1

Tämänvuotiset Sodankylän elokuvajuhlat olivat kokonaan virtuaaliset ja ideahan toimi kuin yöjunan vessa. Bonuksena digitaalisten levityskanavien joukosta löytyi uusi tuttavuus MUBI, jonka kautta laatuelokuvien ystävillä on mahdollisuus striimata festivaalien suosikkeja ympäri vuoden.

MUBIssa julkaistaan joka päivä yksi elokuva ja sen Now Showing -osiossa on 30 elokuvaa kerrallaan. Lisäksi katseltavissa on satojen elokuvien kirjasto. Valikoima sisältää elokuvia ”ympäri maailman” ja eri vuosikymmeniltä. Toden totta, festaripuutostaan voi hoitaa vaikkapa uudella argentiinalaisella elokuvalla, Mumbai-maratonilla tai 2000-luvun venäläisillä ohjaajilla. Festivaalityyliin elokuvia on koottu ja taustoitettu teemallisiin kokonaisuuksiin. Palvelu ylpeilee kuvan teknisellä laadulla, mikä on kohderyhmä huomioon ottaen varteenotettava kilpailutekijä.

Sympaattisen taustatarinansa mukaan palvelun perustaja Efe Çakarel sai ideansa siitä, kun ihmetteli miksei hän voi katsoa Wong Kar-wain elokuvaa In the Mood for Love hetken mielijohteesta pariisilaisessa kahvilassa, tai miksei hän voi lähettää ystävälleen Tatin komediaa silloin kun hän on eniten sen tarpeessa. Ja miksi me tässä kuulostamme aivan John Cusackilta Uskollisessa äänentoistossa?

Paitsi elokuvan suoratoistopalvelu ja levityskanava, MUBI on myös elokuvaharrastajien sosiaalinen media. Palvelussa on käyttäjien luomia elokuvalistoja, mahdollisuus arvostella leffoja ja seurata toisten käyttäjien edesottamuksia.

MUBIa voi kokeilla maksutta ilman tilauspakkoa 7 päivän ajan ja sen jälkeen 9,99 €/kk tai huokeammalla vuositilauksella hintaan 95,88 €. Palvelussa on lisäksi jäsenalennuksella erikseen parilla eurolla vuokrattavia suoratoistoelokuvia, jotka eivät sisälly tilaukseen.

2

Koronakevään keskellä ilmestynyt Alex Schulmanin Polta nämä kirjeet (2020, Nemo) jatkaa suosittua autofiktion trendiä ja on yksi kirjastojen varatuimpia. Kirjailija itse siis esiintyy kertojana osana kertomusta, joka noudattaa enemmän tai vähemmän tositapahtumia. Tarinan ytimessä on hänen omien isovanhempiensa elämän myrkyttänyt kolmiodraama, jota hän ei vielä lapsena pystynyt ymmärtämään, vaikka oli itse silminnäkijänä sen vaikutuksille.

Kirja alkaa kuin dekkari, jossa päähenkilö alkaa selvittää terapeutin avulla oman aggressiivisuutensa juurisyitä. Paljastuu ylisukupolvinen vihan suhdeverkosto, jonka sahalaitakuviot lähtevät Alexin äidin isästä, kirjailija Sven Stolpesta ja vuodesta 1932.

Seuraa salapoliisintyö, jossa mennään todellisille tapahtumapaikoille, tavataan ilmiantaja kahvilassa, luetaan kirjeitä ja pengotaan arkistomateriaalia kirjaston lukusalissa. Tämän pakkomielteisen sukututkimuksen avautuessa Alex tajuaa kuinka kaukaa hänen oma traumansa periytyy ja päättää olla siirtämättä sitä enää seuraavalle sukupolvelle. Kirjaa lukiessa ei voi olla ajattelematta, kuinka aivan vastaavalla tavalla ylisukupolviset sotatraumat näkyvät yhä meissä suomalaisissa.

Schulman on pystynyt luomaan kirjaan todella dramaattista dialogia, joka luonnollisesti on sepitettyä, mutta hyvin uskottavaa ja koskettavaa. Keskeisenä tapahtumapaikkana on Sigtuna-säätiön kartano, joka on tunnelmaltaan kuin toisinto saman aikakauden alppiparantolasta Thomas Mannin Taikavuoressa. Pitkillä käytävillä ja salongeissa roihuaa vaivoin kätketty epätoivoinen, mielipuolinen rakkaus.

3

Viime viikolla ilmestynyt Petra Rautiaisen esikoisromaani Tuhkaan piirretty maa (2020, Otava) on ansaitusti herättänyt suurta huomiota ja sen käännösoikeudet on jo myyty useisiin maihin.

Sodan ja jälleenrakennuksen aikaiseen Lappiin sijoittuva kertomus perustuu paitsi löyhästi oikeisiin tapahtumiin, myös Rautiaisen perusteelliseen tieteelliseen taustatyöhön, mikä on varmasti ollut välttämätöntä – niin uutta historiantuntemusta hän materiaalinaan käyttää. Tapahtumapaikkana on natsi-Saksan vankileiri Inarissa (nykytiedon mukaan niitä on ollut Lapissa lähemmäs 200) sekä ilmeisesti Hetan kirkonrakennustienoot.

Maailmaa nähnyt toimittaja-valokuvaaja Inkeri Lindqvist muuttaa 1947 Enontekiöön tekemään kuvareportaaseja, mutta hänellä on omakin agenda: viimeiset tiedot hänen sodassa kadonneesta miehestään viittaavat vankileirille. Paikallisista ei tahdo ottaa selvää, sen verran usein he vaihtavat keskenään merkityksellisiä katseita ja kaikki ei tunnu täsmäävän. Lukijan mielessä kehkeytyy jo epäilyksiä yhden jos toisen henkilöllisyydestä ja sukulaisuussuhteista, kunnes vahvistuu, mikä aavistuksista on oikea.

Vankileirillä vallitsevan ihmiskuvan ja väkivallan voi arvata eikä Rautiainen sillä mässäilekään. Toinen keskeinen teema teoksessa on saamelaisten sorto ja väärinkohtelu Suomessakin vaikuttaneiden rotuopillisten aatteiden ja nuoren maan identiteetin luomisen kurimuksessa.

Tuhkaan piirretty maa on juuri sopiva sekoitus kansallishistoriallisesti merkityksellistä aihetta ja hyvin vertauskuvallisena toimivaa luontokuvausta, jotta Otavalla voidaan jo varmaan pienesti sovitella Finlandia-tarraa joulupainoksen kanteen.

4

Tatu ja Patu… ööh… Muumit… öh. Kapteeni Kalsari? Välillä on vähän rassaavaa keksiä uutta lukemista lapsille.

Tampereen kaupunginkirjasto julkaisi juuri ennen koulujen alkua Kirjatin perhelukudiplomin, joka on täsmälääke tähän jokaisen vanhemman arkiseen ahdinkoon. Diplomin kirjasuosituslistat ovat uudesta lastenkirjallisuudesta perillä olevien ammattilaisten huolella valitsemia kermat päältä -periaatteella.

Suosituksia voi selailla ikäryhmittäin tai aiheittain: teemoja ovat mm. Seikkailu, Vaikeat aiheet, Päivähoito ja koulu, Nukkumaanmeno ja Huumori. Jokaisesta suosituksesta on lyhyt kuvaus ja suora linkki kirjan tietoihin verkkokirjastossa, josta selviää, missä kirjaa olisi hyllyssä tarjolla. Jos kaikki kappaleet on viety käsistä, voi tehdä maksuttoman varauksen, ja kirjasto kiikuttaa teoksen haluamaasi lähikirjastoon heti kun kirjaa on taas saatavilla. Vähän hyvä systeemi!

Kirjatti-kissan perhelukudiplomi on saatavana mobiilisovelluksena Androidille ja iPhonelle. Diplomin ytimen muodostavat kirjalistat ovat myös verkossa, josta niitä voi myös halutessaan tulostaa paperille ja ottaa mukaan kirjastoretkelle.

5

Elämme totisesti virtuaali- ja hybridifestareiden aikaa. Paitsi Helsingin Juhlaviikkojen pien- ja etäversio Helsinki Fest nyt tulevana viikonloppuna, haasteeseen on tarttunut myös Helsinki Design Week, joka striimaa osan tapahtumistaan.

Muotoiluviikon festarimellakka kuplii 3.–13. syyskuuta, joten ohjelmaa kannattaa jo alkaa selailla ja lippuja varailla. Tapahtuman pääpaikkana toimii vastaremontoitu Olympiastadion. Stadionin avajaisia muuten vietetään – tietenkin virtuaalisesti – lauantaina 22.8. Nelosella ja Ruudussa kello 19.30.

Varaslähdön Helsinki Design Weekiin voi repäistä käymällä ihan fyysisesti Espoossa näyttelykeskus WeeGeessä DFF Awards -näyttelyssä, joka avautui eilen. Näyttely esittelee Design Forum Finlandin muotoilupalkinnoilla vuonna 2020 palkittuja tuotteita ja tekijöitä. Samalla voit tarkistaa Kaj Franck -muotoilupalkinnon saaneen huonekalumuotoilija ja arkkitehti Ilkka Suppasen aikaansaannokset vuosien varrelta ja Vuoden nuoren muotoilijan Matias Liimataisen (s. 1989) keramiikka-, lasi- ja puutyöt. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lepe Parviainen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua