Jumalten keinussa. Kuva: Yle

1

Syyskuussa 2022 Yle esitti Marjaana Mykkäsen käsikirjoittaman ja ohjaaman dokumenttiohjelman Jumalten keinussa. Se kertoo Suomen kansallisoopperan työskentelystä Richard Wagnerin tunnetuimman teoksen, 4-osaisen Nibelungin sormus -oopperasarjan esittämiseksi. Oopperasarja kestää kaikkiaan noin 15 tuntia ja on jättimäinen kokonaisuus muutenkin kuin kestoltaan.

Kansallisoopperan Ring-sarjan syntyvaiheissa on ollut monia taisteluita, ponnisteluja ja myrskyisiltä näyttäneitä vaiheita. Mykkäsen ohjelma kertoo kaikista niistä ja paljosta muustakin. Huomasin, että itselleni ohjelma jäsensi sitä pitkään sekavalta tuntunutta pandemian ajanjaksoa maaliskuusta 2020 vuoden 2021 kevääseen ja 2022 kesäänkin asti, joka on vieläkin muistissa kuin tumma, valoton sukellus.

Toiseksi, dokumentti näyttää miten monivaiheisen ja pitkällisen suunnittelun ja kovan työn tuloksena oopperaesitykset syntyvät ja siten myös sen, miksi oopperaesitykset maksavat niin paljon. Sen kertominen on tärkeää aikana, jolloin kuulee paljon löysää puhetta oopperasta niin sanotusti perustelemattomana menoeränä.

Jumalten keinussa -dokumentin myötä Mykkänen, monikymmenvuotisen uran tuottajana, ohjaajana ja dokumentaristina tehnyt ammattilainen, jäi eläkkeelle. Joten Ring-dokumentista tuli hänen jäähyväisohjelmansa.

Jumalten keinussa Yle Areenassa.

2

Amerikkalainen kirjailija ja esseisti David Foster Wallace on vielä viime vuosinakin pysytellyt kirjallisuuteen perehtyneiden toimittajien ja skribenttien suosikkiesseistinä.

Hänen romaaninsa ovat olleet minulle turhan raskaslukuisia, ja itse huomaankin viihtyväni parhaiten hänen esseidensä parissa, koska niissä kuuluu inhimillisten pyrintöjen samanaikaisesta pienuudesta ja suurenmoisuudesta ajateltavaa löytävän ihmisen ääni. Useimmiten tartun hänen esseekokoelmaansa Hauskaa, mutta ei koskaan enää (suom. Juhani Lindholm; Siltala, 2012), jonka päätösessee Karibian-risteilystä on sellainen, jonka luen mitä halukkaimmin alkuperäiskielellä.

Alun perin Harper’s Magazinen julkaisema essee on vieläkin internetistä luettavissa. Shipping Out -esseen englannin kielessä kaikuu Wallacen puheen rytmi, jota huomaan luontevasti seuraavani.

3

Muusikko ja toimittaja Pekka Laineen kirjoittamat dokumenttisarjat suomalaisesta musiikista, urheilusta ja politiikasta ovat päätyneet kiinteästi seuraamikseni. Olen nauttinut Laineen radiossa kouliintuneen ilmaisun rauhallisesta kirkkaudesta. Hänen televisiolle tekemistään dokumenttisarjoista viime viikkoina Yle Areenan kautta seuraamani Klassinen Suomi on tehnyt asiallisesti selväksi, miksi Suomi on sellainen klassisen musiikin suurvalta kuin on.

Klassinen Suomi -sarjassa näkyy, miten osaavasti sarjan työryhmä ja etenkin arkistotoimittajat ovat hyödyntäneet Yleisradion historiallisesti ja temaattisesti laajaa kuva-aineistoa. Sarjaan tehtyjen uusien haastatteluiden anti on ollut saada musiikin ammattilaiset Esa-Pekka Salosesta Susanna Mälkkiin, Jouko Laivuoreen ja Dalia Stasevskaan puhumaan suhteestaan musiikkiin hämmästyttävän avoimesti ja laajakatseisesti. Klassinen Suomi -sarja saattaa avata niidenkin korvia, joille kyseinen musiikin osa-alue ei paljoa merkitse.

Klassinen Suomi Yle Areenassa.

4

Työnsä kautta maailman tunnetuimpiin sarjakuvataiteilijoihin kuuluvan belgialaispiirtäjän Jacques Martinin maine on kärsinyt hänen leimaamisestaan tylsäksi insinöörihenkiseksi sarjakuvantekijäksi. Martinin tunnetuimpiin töihin kuuluu antiikin Rooman aikaisesta gallialaisnuorukaisesta Alixista kertovien albumeiden sarja. Historiallisena fiktiona Alix on ollut kiehtovaa luettavaa, koska taustatyöt on tehty niin tarkasti, että ajan roomalainen arkkitehtuuri, asusteet ja tapakulttuuri ovat täydellisen uskottavia, vaikka seikkailuiden tapahtumat menisivätkin enemmän fantasian kuin faktuaalisuuden puolelle.

Ennen sarjakuvantekijäksi ryhtymistään insinööriksi opiskellut Martin sai töitä apupiirtäjänä Tintin tekijän Hergén studioilta. Hän tiettävästi työskenteli Tintti-albumien Tintti Tiibetissä, Tuhatkaunon tapaus ja Seikkailu punaisella merellä parissa. On helppo uskoa Martinin insinöörintaitojen tuoneen edellä mainittujen Tintti-seikkailujen laiva- ja lentokonekuviin uskottavuutta, jota Hergé itse piti suuressa arvossa.

Pitkään tekemästään Alix-sarjakuvasta Martin luopui näkönsä alettua heiketä. Hän on tehnyt käsikirjoituksia sarjaa jatkaneille piirtäjille.

5

Se, että Suomen kansallisooppera on viime vuosina päättänyt esittää Richard Wagnerin Ring-oopperat, on vain hienoa, koska ne nyt ovat länsimaisen kulttuurin perusteoksia, joita ei ole varaa jättää unohduksiin. Melkein yhtä hienoa on, että Yle on tallentanut Ring-sarjan kaksi ensimmäistä oopperaa katsottavaksi Yle Areenasta.

Wagnerin musiikissa voi kuulla päättymätöntä melodiaa, joka koostuu pienistä aiheista ja niiden katkeilevasta yhdistelemisestä, mutta josta lopputuloksena on alati uudesti syntyvä, jatkuva melodinen virta. Anna Kelon ohjaus vyöryttää Wagnerin teosten ainekset katsojan sulateltavaksi isona juovuttavana kokonaisuutena, jonka muistolla herkuttelee pitkään.

On vain häpeällistä, miten kolmas valtakunta aikanaan saastutti ja vääristi Wagnerin musiikkia omiin tarkoituksiinsa. Osaan ja haluan kuunnella musiikkia ilman mielleyhtymiä siihen, mitä 1930- ja 1940-lukujen kansallissosialistiset rikolliset kyseisessä musiikissa uskoivat kuulevansa.

Antti Selkokari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua