Parasta juuri nyt (24.4.2023): Jörn Donner, Käärmeenpääntallaajat, Lupausten linnake, The Good Mothers, Alaska Daily

24.04.2023
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Alexander Scheer sarjassa Lupausten linnake. Kuva: Stefan Erhard

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen vieraili Jörn Donnerin valokuvanäyttelyssä, seurasi Käärmeenpäätallaajat-messua sekä katsoi hyviä televisiosarjoja.

1

Nuori Jörn Donner oli mainio valokuvaaja. Hän matkusti 1950- ja 1960-luvulla ympäri maailmaa ja tuntui vähän väliä olleen paikalla ”ratkaisevalla hetkellä”. Hänen kuviinsa on tallentunut katujen vilinää ja vahingossa kohti kameraa kasvonsa kääntäneiden ihmisten hämmentyneitä ilmeitä.

Hän on saanut kuviinsa myös aikakauden superjulkkiksia, joista arvokkain lienee kuva Robert F. Kennedystä Los Angelesin lentokentällä kaksi viikkoa ennen salamurhaajan kuolemaan johtaneita luoteja vuonna 1968.

Kuvissa vilahtavat myös esimerkiksi näyttelijät Yves Montand, Ingrid Bergman ja Kirk Douglas sekä ohjaaja Vittorio  de Sica.
Hellyttäviä ovat useat katujen vilinästä otetut lapsikuvat. Monilla kuvilla on myös dokumentaarista arvoa, kuten kuvalla Berliinissä vuonna 1959 järjestetystä mielenosoituksesta.

Hakasalmen huvilan näyttelyn on kuratoinut valokuvaaja Hannamari Shakya, joka on löytänyt upeita otoksia Donnerin kuva-arkistosta ja luonut niistä puhuttelevan kokonaisuuden. Vanhoissa kuvissa on rakeisuutta, joka luo niihin lisämausteen sijoittamalla kuvat omaan aikaansa.

Jörn Donner – Matkalla 1951–1968 Helsingin Hakasalmen huvilassa (Mannerheimintie 13b) 3.9.2023 asti.

IMG 20230419 110658

Jörn Donner: Berliini 1959.

2

Kuortaneella Etelä-Pohjanmaalla vaikutti parisataa vuotta sitten uskonlahko, jota nimitettiin vasulaisiksi. Tiukan puritanismin sijasta lahko ilmaisi uskoaan ilon kautta soittaen, laulaen ja tanssien.

Koreografi Marjo Kuusela loi uskonlahkosta esityksen, joka yhdistää musiikkia, liikettä, niukkaa tarinankerrontaa sekä estotonta iloa ja energiaa. Syntyi uskonnollista hurmiota kuvaava messu Käärmeenpääntallaajat.

Näyttämöilmaisu on vangitsevaa ja esityksen energia tarttuvaa. Anna-Mari Kivimäki on säveltänyt suggestiivisia lauluja, joiden lyhyet sanoitukset ovat kuin loitsuja tai mantroja.

Koreografia on täynnä pyörteitä, loikkia, kulmia ja keinuntaa. Toki mukana on perinteisiä tanssin askeleitakin. Erityisesti mieleen jää Riikka Puumalaisen upea tanssi, jolle keltaisena liehuva hame antaa visuaalista lisäpontta.

Historiaa esitys seuraa soveltuvin osin. Uskonnollisilla virtauksilla on elinkaarensa. Vasulaisuuskin painui historian hämärään, kun tilalle astuivat mustapukuiset hartauden harjoittajat, joille virsikirja oli tärkeämpi kuin hurmoksellinen tanssi ja laulu.

Käärmeenpääntallaajat vieraili huhtikuussa Espoon kaupunginteatterissa, jossa nähtiin lavalla myös Kallion lukiolaisia. Folk Extremen, Tampereen Työväen Teatterin, Espoon Kaupunginteatterin ja Tanssiteatteri Tsuumin yhteistuotano synnytti upean taide-elämyksen.

Käärmeenpääntallaajat Tampereen Työväen Teatterissa 29.–30.9.2023. Lue Kulttuuritoimituksen Petra Stoltin arvio esityksestä täältä.

Kaarmeenpaantallaajat pressikuva 17

Käärmeenpääntallaajat. uva: Kari Sunnari

3

Saksalaisen Lupausten linnake -televisiosarjan ensimmäinen kausi oli erinomainen. Toinen kausi kohoaa vielä paremmaksi. Taustalla on berliiniläinen Jonass-tavaratalo 1920- ja 1930-luvun taitteessa. Sarjalla on todellisuuspohjaa ja tekijöinä maineikkaan Babylon Berlin -sarjan luojat.

Ihmissuhteiden lisäksi toisen kauden jaksoissa on mukana vahva yhteiskunnallinen painotus, kun natsien nousu käy yhä ilmeisemmäksi ja juutalaisiin kohdistuva uhka kiristyy. Entistä Saksaa ei enää ole.

Sarjassa on loistavat näyttelijät ja hieno ohjaus. Tavaratalossa työskentelevät ihmiset eivät ole mustavalkoisia, vaan heissä on monia puolia, sekä särmää että heikkoutta, kykyä tehdä päätöksiä ja epäröintiä. Yksi upeimmista hetkistä sarjassa on traagisesti päättyvän joulun kuvaus.

Lupausten linnake Yle Areenassa. Lue Kulttuuritoimituksen Eija Niskasen arvio sarjasta täältä.

4

Disney+-kanavan sarja The Good Mothers perustuu tositapahtumiin Etelä-Italiassa. Kolme rohkeaa naista ryhtyy uhmaamaan Ndranghetan mafiaperheen valtaa vaarantaen oman henkensä. Kuvaus on karua ja julmaa. Mafiasuvun miesten valta ja väkivaltava naisia kohtaan on kylmäävää katsottavaa. Oman vaimon tai tyttären henki ei paljon paina, jos miesten on yritettävä pelastaa kunniansa.

Sarja kuvaa myös manipulaatiota, valehtelua ja aivopesua. Tässä kunnostautuvat erityisesti suvun isoäidit, joiden äänenpainot liikkuvat lirkuttelusta uhkauksiin. Suku antaa anteeksi ja tytärtä rakastetaan, jos tytär toimii kuten suku vaatii. Kolmen naisen silmät avautuvat. He uskaltavat ryhtyä yhteistyöhön poliisin kanssa, vaikka se sisältää suunnattomia riskejä.

5

Jos poliisisarjat ja tutkiva journalismi kiinnostavat, Disney+ kanavalta kannattaa katsoa myös sarja Alaska Daily. Tom McCarthyn luomassa sarjassa Hilary Swank esittää toimittajaa, joka muuttaa New Yorkista Alaskaan työskentelemään paikallislehdessä.

Hän kirjoittaa naiskollegansa kanssa juttuja kadonneista ja murhatuista alkuperäiskansoihin kuuluvista naisista lumisessa ja pimeässä Alaskassa.

Naistoimittajat ovat kovapintaisia, työlleen omistautuneita tutkijoita, jotka saavat selville enemmän asioita kuin lepsut poliisit. Aiheena alkuperäiskansojen aseman nostaminen esille on kiinnostava.

Hyvä teema on myös päivälehtijournalismi. Alaska Dailyn elintila kaventuu, kun rinnalle ilmestyy kilpailija ja netti tykittää tarjontaa ylitsevuotavan runsaasti. Lehdessä on kuitenkin hyvä työyhteisö ja joukko toisiaan tukevia työntekijöitä, joilla on omia persoonallisuuspiirteitään.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua