Parasta juuri nyt (21.12.): Warren Ellis, Pop up -taidepuoti, Taidelainaamo, Ritva Ylönen, piparit

21.12.2019

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Katri Kovasiipi ei koskaan kyllästy kuuntelemaan, millä tavalla Warren Ellis soittaa viulua.

1

Koskaan en siihen kyllästy. Kukaan ei soita viulua kuten Warren Ellis. Se tulee sielun syvyydestä, sujahtaa syvälle omaani, eikä mikään pääse väliin. Kun hän esiintyy, hän on maaginen ja maahinen. Välillä hän ryhtyy näppäilemään viulunkieliä ja paiskaa jousen ilmaan tai tökkää sen talteen takkuiseen kuontaloonsa.

Ellis on luonut yhdessä Nick Caven kanssa soundtrackeja lukuisiin elokuviin, mutta naiskulkureista kertovan This Train I Riden koskettavaksi ja taianomaiseksi luonnehditusta musiikista hän vastaa yksin. Elokuvan viimeinen esitys on Niagarassa perjantaina 27.12.2019. Elokuvaesitystä täydentää kymmenminuuttinen Warren Ellisin tuore haastattelu.

Voin olla intohimoisessa rakkaussuhteessa vain ihmiseen, joka tajuaa Warren Ellisin soiton.

2

Kuvataiteen ostaminenko kallista? Populeiksi itsensä ristimän taiteilijaryhmän pienimmät teoshinnat alkavat noin 30 eurosta. Pientäkin joulumuistoa itselle tai läheiselle vielä etsivän kannattaa siis suunnata askeleet Hallituskatu 7:ään, jossa ammattitaiteilijoiden Pop up -taidepuoti palvelee joka päivä aatonaaton iltaan, maanantaihin 23.12.2019 kello 18 saakka.

Toki paikalla on monenkokoisia ja -hintaisia teoksia, eikä ostopakkoakaan missään tapauksessa ole. Valoisaan ja mukavaan tilaan voi poiketa täysin maksutta, kuten mihin tahansa galleriaan.

Kahdeksanhenkisen taiteilijaryhmän Pop up -taidepuoti on nyt esillä kahdeksatta kertaa, ja paikalla poiketessa pääsee jututtamaan ainakin yhtä ellei useampaakin ryhmään kuuluvaa taiteilijaa. Ajatustenvaihto taiteilijoiden itsensä kanssa on rentouttavaa, ja saattaa sytyttää jopa uusia, virkistäviä oivalluksia.

Pop up -taidepuodissa on nähtävillä Pia Feinikin, Pälvi Hannin, Virve Liljan, Janne Laineen, Sauli Iso-Lähteenmäen, Paula Ollikaisen, Anne Mäkelän ja Hannamari Matikaisen teoksia. Teoksia on kahdessa kerroksessa, ja alakerran taidetta tutkaillessa pääsee nautiskelemaan maksutta myös makoisasta glögistä ja pipareista.

3

Kaikki Hallituskadun Pop up -taidepuodin taiteilijat ovat muuten myös Tampereen Taiteilijaseuran jäseniä. Tampereen Taiteilijaseura puolestaan on jo satavuotias, ja toiseksi vanhin Suomessa edelleen toimivista taiteilijoiden yhdistyksistä. Sen kunniaksi Helsingin Taidehallissa on esillä varsin tyylikäs juhlanäyttely Satavuotias versoo, jonka ovat kuratoineet taidekriitikko, Taide-lehden päätoimittaja Pessi Rautio ja kuvataiteilija Matti Kalkamo.

Tampereen Taiteilijaseuran jäsenten teoksia ehtii ihastella ja ostaakin ennen joulutaukoa vielä 22.12.2019 iltaan saakka Mältinrannan Taidelainaamosta (Kuninkaankatu 2). Taidelainaamosta teoksia voi myös vuokrata tai ostaa osamaksulla, esimerkiksi vain 20 euron kuukausierällä.

Taidelainaamon pieni joulunäyttely kurkistelee puolestaan Kulttuuritalo Laikun eteisaulan tuntumasta löytyvässä Taidelainaamon galleriassa vielä joulukuun loppuun asti.

Myös Torni-hotellin vieraat terästäytykää: Tampereen Taiteilijaseuran ykköskoloristin Paula Puikkosen maalaukset ovat esillä ja ostettavissa Torni Gallerian 5. kerroksessa.

100-vuotiaan Tampereen Taiteilijaseuran Talo täynnä taidetta -myyntinäyttely on avoinna Taidekeskus Mältinrannassa ennen joulutaukoa vielä sunnuntaina 22.12.2019 saakka.

4

En ole koskaan lukenut yhtään Kalle Päätalon romaania. Joskus 17-vuotiaana aloitin silloisen poikaystäväni Päätalo-innostuksen vuoksi Iijoki-sarjan käynnistänyttä Ihmisiä telineillä (1958), mutta en jaksanut sitä kovin pitkälle. Sittemmin päädyin opiskelemaan filosofian maisteriksi pääaineenani Suomen kirjallisuus, mutta yhtään Päätaloa noiden opintojen suorittaminen ei edellyttänyt.

Nykyään, kun kävelen missä tahansa, kuuntelen samalla äänikirjoja. Viime aikoina olen kuunnellut Ritva Ylösen kirjoittamaa mainiota elämäkertaa Kalle Päätalo – Kirjailijan elämä (SKS). Pidän valtavasti Ylösen tavasta kuljettaa tekstissään sylityksin isoja yhteiskunnallisia kaaria ja Päätalon elämänvaiheiden rikkaita yksityiskohtia. Tutuksi tulevat Päätalon äidin Riitun yölliset tupakoinnit, Päätalon Hermanni-isän veljen, Kalle-sedän ja tämän Milka-vaimon lapsentekopyrinnöt tukkikämpässä, Nuoren Voiman ja Mika Waltarin vuonna 1935 julkaistun Aiotko kirjailijaksi -teoksen voimakas vaikutus kirjoittamisen halua kihisevään nuorukaiseen…

Tämän äänikirjan erinomaisena lukijana on Jussi Puhakka. Hyvä lukija on äänikirjassa välttämättömyys, hän sytyttää tekstin kuultamaan tasaisella liekillä ja avaa kanavan sisältöön. Moni kuuntelu on jäänyt kesken, jos lukija on tullut tekstin ja kuulijan väliin joko olemalla liian ilmeikäs, liian puiseva tai lausumalla vieraskieliset nimet päin honkia.

5

Lapsenakaan en erityisemmin pitänyt pipareista. Meillä kotona ei syöty raakaa taikinaa, joten tämä herkullinen ajatus tuli elämääni vasta aikuisella iällä.

Raa’an piparitaikinan syöminen tuntui heti hyvältä idealta. Paistaessa pipareista katoaa suurin osa mausteisten aromien vivahteista, ja ohuet piparit kärähtävät liian usein kulmistaan pikimustiksi paistajan unohtuessa lukemaan sanomalehteä tai romaania.

Parasta piparien tekemisessä ovat joulumausteiden tuoksu ja erikoiset muotit. Tietyssä elämänvaiheessa, kun koin vanhemman velvollisuudekseni järjestää jälkikasvun kanssa ainakin yhden piparienvalmistussession joulun kynnyksellä, ostin vuosittain muutaman mahdollisimman jännän piparimuotin lisää.

Jos ne piparit pitää paistaa, syödään ne sitten sinihomejuuston kanssa.

Katri Kovasiipi

 

Pin It on Pinterest

Share This