Mixed by Erry. Kuva: Netflix

1

Kävin vastikään perheeni kanssa lomamatkalla. Hankin matkalukemiseksi Anneli Kannon hehkutetun Rottien pyhimys -romaanin (Gummerus, 2021; lue Marja-Liisa Torniaisen Kulttuuritoimitukseen tekemä Kannon haastattelu).

Entisenä historian opiskelijana ja taidenörttinä minun oli helppo innostua Kannon kirjasta, joka siis kertoo Hattulan kirkon seinämaalausten tekemisestä 1500-luvulla.

Aiheesta huolimatta kirja on hauska ja monikerroksinen tarina, joka myös avaa keskiaikaisten ihmisten arkea ja sen hierarkioita mutkattomasti ja helppolukuisesti. Kirjan luettuani voin hyvin ymmärtää, kuinka Hattulan kirkon esittelykierroksista tuli niin valtaisa turistihitti koronakesänä 2021. Harkitsen itsekin Hattulan reissua tälle kesälle!

Esiinnyin kauan sitten Hattulan kirkon vieressä olevassa pirtissä hääkeikalla, mutten silloin tajunnut käydä sisällä kirkossa. Kuulin myös, että Anneli Kanto on tulossa vieraaksi seuraaville Tampereen Kirjafestareille joulukuussa.

2

Kesä hiipi syliin kuin varkain ja nyt eletään jo juhannusviikkoa.

Sinänsä hassua, että sen verran on meilläkin yhtenäiskulttuuria jäljellä, että juhannus kuuluu ”viettää” jotenkin. Oma ehdotukseni kaupunkiin jääville on Tullikamarilla järjestettävä Valtteri-juhannusfestivaali. Se tarjoaa musiikin ystäville kaksi monipuolista kokonaisuutta, älyttömän hyvää ruokaa sekä juhannuspäivänä iltapäivän stand up -pläjäyksen.

Musiikkipuolesta voin sen verran lesoilla, että perjantaina on luvassa punkimpi kokonaisuus, jota tähdittävät muun muassa Huora ja Nyrkkitappelu – hyvin kukkaseppele-henkinen nimitandem muuten! Lauantaina kuullaan puolestaan Ruusut-yhtyettä ensimmäistä kertaa Tampereella sitten keväällä julkaistun levykaksikon ja esimerkiksi ”euroviisunsa” juuri julkaissutta Litku Klemettiä. Kyä kelepaa!

3

Aiemmin mainittu lomamatkamme suuntautui Napoliin. En tiedä, kuinka tehokkaita algoritmit ja/tai vakoiluohjelmat nykyisin ovat, mutta heti palattuamme Netflix tarjosi katsottavaksi mainiota italialaiselokuvaa Mixed by Erry.

Sydney Sibilian ohjaama elokuva kertoo Enrico Frattasiosta ja hänen veljistään. Napolin köyhissä osissa kasvanut Enrico (Erry) alkaa myydä kokoelmakasetteja kulmakunnan nuorille pientä maksua vastaan. Ennen pitkää homma lähtee paisumaan kuin pullataikina; suurimmillaan Mixed By Erry -piraattikasetit olivat Italian kolmanneksi suurin ”levy-yhtiö”.

Tositapahtumiin perustuva elokuva on kepeä ja viihdyttävä ajankuva ja täynnä hyvää 1980-luvun popmusaa. Suosittelen siis!

4

Napolissa oli merkille pantavan vähän elävän musiikin tarjontaa. Ylipäänsäkin suurin osa ravintoloista sulkeutui jo kello 21. Luin jostakin, että kaupunki on sen verran köyhä, ettei ihmisillä yksinkertaisesti ole varaa käydä iltaisin ulkona.

Löysin kuitenkin Vomeron kaupunginosasta baarin, joka oli myös levykauppa. Se oli nimeltään Fonoteca. Ostin sieltä pari levyä matkamuistoksi, paikallista musaa totta kai.

Näistä toinen oli Psyché-yhtyeen eponyymi debyyttialbumi (Four Flies, 2023). Bändin olikin minulle kerennyt ennen matkaa esitellä ystäväni Antti Hietala. Nu Genea -bändin livekokoonpanon jäsenistä koostuvan yhtyeen musiikkia kuvaillaan levynkannessa sanoilla ”mediterranean groove from the edge of space”. Joka tapauksessa lenseästä instrumentaalimusiikista on kyse ja tässä takaterassilla vinho verdeä särpiessä tämä ainakin toimii täydellisesti.

5

Poikkeuksellisen kuumat kesäkelit ovat paitsi nautinnollisia, myös huolestuttavia. Se lienee nykyinen todellisuutemme, jatkuva tietoisuus kolikon kääntöpuolesta.

Olen aloittanut jälleen jokakesäisen laituriuintiharrastukseni, eli käyn kerran tai kaksi päivässä pulahtamassa lähirannassamme. Paitsi että uiminen virkistää ja rytmittää kivasti hikisiä päiviä, päätyy laiturilla jutustelemaan muiden alueen asukkaiden kanssa vaikkapa Rättö & Lehtisalon musiikista, Näsijärven juoksutuksesta, hallitusohjelmasta tai koirien hoidosta. Tekee hyvää, uida ja jutella tuntemattomille.

Janne Laurila

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua