Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Kaarina Lehtisalo on muistellut Kulttuuritoimituksen historiaa, katsellut Taksikuskia ja tallannut uusia polkuja.
1
Siitä on nyt tasan vuosi!
Kulttuuritoimitus astui julkisuuteen Kulttuuritalo Telakalla pidetyssä tiedotustilaisuudessa 25.4. 2019. Joukko kulttuuriasioista innostuneita ihmisiä halusi tarjota kaikille vapaasti luettavia kulttuurijuttuja uudella verkkosivustolla, jonka nimeksi oli valittu Kulttuuritoimitus.
Telakalle tiedotustilaisuuteen pelmahti satakunta ihmistä, eli tamperelaisessa mittakaavassa kiinnostus oli valtaisaa. Tiedotustilaisuuden aikana Kulttuuritoimituksen Facebook-sivuille – jotka silloin olivat vielä ihan tyhjät – ilmaantui yli 400 seuraajaa. Kulttuurijournalismiin erikoistunut sivusto osoitteessa www.kulttuuritoimitus.fi avattiin 10.5.2019.
Ja tässä sitä vaan ollaan! Nyt Facebookissa Kulttuuritoimitusta seuraa tätä kirjoittaessa muutamaa vaille 7 500 ihmistä. Juttuja on julkaistu vapaaehtoisvoimin hiukan yli 1 350 kappaletta ja niitä on käyty lukemassa hiukan yli 770 000 kertaa. Maaliskuussa Kulttuuritoimitus sai Tampereen kaupungilta Vuoden 2019 kulttuuriteko -palkinnon.
Tuota vuoden takaista kokoontumista Telakalla on nyt mukava, joskin hieman haikeaakin muistella.
2
Niin kuin kaikki tietävät, Telakalle tai minnekään muuallekaan emme ihan vielä pääse. Ja jotta joskus tulevaisuudessa pääsisimme, eri kulttuuritoimijat, tapahtumatuottajat ja taiteilijat tarvitsevat konkreettista kahisevaa selviytyäkseen karanteeniajan yli.
Mesenaatti.me-sivustolla voi aivan itse päättää, minne roposensa pistää. Yhteisörahoituksella kerätään rahaa useille kulttuuritoimijoille, joilla on meneillään Korona Aid -kampanja.
Tampereelta mukana ovat Kulttuuritalo Telakan lisäksi ainakin Vastavirta-Klubi, Legioonateatteri ja Kansankioski Romu & Random. Ja sopiihan niitä muidenkin kaupunkien kohteita tukea!
3
Kotiseuturakkaus on vahvistunut tässä kevään aikana. Mutta jos päässä alkaa toistuvasti soida Matin ja Tepon Mä näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti, on ehdottomasti aika vaihtaa maisemaa.
Ei muuta kuin lähitienoon karttoja tutkimaan. Maltillisen kokoisten lampien ja järvien ympärillä on mukava kävellä, mutta läntisen Tampereen lätäköt ympäristöineen ovat itselleni jo vähän liiankin tuttuja.
Suomen ympäristökeskuksen perustamasta Järviwiki-kartasta hoksasin seuraavan kohteeni.
Peltolammi.
Olin asunut Tampereella yhteensä yli 30 vuotta, enkä ollut koskaan – siis koskaan – käynyt Peltolammilla. En edes ymmärrä miten tämä on mahdollista!
Nyt on tehtävä suoritettu, ja Peltolammi – siis tosiaankin se lampi, ei koko kaupunginosa – on kierretty. Seuraavalla kerralla uusi vesi. Kohteitahan riittää, sillä Järviwikin mukaan Tampereella on 147 järveä.
4
Yle Teema on ollut monelle poikkeusajan tärkeä kulttuurikokemusten tarjoaja. Tätä kirjoittaessani kuulen haikean saksofonin soivan. Välillä silmäni eksyvät edessä olevalle televisioruudulle, 1970-luvun New Yorkin näkymiin.
Parasta ihan tällä nimenomaisella hetkellä on Martin Scorsesen ohjaama Taksikuski (1976), jota katsoessa ymmärtää ainakin sen, että yksinäisyyteen ja muista ihmisistä vieraantumiseen ei tarvita maailmanlaajuisia pandemioita. Todella yksin oman päänsä sisällä voi olla missä ja milloin tahansa, esimerkiksi keltaisen taksin etupenkillä.
Voisin tietysti hehkuttaa ohjaaja Martin Scorsesea tai pääosanesittäjä Robert De Niroa, mutta aikoinaan taisin jäädä tämän elokuvan koukkuun juuri Bernard Herrmannin säveltämän musiikin ansiosta. Niin hienosti Herrmannin sävellys tavoittaa elokuvan tunnelmat.
Bernard Herrmannin (1911–1975) ura elokuvasäveltäjänä on ”lievästikin sanottuna” ylittämätön. Ura alkoi huipulta, maailman parhaan elokuvan (on se!) eli Citizen Kanen (1941) sävellystyöstä. Sittemmin Herrmann takasi tarvittavat tunnelmat muun muassa Alfred Hitchcockin Psykossa (1960) ja J. Lee Thompsonin Tuomitun kosto -elokuvassa (Cape Fear, 1962).
Taksikuski jäi Herrmannin viimeiseksi työksi. Elokuvan musiikki tallennettiin 22. ja 23. joulukuuta vuonna 1975. Herrmann menehtyi sydänkohtaukseen jouluaattona.
Taksikuski on omistettu Bernard Herrmannin muistolle.
Taksikuski Yle Areenassa 5.5.2020 asti.
5
Pysytään edelleen 1970-luvulla: Sweet!
Nostalgiassa on ihan oma taikuutensa tällä hetkellä. Ennen teini-ikää, kun vielä olin ala-asteella, Sweetin The Ballroom Blitz (1973) oli yksi lempparibiiseistäni – joskin silloin luulin, että kappaleen nimi on ”Baurum Bez”.
Tässä videossa Sweetin pojat ovat koreissa kuteissa kuin joulukaramellit. Anteeksi aivan sopimaton pojittelu ja karkkivertaus, mutta kyllä tästä esityksestä vaan niin hyvä mieli tulee. Klassikkobiisi! Eikä tätä näköjään ole katsottukaan kuin 38 miljoonaa kertaa – joten joku muukin varmaan tykkää.
Kaarina Lehtisalo