivät sanat riitä. Seuraava askel on löytää laululle loistava säveltäjä, koska itse osaan soittaa vain suutani.

Rauhanlaulukilpailuun osallistuminen päättyy vappupäivänä 1.5. Voittajakappaleet julkaistaan ja esitetään Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtumassa 25.7. 

Osallistumisohjeet ja lisätiedot täällä.

5

Kansainvälinen naistenpäivä tulee taas (8.3.2025). Hienoa! Ai, miksi vain naisten? Minun puolesta käy myös miestenpäivä. Viettäisin sitäkin antaumuksella.

Tämänhetkinen yhteiskunnan ilmapiiri on kuitenkin sopiva hetki juuri kansainväliselle naistenpäivälle. YK:n julistamaa Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1975. Suomessa päivä ei (vielä) ole liputuspäivä, mutta sitä juhlitaan ympäri maailmaa.

Kansainvälisen naistenpäivän perusta luotiin helmikuussa 1909, jolloin Yhdysvalloissa järjestettiin ”Naisten päivä” vastauksena New Yorkin tekstiilityöläisten laajamittaisiin lakkoihin. Niissä vaadittiin naisille korkeampaa palkkaa, lyhyempää työaikaa, parempia työolosuhteita ja äänioikeutta.

No, Suomessa meillä on… ainakin äänioikeus.

Vuoden 2025 Naistenpäivän teemana on ”For ALL women and girls: Rights. Equality. Empowerment”. Teemapäivän aihetunniste on #ForAllWomenAndGirls.

Maarit Saarelainen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua