Sibeliuksen syntymäkodissa näkyy musiikin rooli perheen arjessa. Kuva: Marita Nyrhinen

1

Matkustin aikoinaan legendaarisella Finnjetillä Helsingistä Travemündeen. Finnjet oli vuonna 1977 valmistuessaan kaikkien aikojen suurin matkustaja-autolautta, jolla pääsi nopeimmillaan 22 tunnissa Keski-Eurooppaan. Sama matka tavallisilla laivoilla kesti pari vuorokautta.

Ei kun auto laivaan ja matkaan. Komea oli laiva ja suurelta se tuntui. Vaikuttavinta olivat Kimmo Kaivannon monikerroksiseen portaikkoon sijoitetut taideteokset.

Kun laivaa oltiin myymässä ulkomaille, Kaivanto esitti toiveen, että hänen teoksensa jäisivät Suomeen. Näin sitten kävi. Nyt nuo isot portaikkomaalaukset ovat Kotkassa Merimuseo Vellamossa.

Kimmo Kaivantoa Merimuseo Vellamossa ja Finnjetin portaikossa. Kuvat: Marita Nyrhinen

2

Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna soitetaan 40. Tampere Jazz Happening. Festivaalin syntyaikana järjestäjät olivat nuoria idealisteja, jotka halusivat tarjota ikäiselleen yleisölle sellaista musiikkiohjelmaa, josta itse pitivät ja jollaista ei joka konserttilavalla kuultu. Esiintyjät olivat lähes poikkeuksetta ulkomaalaisia kokoonpanoja.

Festivaalilla esiintyi usein artisteja, joista monet eivät olleet kuulleet koskaan mitään. Yleisö oppi kuitenkin luottamaan järjestäjien makuun ja tuli vuodesta toiseen kuuntelemaan ja kokemaan elämyksiä.

Tampere Jazz Happeningin tunnelma on intiimi. Kuva: Marita Nyrhinen

Samankaltainen ideologia on jäänyt Happeningiin pysyväksi ja leimaa antavaksi piirteeksi; laadukas ohjelmisto tarjoaa yhä elämyksiä, oli kuinka erikoinen tahansa. Viime vuosina kotimaisten artistien osuus on kasvanut, eikä ihme, sillä suomalaisella jazzrintamalla riittää virtuoosimaisia muusikkoja, joita on ilo kuunnella. Tämä korostui koronavuonna.

Happeningiin on taas mentävä.

3

Vanhaa Hämeenlinnaa on olemassa yllättävän paljon. Sibeliuksen syntymäkoti ja Palanderin talo esittelevät hyvin sitä, miten niin sanottu porvarisväki eli Suomessa noin 150 vuotta sitten.

Jean Sibelius syntyi vuonna 1865 tuossa Hallituskadulla sijaitsevassa puutalossa. Se oli hänen kotinsa parikymppiseksi nuorukaiseksi saakka. Vuonna 1834 valmistunut talo on ollut museo 1960-luvulta saakka. Se on sisustettu ajan hengen mukaisesti, niiden vuosikymmenten tyylillä, joka vallitsi Sibeliuksen asuessa Hämeenlinnassa. Viidellä huoneella on oma tarinansa.

Talossa huokuu Sibeliuksen henki. Kalusteiden ja arkisten tavaroiden lisäksi museossa esitellään Sibeliuksen lapsuuden ja nuoruuden aikaa muun muassa valokuvin ja asiakirjoin. Monet soittimet, jotka ovat kuuluneet Sibeliukselle, kuvastavat musiikillista ilmapiiriä, johon Jean Sibelius sai kasvaa. Ja mitä olisi Sibeliuksen lapsuudenkoti ilman musiikkia? Talossa järjestetään silloin tällöin konsertteja.

Palanderin talossa aterioitiin etikettien mukaan. Kuva: Marita Nyrhinen

Palanderin talo sijaitsee Linnankadulla, kävelymatkan päässä Sibeliuksen syntymäkodista. Se on kotimuseo, joka esittelee erinomaisesti keskiluokkaisen porvariston 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun elämänmuotoa ja kaupunkiasumista.

Lehtori Edvard Wilhelm Palander osti talon ja asui siinä perheensä kanssa vuodesta 1884 vuoteen 1904. Hänen mukaansa talo sain myös nimensä. Muutaman vuoden ajan talossa toimi myös Hämeen Sanomien kirjapaino ja konttori. Talolla on ollut toki monta omistajaa sekä ennen että jälkeen Palanderien.

Nyt talo on komeassa kunnossa ja osa Hämeenlinnan museotarjontaa. Opastetut kierrokset perus- ja kausinäyttelyineen kertovat havainnollisesti yli sadan vuoden takaisesta suomalaisesta kaupunkiasumisesta.

4

Hämeenlinnan lukuisien ravintoloiden joukossa on pienoinen helmi: Raatihuoneenkadulla sijaitseva Nooran Viinibaari. Sen miljöö on viehättävä ja asiakaskunta hillittyä mutta rentoa. Asiansa tuntevat tarjoilijat osaavat suositella laatutietoiselle asiakaskunnalle viinejä ja jutella tarjoilun lomassa mukavia. Noora Vennamo itse sulautuu henkilökuntaansa ja on johtavasta asemastaan huolimatta yksi porukasta.

Nooran Viinibaari tarjoaa kuulemma silloin tällöin viininmaistelutilaisuuksia ja asiakastilaisuuksia. Olisipa kiva osua Hämeenlinnan helmeen jonain teemailtana!

Seinäjoen Apila-kirjasto edustaa modernia arkkitehtuuria. Kuva: Marita Nyrhinen

5

Seinäjoen sydän on Alvar Aalto -keskus ja sen Aalto-kirjaston yhteyteen rakennettu Apila-kirjasto. Kun lähden kotoani kaupungille, näen ensimmäisenä Apilan.

Nimensä kirjasto on saanut siitä, että ylhäältä päin rakennuksen muoto muistuttaa kolmilehtistä apilanlehteä.

Apila on varsinainen monitoimitalo, sillä perinteisen kirjastotoiminnan lisäksi sen yhteydessä on näyttelytiloja, konsertti- ja kokoustiloja, lystikkäitä lukunurkkauksia, lasten osasto, kahvio, treenitiloja ja studio, jossa näytetään säännöllisesti elokuvia. Maanalainen käytävä yhdistää Apilan Alvar Aallon suunnittelemaan, vuonna 1965 valmistuneeseen Aalto-kirjastoon.

Apila valmistui vuonna 2012, ja sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit Oy. Samainen toimisto suunnitteli Kirkkonummen kirjaston, Fyyrin, joka voitti lokakuussa arvostetun Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon.

Nämä kaksi kirjastoa ovat kuin sisarukset monine samankaltaisine elementteineen, patinoidut kuparilevyt rakennuksen ulkoseinillä yhtenä tunnusmerkkinä. Molemmat rakennukset on suunniteltu ympäröivä rakennuskanta huomioon ottaen.

Marita Nyrhinen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua