Parasta juuri nyt (22.2.2021): Nelostie, Tuollapäin on highway, Sleaford Mods, Terje Rypdal, Janne Laurila

22.02.2021
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Erik Ahonen on löytänyt nostalgisen tv-sarjan, lukenut Niklas Herlinistä ja kuunnellut salaliittomusiikkia.

1

Tv-sarjat tuntuvat olleet monille kova sana koronavuoden aikana. Äskettäin minäkin löysin ikämiehelle sopivan sarjan. Sitä ei esitetä Yle Areenassa eikä Netflixissä, vaan Elonetissa, jossa on muutenkin kaikenlaista nostalgiaa ruokkivaa tauhkaa.

Löytöni on kymmenosainen Nelostie, jonka Mainos-TV esitti vuonna 1965. Siinä miellyttävä-ääninen juontaja Hugo Ahlberg matkaa Utsjoelta kohti etelää ja tutustuu erinäisiin ihmisiin ja paikkoihin. Ajankuva on vahvaa: vähän koomisia kansallisia ja paikallisia myyttejä viljellään jonkin verran, mutta moni ajankohtainenkin asia nousee esiin. Esimerkiksi Lokan tekoallas on vasta suunnitteilla, mutta vesivoimalaitoksia rakennetaan jo täyttä häkää.

2

Taloyhtiön sähköremontti häiritsi tammikuussa elämääni sen verran, että joululahjakirjojeni lukeminen eteni tavallista hitaammin. Yksi kirjoista on Heikki Herlinin isästään Niklas Herlinistä kirjoittama Tuollapäin on highway (Teos, 2020).

Niklas Herlin oli upporikas toimittaja, kustantaja, kapitalisti, idealisti ja alkoholin ystävä, joka kuoli vuonna 2017 vain 53-vuotiaana. Niklas Herlin on niin kiehtova hahmo, että Heikki Herlinin kirjallisesti ajoittain onnahtelevakin tulkinta isästään pitää riittävästi otteessaan. Se, että poika käsittelee isänsä risaistakin elämää pohjimmiltaan lämpimästi, auttaa kummasti.

Kirjan on julkaissut Teos eli kustannusyhtiö, jonka Niklas Herlin aikanaan perusti Silja Hiidenheimon kanssa. Vuonna 2015 kuollut Hiidenheimo oli yksi Suomen legendaarisimmista kustannustoimittajista, joka luultavasti ei olisi päästänyt Heikki Herlinin Tuollapäin on highwayta tällaisenaan läpi – kirjoitusvirheitä, toistoa ja kömpelyyksiä on liikaa. Kustannustoimittajia lienee Teoksessa yhä, mutta eikö perustajan pojan tekstiin uskallettu puuttua? Hiidenheimo olisi uskaltanut.

3

Sleaford Mods eli laulaja Jason Williamsonin ja muusikko Andrew Fearnin duo on toiminut jo lähes kymmenen vuotta, mutta itse törmäsin bändiin vasta toissa vuonna ilmestyneen Discourse-biisin myötä. Se on hypnoottista, eräänlaista koneellista skata, jonka vokaaliosuuksissa on vahva punkin henki. En ole pahemmin perehtynyt Sleaford Modsin tekstien sanomaan, mutta Williamsonin käyttämä nottinghamilaismurre synnyttää jo sinällään vahvan vaikutelman työväenluokkaisuudesta ja kapinallisuudesta.

Äskettäin Sleaford Mods julkaisi uuden albumin Spare Ribs (Rough Trade, 2021), jolta kannattaa kuunnella maistiaiseksi vaikkapa sarkastisen kärttyisä biisi Elocution.

4

Diggailin 1970-luvulla kovasti norjalaiskitaristi Terje Rypdalin raskaasti soivaa fuusiomusaa, mutta en ole enää pitkään aikaan tullut perehtyneeksi hänen levyihinsä. Hänen tuore albuminsa Conspiracy (ECM, 2020)innosti kuitenkin palaamaan aiheeseen.

Levy merkitsee osittaista paluuta Rypdalin takavuosien soundeihin, joten ei ihme, että esimerkiksi nimikappale tuo mieleen 1970-luvun Mahavishnu Orchestran.

5

Rypdalin lisäksi konspiraatioita eli salaliittoja ovat viime aikoina pohtineet monet muutkin muusikot. Tampereella näin on tehnyt Janne Laurila, jonka uusi single on nimeltään Salaliittoteoria. Se on mukavan kompakti ralli, mutta vielä enemmän olen mieltynyt Laurilan toiseen uuteen biisiin Aurinko uppoaa, jolla mukana on jokapaikan huipputrio Hot Heros.

Kappaleella ei panna varsinaisesti jazziksi, mutta hienostuneen psykedeelisiä sävyjä siinä on. Tulee mieleen, että onkohan Laurila saanut esitykseensä innoitusta Syd Barrettilta, jonka biisejä hän taannoin esitti Teatteri Telakan näytelmässä – sävellys on tosin basisti Ville Rauhalan käsialaa, sanat Laurilan. Oli miten oli, nautittava esitys joka tapauksessa. Video on nähtävissä täällä.

Erik Ahonen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Evästeinfo
Kulttuuritoimitus

Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka internet-selain tallentaa käyttäjän laitteelle tämän tekemän sivustovierailun yhteydessä. Evästeitä tallennetaan ainoastaan niiltä sivustoilta, joita olet käynyt katsomassa. Evästeisiin ei sisälly henkilökohtaisia tietoja ja ne ovat sivustojen kävijöille vaarattomia: ne eivät vahingoita käyttäjän päätelaitetta tai tiedostoja, eikä niitä voi käyttää haittaohjelmien levittämiseen. Käyttäjän henkilötietoja ei voida tunnistaa pelkkien evästeiden avulla.

Evästeet vaikuttavat positiivisesti mm. käyttäjäystävällisyyteen, sillä niiden avulla valitsemasi sivusto avautuu jatkossa nopeammin vrt. ensimmäinen vierailukerta.

Evästeet voidaan ryhmitellä pakollisiin sekä ns. toiminnallisiin evästeisiin, jotka liittyvät esim. tuotekehitykseen, kävijämäärien seurantaan, mainonnan kohdentamiseen ja raportointiin.

PAKOLLISET EVÄSTEET

Pakollisia evästeitä ei voi estää, sillä ne liittyvät tietoturvaan ja sivuston teknisen toiminnan mahdollistamiseen. Esim. tällä sivustolla käytössä olevat sosiaalisen median jakonapit ovat oleellinen ja itsestäänselvä osa nykypäivän modernin sivuston teknistä rakennetta - siksi sosiaalisen median laajennuksia ei voi erikseen aktivoida tai deaktivoida. Käyttämällä kyseisiä jakolinkkejä hyväksyt sen, että somepalvelujen ylläpitäjät saavat tapahtumasta tiedon, jota ne voivat yhdistää muihin toisaalta kerättyihin tietoihin.

TOIMINNALLISET EVÄSTEET

Tällä sivustolla on käytössä ainoastaan yksi erikseen lisätty toiminnallinen eväste Google Analytics, joka on mahdollista sulkea pois päältä.

Pakolliset

Ilman näitä sivuston tekniseen toimintaan voi tulla ongelmia.

Google Analytics

Sivustoon on liitetty Google Analyticsin tuottama eväste, jolla seuraamme verkkosivuston vierailumääriä ja sivuston yleistä käyttöä.