Hyperrealismia Sara Hildénin taidemuseossa. Kuva: Mikko Saari

1

Tampereen museoissa on uudet taidenäyttelyt. Sara Hildénillä on Jean-Michel Othonielin Under an Endless Light, tunnetun ranskalaisen nykytaiteilijan hieno yksityisnäyttely. Othonielia nähdään tässä mittakaavassa ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Othoniel käyttää lasia ja muita heijastavia materiaaleja. Teokset ovat mielenkiintoisia, monipuolisia ja ihastuttavan värikkäitä.

Näyttely sai miettimään ylellisyyttä, sen verran runsaasti mukana on kullattuja teoksia. Sadat lasitiiletkään eivät varmasti ole halpoja. Ketkä voivat tehdä tällaista näin kallisarvoista taidetta? Othoniel ei selvästikään ole mikään nälkätaiteilija, vaan pyörittää omaa studiotaan, jossa teoksia toteuttavat Othonielin suunnitelmien mukaisesti tekniset johtajat, jotka käyttävät alihankkijoita. Henkilökuntaa on kymmenen hengen verran.

Näyttely on joka tapauksessa tutustumisen arvoinen. Tiina Nyrhinen kirjoitti siitä laajemmin.

Under an Endless Light Sara Hildénin taidemuseossa 15.9.2024 asti.

2

Tampereen taidemuseossa on Hyper, joka onkin jokseenkin varma yleisömenestys. Ron Mueckin hyperrealismi veti Sara Hildéniin paljon väkeä ja nyt ollaan samalla tontilla, myös Mueck on mukana. Näyttelyn hyperrealismi on helposti lähestyttävää taidetta.

Minua hyperrealismi sekä kiinnostaa että ei. Osa teoksista on vähän onton oloisia; hienoja teknisiä suorituksia kyllä, mutta onko erittäin yksityiskohtainen realismi taiteellisesti kiinnostavaa? Ei aina.

Alakerrassa kiinnostavin teos taisi lopulta olla se teknisesti kaikista helpoin. Yläkerran anti on parempaa. Zharko Basheskin Ordinary Man on kooltaan vaikuttava – hyperrealismi on heti kiinnostavampaa, kun mittakaava on suurempi.

Osa teoksista edustaa vähän tylsää miehistä katsetta naisvartalolla. Mieskatsetta palvelevat jättitissit ja ihannevartalot eivät ole yhtä kiinnostavia kuin inhimillisemmät, puutteellisemmat ja todellisemmat teokset.

Mueck-näyttely Sara Hildénillä oli kokonaisuutena tyrmäävämpi, mutta Hyperkin on tutustumisen arvoinen. Tiina Nyrhinen on kirjoittanut tästäkin näyttelystä.

Hyper Tampereen taidemuseossa 29.9.2024 asti.

3

Finlayson Art Areassa on jälleen iloksemme kaikenlaista. Kuten tavallista, mukana on erittäin pitkäveteistä miestaidetta, joka ei puhuttele sitten millään tavalla, mutta mukana on onneksi myös kiinnostavampia teoksia.

Meille ykkösjuttu näyttelyistä oli Katja Tukiaisen näyttely. Pääsimme myös vihdoin toteuttamaan vaimoni pitkäaikaisen toiveen saada Katja Tukiaisen työ omaksi. Kävimme näyttelyssä pian sen avautumisen jälkeen, jolloin vasta muutama teos oli myyty. Nyt vain pitää odotella elokuulle asti näyttelyn päättymistä.

Finlayson Art Areasta on runsaasti juttuja Kulttuuritoimituksessa. Katri Kovasiipi kirjoittaa Katja Tukiaisen näyttelystä.

Finlayson Art Area 2024 Finlaysonilla 25.8.2024 asti.

4

Laukon kartano avasi 22 kesäkonsertin putken perjantaina (28.6.2024) A. W. Yrjänän keikalla. Samalla vihittiin käyttöön uusi keikkalava, jonka rakentamisessa oli vähän mutkia matkassa, kiitos kartanoalueen statuksen kiinteänä muinaisjäännöksenä ja merkittävänä rautakautisena kohteena. Massiivinen investointi näyttää kuitenkin hyvältä ja alue on keikkapaikkana erittäin toimiva ainakin Yrjänän vetämällä väkimäärällä. Loppuunmyyty Eppu Normaali pistänee järjestelyjen toimivuuden sitten toden teolla testiin.

Yrjänän soololevy Heliografi ei minua suuresti sykähdyttänyt (ei siitä pitänyt Kulttuuritoimituksen Ilkka Valpasvuokaan), mutta livenä sen kappaleet toimivat levytystä paremmin. Toki keikalla parhaiten toimivat silti tutut CMX-kappaleet, joita ei soitettu ihan yksi yhteen alkuperäisten kanssa. Vallat ja väet sekä Kultanaamio olivat paikallaan, ja jokunen vähän harvinaisempikin CMX-veto kuultiin.

Laukossa on nähtävillä taidettakin neljän näyttelyn verran. Näistä suurimman vaikutuksen tekivät Kristiina Uusitalon maalaukset kartanon jykevässä viljamakasiinissa. Muutkin näyttelyt ovat toki ehdottomasti tsekkaamisen arvoisia konserttireissun yhteydessä. Myös Laukon kartanon ravintolan antia voi ehdottomasti suositella.

5

Enempää en ole taidenäyttelyitä ja konsertteja tässä vaiheessa ehtinyt kiertää, mutta sepä onkin yksi niistä asioista, jotka kesässä ovat juuri nyt parasta: paljon kiinnostavaa on vielä edessä!

Taidepuolella katsastamme vielä ainakin Mäntän kuvataideviikot, Purnun näyttelyn ja mahdollisesti Hämeenlinnan biennaalin. Museoista olisi tarkoitus vihdoin ja viimein käydä Parolan panssarimuseossa, ja konserttipuolella on luvassa ainakin Flow’n perjantaissa esiintyvä Raye ja Tampereella Festivaalin tarjonta.

Mikko Saari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua