NK:n näyteikkunat houkuttelevat lapsia ja lapsenmielisiä joka joulu. Kuva: Marjatta Honkasalo

1

Nyt on viimeistään aika etsiä levyhyllystä rakkaimmat joululaulut. Radiokin soittaa kiitettävästi joulumusiikkia, Jouluradiosta puhumattakaan, mutta parasta on, kun voi soittaa juuri sitä, mitä haluaa ja silloin kun haluaa. Omia suosikkeja tekeekin mieli huudattaa loppiaiseen asti niin kovalla kuin arvelen naapureiden korvien kestävän. Sitten levyt saavat pölyttyä taas rauhassa loppuvuoden.

2

Kuulun siis niihin, jotka yhä kuuntelevat musiikkia CD:ltä tai jopa oikealta vinyyliltä. Rakkaimpia joululauluja ovat klassikot, ja ne pitävät pintansa vuodesta toiseen. Joskus käsiin osuu myös uutta, jossa on aineksia kestosuosikiksi. Viime joulun musiikkiostos Emma Salokosken ja Ilmiliekki Quartetin Joulu, joulu, jul (We Jazz, 2022; lue arvio täältä) on osoittautumassa sellaiseksi. Maan eturivin muusikot ja jazzahtavat sovitukset takaavat, että levyn haluaa kaivaa esiin yhä uudelleen.

3

Mikään ei kuitenkaan vie ykkössijaa klassikoiden klassikolta. Kun Jussi Björling laulaa niin kuin vain hän osaa Adolphe Adamin joululaulun O helga natt, tietää, että nyt on oikea joulu. Kummasti ruotsin kieli tuo joulutunnelmaa.

4

Lyhyellä visiitillä talviseen Tukholmaan mietin, mistä oikein johtuu, että ruotsalainen joulu tuntuu olevan idyllisempi kuin kotoinen joulumme. Ehkäpä tunteeseen ovat vaikuttaneet Carl Larssonin kuvat onnellisesta kodista tai vaikkapa Astrid Lindgrenin kirjojen kuvitukset. Tietenkin idylli voi peittää muitakin tunteita kuin onnea, jos miettii vaikka Ingmar Bergmanin Fannyn ja Alexanderin joulua.

Tukholman jouluvalot ja -torit joka tapauksessa ilahduttavat turistia, ja Hötorgetin kukkakojujen mistelinoksat saavat miettimään, saisiko oksakimpun kuljetettua matkalaukussa kotiin. Ehkä ei sittenkään. On pakko käydä myös katsomassa, mitä NK-tavaratalon jouluikkunoissa tänä vuonna tapahtuu. Anteeksi Stockmann, mutta kyllä ruotsalaiset vievät ainakin minun mielestäni tällä kertaa voiton.

Stortorgetin joulutorilla on perinteitä. Kuva: Marjatta Honkasalo

5

Tukholman Moderna Museet ei koskaan petä. Museon näyttelytarjonta on aina tuottanut elämyksiä ja tutustuttanut usein taiteilijoihin, joista ei aiemmin ole kuullut mitään. Tällä kertaa sellainen taiteilija on Lotte Laserstein (1898–1993). 

Saksalais-ruotsalainen Laserstein oli lähes unohduksissa, mutta onneksi hänen taiteensa on viime vuosina päässyt löydetty uudelleen. Häntä pidetäänkin nykyisin yhtenä 1900-luvun suurista realisteista. Lasersteinin töitä on ollut viime vuosina näytteillä Saksassa ja nyt myös Ruotsissa, ensin Malmössä ja nyt Tukholmassa. Näyttelyn nimi Ett delat liv (Jaettu elämä) kuvaa hyvin niin näyttelyä kuin taiteilijan elämää toisaalta Saksassa ja toisaalta Ruotsissa.

Lotte Laserstein syntyi Saksassa juutalaiseen perheeseen ja aloitti taiteellisen työskentelyn 1920-luvulla valmistuttuaan Berliinin taideakatemiasta yhtenä ensimmäisistä naisista. Saksan ajalta ovat peräisin monet omakuvat sekä Lasersteinin tunnetuin maalaus Ilta Potsdamissa (Kväll över Potsdam) vuodelta 1930.

Lasersteinin mahdollisuudet toimia taiteilijana kapenivat kansallissosialistien tultua valtaan. Kutsu tulla pitämään näyttelyä Ruotsiin vuonna 1937 antoi taitelijalle mahdollisuuden paeta pois ahdistavasta ilmapiiristä ja jatkaa työtään Ruotsissa, jossa hän vaikutti kuolemaansa saakka. Viiden tuottoisan vuosikymmenen aikana syntyi muun muassa lukuisa määrä muotokuvia ja maisemamaalauksia.

Lotte Lasersteinin maalauksiin ehtii hyvin tutustua, jos matka vie Tukholmaan talven aikana, sillä näyttely on esillä 14.4.2024 saakka. Samalla kannattaa kiertää museon omista kokoelmista koottu näyttely, jossa pääsee kiinnostavalla tavalla esiin muun muassa ruotsalainen modernismi.

Marjatta Honkasalo

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua