Kuvat: Siltala / Aula & Co / Readme
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Pasi Huttunen on lukenut Venäjästä, Ukrainasta ja suomalaisen fasistin edesottamuksista.
1
Arvo Tuomisen Venäjä – kirjoituksia Venäjästä ja Putinista (Readme, 2022) on aika ajoin tarkkanäköinen, välillä rasittavan puolitiehen jättävä, mutta kaiken kaikkiaan todella kiinnostava kirja, jossa Venäjää katsotaan vähän vähemmän mustavalkoisesti kuin tällä hetkellä on Suomessa tapana. Tuomisen ajatus on, että Venäjän kanssa tulisi kyetä toimimaan yhteistyössä, mutta hän ei oikein kykene antamaan vastausta siihen, miten ihmeessä se voisi onnistua Putinin hallinnon kanssa. Hän ei puolustele, mutta ei myöskään vie ajatustaan yhteistyöstä Venäjän hallinnon kanssa kovin pitkälle. Luultavasti päädyttäisiinkin liian mustiin ajatuskulkuihin, jos hän veisi.
2
Ruotsalaisen Venäjä-asiantuntijan Bengt Jangfeltin Venäjä – Aatteet ja ideat (Siltala, 2022) availee Venäjän historiaa ja venäläistä ajattelua ruotsalaisen diskuteerauksen hengessä. Lopputulos on kiehtova katsaus Venäjän suhteesta länteen ja sen sisäisistä sekä ulkoa tulevista, siihen vaikuttavista virtauksista. Neutraalista tyylistään huolimatta Jangfelt ei jätä mitenkään epäselväksi, kuinka fasistisista aatevirtauksista Venäjän hallinto tätä nykyä ponnistaa.
3
Kira Yarmyshin Naisten selli nro 3 (Aula & Co, 2022) avaa ikkunan tämän ajan Venäjälle, jossa hallinnon mielivaltaisuus ja korruptio tuntuvat jatkuvana, painostavana taakkana. Se on kertomus yhteiskunnasta, jossa eletään enemmän valtiosta huolimatta kuin sen tuella ja ansiosta. Päähenkilö Anja pidätetään mielenosoituksessa ja tuomitaan kymmeneksi päiväksi vankilaan. Siellä hän tutustuu mielenkiintoiseen kattaukseen hyvin erilaisia naisia. Lisäkiinnostavuutta kirjaan tuo tietenkin se, että kirjailija on Venäjän etsintäkuuluttama Aleksei Navalnyin tiedottaja.
4
Johannes Remyn Ukrainan historia (Gaudeamus, 2022) johdattelee lukijan Ukrainan historian perusteisiin ja avaa sen luonnetta valtiona ja monenlaisten kulttuuristen taistelujen areenana sekä suurvaltojen taistelukenttänä. Remyn kirjan luettuaan on helpompi ymmärtää esimerkiksi sitä, kuinka kova ukrainalaisten taistelutahto monien yllätykseksi oli Venäjän hyökätessä. Kirjaa luonnehditaan helpoksi perusteokseksi, joten syventämisen varaa jää paljon. Yllättävän harvalle silti perusasiatkaan Ukrainasta ovat tuttuja.
5
André Swanströmin Valkoisen uskon soturi (Atena, 2022) kertoo papista ja sotilaasta Kalervo Kurkialasta, joka lähti jääkäriksi, osallistui Suomen sisällisotaan, Lapuan liikkeeseen, talvi- ja jatkosotaan sekä palveli Saksan joukoissa SS-miehenä itärintamalla. Swanströmin ote ei ole sen kummemmin ihaileva kuin tuomitseva. Teos onnistuu avaamaan todella kiehtovan ikkunan joihinkin Suomen historian nivelkohtiin. Kirja avaa sitä pitkää, pitkää kaarta, jonka aikana viha ja pelko itänaapuria kohtaan on monelle suomalaiselle muodostunut niin syväksi.
Pasi Huttunen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (19.2.2026): Dark Winds, Frank Miller, Myrkkykaupunki, Philip Kerr, The Atlantic
Antti Selkokari pettyy vanhaan suosikkiinsa mutta innostuu lännensarjasta, Batmanista ja brittisarjasta.
Parasta juuri nyt (18.2.2026): Yle Areenan sarjat, Tampereen galleriat, SYÖ!-viikot, Lumitango, runous
Sari Harsu on katsellut sarjoja ja viettänyt aikaa taiteen, tanssin, runon sekä ruuan äärellä.
Parasta juuri nyt (17.2.2026): Viattomuuden museo, Graveyard, Adolescence, Puhdas, Skuggas
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Leena Reikko katsoi turkkilaisia tv-sarjoja ja luki uutuuskirjoja.
Parasta juuri nyt (16.2.2026): Vera den Arend, Uutispodcast, Vakavastisairaat, Taulu, Yönistujat
Anne Välinoro on katsonut hiilipiirroksia Mältinrannassa, innostunut Uutispodcastista ja istunut karjalaisen evakkoperheen tuvassa muamoa saatellen.




