Mark Lanegan Barcelonassa (2012). Kuva: Teresa Sedó / Wiki Commons
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Aksu Piippo on jäänyt koukkuun sanapeliin ja ajatellut edesmennyttä grunge-suuruutta.
1
Karheaääninen laulaja Mark Lanegan menehtyi tiistaina 22.2.2022. Lanegan nousi maineeseen Screaming Trees -bändin solistina ja muistetaan yhtenä grungen suurista äänistä, joista hänen edeltään ovat ennenaikaisesti poismenneet Kurt Cobain, Layne Staley ja Chris Cornell. (Vain Pearl Jamin Eddie Vedder on jäljellä.)
Laneganin muistelmateos Sing Backwards and Weep – Muistelmat (Like, 2021; suom. Ari Väntänen) tuli käsiini hieman viiveellä ja olisi päätynyt tälle palstalle ilman kirjoittajan menehtymistäkin.
Kirjaa on kehuttu syystä. Muistelmateos on kuvaus rikkinäisestä, päihteiden täyttämästä ja kahlitsemasta elämästä, jossa ainoa arvo on seuraava annos kovia huumeita.
Muistelmateos ei ole romanttinen kuvaus rokkielämästä, vaan ennätyksellisen itsekriittinen ja kipua tihkuva näkökulma, jossa puhutaan myös ystävyydestä ja lojaalisuudesta. Erityisesti Cobainin kuolema jäi kummittelemaan Laneganin mieleen.
Teos ei myöskään ole kultareunainen selviytymistarina, jollaisiin nykyään tämän tästä törmää, vaan rehellinen reflektio omasta rajallisuudesta ja ihmiselon viheliäisyydestä.
Lue Tommi Liljedahlin arvio kirjasta täältä.
2
Mark Laneganin muistelmateoksessa ei puhuta musiikin tekemisestä juurikaan, joten laulajan ääni, monipuolisuus ja taito sanoittajana ansaitsevat oman alakohtansa Parasta juuri nyt -listauksessa.
Laneganin matala raspi kaappasi minut mukaansa marraskuussa 1992, kun pyysin saada kuunnella Screaming Treesin Sweet Oblivion -albumia (Epic, 1992) kuopiolaisessa levyliikkeessä.
Jo silloin kuulosti, että ääni kertoo kokemuksesta, kivusta, paikoista, joihin ei kenties kannata mennä. Yksin Laneganin äänestä onkin sanottu valtavasti asioita. Populaarimusiikin historiassa se nouseekin tunnistettavimpien joukkoon, miesartisteista esimerkiksi Johnny Cashin, Tom Waitsin, Leonard Cohenin ja Nick Caven rinnalle.
Screaming Treesin kaksi 1990-luvun albumia – Sweet Oblivion sekä Dust (Epic, 1996) – muodostavat Lanegan uran ytimen. Niiden lisäksi hän urakoi 11 sooloalbumia, mutta lainasi ääntään myös muille artisteille ja yhtyeille varsin menestyksellisesti.
Hän toimi jäsenenä Queens of the Stone Agessa ja The Gutter Twinsissä, duetoi kolme albumia Isobel Campbellin kanssa ja lauloi muun muassa Soulsaversin, UNKLEn, Mobyn, Duke Garwoodin ja suomalaisen Mannan levyillä.
Jos Mark Lanegan on tuntematon, oheisesta soittolistasta voi aloittaa, mutta huomautettakoon, että se on ainoastaan pinnallinen raapaisu, ja toimii vain lyhyenä johdatuksena laulajan uraan ja ääneen. Siitä kuitenkin saa käsityksen, millainen menetys Laneganin kuolema on.
3
Kun maailma ympärillä rähjää ja pauhaa, on hyvä suunnata huomio lempeimpiin mahdollisiin taideteoksiin.
Tove Janssonin taiteen ehkä tunnetuin osa on muumeista kertovat kirjat. Ne ovat loistavia, hauskoja, kekseliäitä, monipuolisia, ytimekkäitä, luovia ja joskus pakahduttavia. Ne ovat suomalaista maailmankirjallisuutta, toki ruotsin kielellä laadittuja, mutta myös laadukkaasti suomennettuja.
Suosittelen lukemaan muumikirjat ilmestymisjärjestyksessä.
4
Tiesitkö, että Suomessa on maksuton ääni- ja sähkökirjapalvelu, joka toimii kirjastokortilla?
Ellibsin kirjastopalvelu toimii verkossa ja vaatii älylaitteille oman sovelluksen, mutta se on toimiva ja selkeä. Kirjoja on rajallinen määrä, mutta ainakaan itselleni ei ole tullut luettavasta pulaa sen kanssa. Uutuusteokset on jopa helpompi saada luettavaksi sähköisinä kuin kirjastosta. Kiitos veronmaksajat!
5
Wordle on sanapeli, jonka amerikkalainen Josh Wardle koodasi lahjaksi sanapeleistä tykkäävälle parisuhdekumppanilleen viime vuoden lokakuussa. Sen suosio räjähti netissä ja New York Times osti sen muutama viikko sitten.
Pelissä arvataan viisikirjaimista englanninkielistä sanaa, ja oikein arvatuista kirjaimista saa vihjeitä. Pelin viehätys on sen yksinkertaisuudessa. Kukin pelaaja saa päivittäin vain yhden uuden tehtävän, ja kaikki käyttäjät arvaavat päivittäin samaa tehtävää.
Jos englanninkielinen peli tuntuu vaikealta, siitä on suomenkielinen Sanuli-niminen versio. Jos taas yhden sanan arvaaminen tuntuu liian helpolta, netissä on versioita, joissa voi arvata kahta (Dordle) tai jopa neljää sanaa (Quordle) kerrallaan. Worldle-nimisessä pelissä taas arvuutellaan maata sen kartan muodon mukaan.
Aksu Piippo
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Luukku 24: Mättäpölö, persoonallinen ja pirteä kaveri
JOULUKALENTERI | Matti Kuusela ja valokuvaaja Onni Rantanen ovat esitelleet viime viikkoina Kulttuuritoimituksen lukijoille 24 siipiveikkoa ja sirkuttajaa. Hyvää joulua!
Josh Margolin kunnianosoitus isoäidilleen yhdistää huumoria ja toimintaa – arviossa Thelma
ELOKUVA | Thelma ja Ben ajavat skootterilla Los Angelesiin hakemaan oikeutta menetettyään puhelinhuijarille 10 000 dollaria.
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
Amerikkalaista historiaa tontin, talon ja sen asukkaiden kuvittamana – arviossa Here
ELOKUVA | Robert Zemeckisin teknologiaan tukeutuva elokuva perustuu Richard McGuiren kirjaan, jossa kerrotaan amerikkalaisten historiaa yhden paikan kautta.
