Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Elissa Määttänen pohtii ihmisyyttä British Pathén, Successionin, Sally Hewettin ja Hunajan maa -dokumentin avulla sekä piiskaa aivojaan Spelling Been koukuttamana.
1
Pulahduksen menneiden vuosikymmenien elämään ja ihmetyksen aiheisiin tarjoaa British Pathé. Ennen televisiotekniikkaa ja televisiovastaanottimien yleistymistä uutisia käytiin katsomassa elokuvateattereissa. British Pathé tuotti tähän tarkoitukseen filmejä ja katsauksia ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä. Uutistoimiston alkujuuret ovat vuodessa 1896, mutta virallisempi startti osuu vuoteen 1910, jolloin ranskalainen Charles Pathé saapui esittelemään mediaansa Lontooseen. Toiminnan kulta-ajat osuvat 1930–50-luvuille.
Uutisfilmien kirjo on laaja ja tunnelma vaihtelee vakavasta tiedottamisesta aina Kymmenen uutisten loppukevennyksen kaltaiseen pieneen hassutteluun. Filmien teemoina ovat yhteiskunta ja politiikka, erilaiset kriisit ja sodat, tiede, taide, muoti, trendit, urheilu, keksinnöt, arki, työ ja harrastukset. Usein tarkastellaan ihmiselämän erikoisempia puolia ja päähänpistoja.
British Pathén käsittelyssä aihe kuin aihe muuntuu kiinnostavaksi. Ääniraidalla kuuluu toisinaan asiantuntevan kuiva mutta hämmästyneen innostava narraatio. Äänimaailma ja musiikki on selkeästi rakennettu virkistäväksi ja virittäväksi. Pilkkeen silmäkulmassa aistii.
Yksi kiehtovimpia kuvauksen kohteita ovat erilaiset tehtaat ja niiden linjastojen työvaiheet. Miten syntyvät tapetit, nuket, puuteri tai karttapallot? Hupaisimpia pätkiä ovat puolestaan muodin ja ajan viimeisimpien oikkujen esittelyt: yhdessä katsauksessa jäykkä kuvaaja muuntautuu vapautuneen rennoksi hipiksi ja toisessa nähdään, miten huolittelemattomaksi väitetystä beatnikistä koulitaan kunnon leidi kauneushoitolan huomassa. British Pathén uutispätkiä katsoessa näkee, miten paljon ihminen on muuttunut ja toisaalta miten vähän.
2
HBO:n Succession-sarjaa on tullut kaksi kautta ja kolmas on tuotannossa. Kyseessä on mediamogulista ja tämän perheestä kertova eeppinen valtataistelutarina. Tyylilaji on tragikomediaksi kääntyvä draama, jonka tummia sävyjä vahvistaa absurdi komiikka. Keskiössä ovat repivät ja alati muotoaan muuttavat perhesuhteet – ja isä, joka ei millään tavoin osaa irrottaa vallankahvasta.
Kulissina toimii läpimätä ja konservatiivinen mediayhtiö, jonka katsotaan vertautuvan tosielämän puolella mediakeisari Rupert Murdochin omistuksiin ja Fox Newsiin. Succession kuvaa politiikan, median ja liike-elämän yhteenkietoutumista tavalla, joka läpileikkauksensa tarkkanäköisyydellä tuo jollain tapaa mieleen sarjan Langalla – The Wire. Vaivaannuttavuudella pelaaminen puolestaan nostaa sen toisaalta suuryhtiöiden maailmaan siirretyksi, vakavapiirteisemmäksi versioksi The Office -komediasarjasta.
Successionin henkilöhahmoista kukaan ei ole puhtaasti hyvä eikä paha. Jokaisessa hahmossa on jotain inhottavaa, jotain liikuttavaa ja koskettavaa, välillä vähintään pilkahdus inhimillistä. Jos yksi hahmoista muodostuu inhokiksi, muutaman jakson päästä mieli voikin muuttua. Successionia on erittäin kauheata ja erittäin koukuttavaa katsoa – lisäksi koko ajan saa jännittää, miten Greg-serkun käy.
3
Sally Hewett on brittiläinen taiteilija, jonka tekstiili- ja paperiteokset kartoittavat ihmiskehon monimuotoista maailmaa. Siinä missä hänen paperireliefinsä kuvaavat ihmiskehoa hieman laajempana kokonaisuutena ja ääriviivaisemmin, tekstiilitekniikoita hyödyntävät työt menevät lähelle ja kirjaimellisesti iholle. Tai ainakin kankaiselle sellaiselle. Hyperrealismia lähentelevät teokset ovat tekstiilireliefien, -veistosten ja kolmiulotteisen kirjonnan yhdistelmiä. Hewettin teokset nostavat esiin eri ruumiinosien kautta ihmisiä yhdistävän erilaisuuden. Niiden aiheina ovat muun muassa ikä, ihonväri, muodot, luomet, suonet, arpijuovat, mustelmat, selluliitti, ihottumat, näppylät, karvat, masektomia, hapon aiheuttamat jäljet. Tuotannossa sukkuloivat vuoroin vakavuus, humoristisuus ja seksuaalisuus. Kaiken kaikkiaan se on hyvää kehonkuvan huoltoa esimerkiksi Instagramin uutisvirrassa.
4
Yle Areenassa nähtävillä oleva Ljubomir Stefanovin ja Tamara Kotevskan dokumenttielokuva Hunajan maa (Honeyland, 2019) kertoo Euroopan viimeisestä villihunajan kerääjästä, Hatidze Muratovasta. Neuvokkaan oloinen Hatidze asuu sitkeästi kahdestaan iäkkään äitinsä kanssa Pohjois-Makedonian karuilla, vuoristoisilla syrjäseuduilla. Ympärillä pyörivät lohtua tuovat kissat ja uskollinen koira sekä kaikkialla pörräävät mehiläiset. Hyvä yhteys luontoon ja ymmärrys ympäristöstä näyttäytyy tärkeänä Hatidzen elinolosuhteissa. Arki on ankaraa ja yksinäistä, mutta millaista väriä elämään tuokaan naapuriin kanoineen, karjoineen ja asuntovaunuineen muuttava perhe. Dokumentissa mennyt, katoava maailma kohtaa uuden ajan epätoivoiset vaatimukset ja ahneuden.
5
The New York Timesin sivuilta löytyvä sanapeli Spelling Bee on pelattavissa ilmaiseksi koronapandemian ajan. Hyvää aivojumppaa on voittaa vähintään itsensä ja muodostaa rajatusta kirjainmäärästä mahdollisimman monta englanninkielistä sanaa. Ja samalla voi oppia myös uusia sanoja! Joka päivä kello 10 Suomen aikaa kennossa odottavat uudet kirjaimet ja sen mukaiset tasot. Oletko tänään Genius vai ”vain” Amazing tai tasavahva Solid? Joinakin päivinä nerouteen riittää 19 sanaa ja toisina täytyy väkisin vääntää pää kenossa kennossa 46 erilaista kirjainyhdistelmää. Sen tahkottuaan tosin saattaa kyseenalaistaa oman neroutensa, ainakin mitä ajankäyttöön tulee. Vaan onko sillä aina merkitystä tällaisina aikoina – tai koskaan.
Elissa Määttänen