Kesänäyttelyt avautuvat. Saimaan Taideluola Retretissä Pekka Pitkäsen taulut löysivät jo paikkansa. Kuva: Anne Välinoro

1

Oudot esineet, curiositas, olivat 1600-luvulla tapa kertoa maailmasta tuolla jossakin. Harva pääsi matkustamaan omaa maata kauemmaksi. Mutta se, joka pääsi, kuljetti mukanaan ihmeellisen värisen sulan, pääkallon, jalokiven tai helmiäiskamman. Ne kertoivat elämästä aivan muualla. Esineet koottiin kabinettikaappiin.

Kansallismuseon tuore julkaisu Curiositas (2021) vie museon kokoelmista valikoitujen esineiden matkassa hetkiin, jolloin pyhimyspatsas veistettiin tai Kuningatar Blanka keinutti poikaansa Haakonia jalallaan.

Poikkeuksellisesta teoksesta lisää vielä kesäkuussa näillä sivuilla.

Mutta oudot esineet ovat edelleen lähellämme. Katso tarkkaan alla olevaa kuvaa. Kuhmalahden pittoreskin kirkon kellotapulin seinällä ovat koukuissa sauvat, joiden merkitys vaatii selitystä. Keksitkö?

Mikä esine? Kuhmalahden kirkon kellotapulin ulkoseinältä poimittua. Kuva: Anne Välinoro

2

Lähi-idässä kuohuu taas. Pandemian kiivaimpana aikana ja Israelin hankittua ennätysnopeasti rokotukset kansalleen sitä ei edes muistanut koko Israelin ja Gazan välistä konfliktia. Mutta eikös taas ruutitynnyri leimahtanut, kun eristyksestä vapauduttiin.

Alueen polttopiste Jerusalem on käsittämätön kaupunki monessa mielessä. Se on ainakin neljän uskontokunnan pyhä paikka, jaettu rumankaunis polttopiste, jossa historia ja tämä päivä sekoittuvat.

Liiton arkki tai liitonarkki on ollut tutkijoiden kiinnostuksen kohteena siitä lähtien, kun se Raamattuun on merkitty.

Sitä matkasi Jerusalemiin etsimään myös Valter Juvelius, suomalainen runoilija ja maanmittari.

Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyivät aikansa mediakohuun. Kaiken keskellä seisoi Juvelius (1865–1922).

Tutkija, historioitsija Timo R. Stewart selvittää kirjassaan Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Gaudeamus, 2020), miten Juvelius sai varat kielletyille kaivauksilleen Jerusalemissa, miten projekti ylipäätään oli mahdollinen ja mikä tämä tuulispää oli miehiään?

Kirja on fasinoivaa luettavaa. Yksi jos toinen on halunnut nähdä kivitaulut, jotka sisälsivät Jumalan Moosekselle antaman lain ja käskyt.

Timo R. Stewart on myös ajankohtainen henkilö sikäli, että puhelu otetaan näinä päivinä juuri hänelle, jos media kaipaa täsmennystä Israelin poliittisesta historiasta.

Jerusalemissa tapahtuu aina. Kuva: Anne Välinoro

3

Risu-ukkoa kiusattiin muutama vuosi sitten ja mies tapasi matkansa pään liian varhain. Kun teettää puun kaatoa, seuraa risusavotta.

Olen tehnyt risusavottaa mökillä nyt kaksi viikkoa. Kauha kahmaisi hakekasaan isoimmat oksat, mutta ihmisen rahdattaviksi jäävät pienemmät. Kunto nousee kohisten ja hikisenä on ihana mennä uimaan. Kuuselle ilmaston lämpeneminen on huono asia. Kuusiraja siirtyy yhä pohjoisemmaksi.

Kuusta toisaalta istutetaan nyt kaikista eniten, koska se kasvaa nopeimmin. Metsien monimuotoisuuden kannalta nyt kannattaisi suosia lehtipuita.

Risusavotta alkaa sitten, kun pöllit ovat pinossa. Kuva: Anne Välinoro

4

Euroviisuja voi vielä kerran ja montakin kertaa katsoa nyt uusin silmin, kun voitto on jaettu. Vaikka Italia pääsee järjestämään seuraavat reivit Måneskinin ansioilla ja Suomi rokkasi upeasti kuudenneksi, todellisia voittajia olivat kisojen tummat, tajuttoman hyvät laulajat, muusikot ja tanssijat.

Nämä menneiden aikojen orjalaivoihin rahdattujen jälkeläiset ja pakolaisten lapset ovat populaarimusiikin suola Euroopassa.

Olin aivan täpinöissäni katsoessani Ruotsin Tussen, Maltan Destinyn ja Hollannin Jeangu Macrooyn esityksiä. Tässä on black poweria!

Sama oli havaittavissa Gramophone-palkituissa Vapun tienoilla. Black Art matters!

Saimaan Taideluola Retretti avaa Kalevala-aiheisen näyttelykokonaisuuden: Kuva Anne Välinoro

5

Kesänäyttelyt tulevat kuin voikukat tai jasmiininkukat. Hienoa joka tapauksessa, tuhjuisen talven jälkeen kun on vaan kiva vaellella taidepoluilla ja nauttia raikkaasta ilmasta muuallakin kuin luonnonsuojelualueilla.

Ensimmäisenä ehättää Punkaharjun Saimaan Taideluola Retretti. Retretti muistetaan pitkästä rupeamasta Suomen kesässä 1980-luvulta vuoteen 2012, jolloin luolasto sulkeutui vuosiksi. Konsertit jatkuivat satunnaisesti, mutta pari vuotta sitten kokonaisuudelle löytyi uusi omistaja, joka pani tuulemaan.

Saimaan Taideluola Retretti on kokonaisuuden uusi nimi ja alueella käy vimmattu rakentaminen 30.5.2021 avajaisia varten. Vanhat rakennukset on pitkälti purettu pois. Paikalle tulee taidepolku ja maan päällä on uutena Mutteri-ravintola ja näyttelytila. Heinäkuussa avautuu näillä näkymin myös uusittu ja peruskorjattu osa luolastoa.

Näyttelykokonaisuus koostuu pitkälti itäsuomalaisten taiteilijoiden teoksista ja kuraattoreina ovat kuvataiteilijat Reetta Gröhn-Soininen ja Satu Kalliokuusi.

Kalevalan kankahille, taiteen tyyssijoille -teemalla toteutettuun näyttelyyn ponnahdetaan kuvataiteilija Pekka Pitkäsen jylhien, Tuonelan joki -aiheisten teosten kautta. Vaikka Savonlinnan oopperajuhlat on tältä vuodelta peruttu, Savonlinna on Suomen suosituin kesäkaupunki.

Taideturisti pyörähtää Olavinlinnasta Punkaharjulle ja Kerimäen isoon kirkkoon. Ja jos Kulttuuripääkaupunki 2026 -titteli napsahtaa Saimaa-ilmiölle, alue on taatun kiinnostuksen kohteena seuraavatkin kesät.

Finlayson Art Area Tampereelle avautuu 18.6.2021. Sekin löytää uusia kävijöitä, jos kulttuuripääkaupunki-titteli tulisikin Tampereelle.

Anne Välinoro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua