Paavo Hohti. Kuva: WSOY / Ida Pimenoff / Gaudeamus
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Pasi Huttunen on lukenut säädyttömiä näytelmiä, penkonut arkistoja ja odottelee jo vaaleja.
1
Kuuntelin Nadja Tolokonnikovan kirjan Read & Riot (HarperAudio, 2018) englanniksi, koska englanniksi se on kirjoitettu. Suomennos on nimeltään Pussy Riotin opas aktivismiin (Bazar, 2019). Kirja on kevyt, helppo, informatiivinen ja kiinnostava kenties juuri siksi, että Tolokonnikova ei ole kirjoittanut kirjoittanut sitä äidinkielellään. Ilmaisu on hyvin suorasukaista. Teksti on tästä huolimatta vahvaa ja kirja on rakenteellisestikin naseva ja eheä.
Teos tuskin tekee minusta yhtään enempää tai vähempää aktivistia, mutta se on tervetullut ja tärkeä muistutus kahdesta tärkeästä asiasta. Ensinnäkin se painottaa, että arkea ja politiikkaa ei voi mitenkään irrottaa tai erottaa toisistaan. Se muistuttaa, että meidän olisi ihmisinä jo oikeasti todella korkea aika kasvaa aikuisiksi sen sijaan, että kerta toisensa jälkeen laittaisimme toivomme toinen toistaan surkeampiin Suuriin Isiin. Nämä trumpit, putinit sun muut mestarit joutaisivat jo mennä.
Siitä päästäänkin siihen, kuinka Tolokonnikova korostaa itse tekemisen tärkeyttä. Itse se on saatana tehtävä. Yhdessä muiden kanssa, tietysti, mutta itse, eikä kenenkään alamaisena.
2
Ei hyvä tavaton, kuinka upeasti voi matalamielinen säädyttömyys yhdistyä saumattomasti niin kutsuttuun korkeakulttuuriin! Sami Jansson ja Arto Kivimäki ovat tehneet poikkeuksellisen kulttuuriteon kääntäessään ja toimittaessaan sekä perusteellisesti taustoittaessaan nipun Plautuksen näytelmiä (Teos, 2024).
Titus Maccius Plautus (254–184 eaa.) oli roomalainen näytelmäkirjailija ja yksi länsimaisen komedian kulmakivistä. Teoksen viime vuonna julkaisemaan kokoelmaan on valittu kuusi komediaa: Amfitryon, Casina, Cistellaria, Curculio, Mercator ja Mostellaria. Kaikki nämä ovat riemastuttavia suorasukaisessa, nokkelassa säädyttömyydessään ja viiltävässä satiirisuudessaan.
3
Viime aikoina olen joutohetkinäni viihdyttänyt itseäni Suomen Kuvalehden arkistoa penkomalla. Aivan ensimmäiset Suomen Kuvalehdet tarjoavat paitsi paljon kaskuja, jotka ovat nykynäkökulmasta kenties hiukan eri tavalla hauskoja kuin aikoinaan, mutta silti yleensä hauskoja tai vähintäänkin kiinnostavia. Lisäksi lehdet tarjoavat todella kiinnostavaa aikalaisnäkökulmaa viime vuosisadan alkupuolen hurjiiin, tapahtumarikkaisiin aikoihin.
Itsenäistyminen kolkutteli jo ovella, tiedettä ja taidetta arvostettiin aivan eri tavalla, mutta toisaalta rotuhygienia huoletti vaivaannuttavan paljon. Saan muutenkin luettua aina uusimman SK:n, mutta juuri arkiston takia tilasin eikä vielä ole kaduttanut.
4
Suitsutin jo aiemmin Paavo Hohdin järkälemäistä, upeaa teosta Bysantti – tuhat draaman vuotta (WSOY, 2021) ja olen palannut tämän historiakirjallisuuden merkkipaalun pariin useasti.
Nyt Hohti vielä jatkoi Bysantin parissa. Hän on suomentanut teoksen Bysantin hovimies — Elämäni keisarivallan kulisseissa (Gaudeamus, 2024), jonka on kirjoittanut Mikael Psellos, yksi Bysantin keisarikunnan merkittävimmistä filosofeista, joka syntyi vuonna 1018 ja kuoli ilmeisesti vuonna 1078.
Kirja tarjoaa lukijalle autenttisen, kaikesta päätellen varsin vaihtelevassa määrin rehellisen ja hyvin inhimillisen kertojanäänen suoraan Bysantista tuhannen vuoden takaa.
5
Kuntavaalit ovat suomalaisista vaaleista tärkeimmät ja aivan käsillä. On ollut vähän surullista seurata keskustelua, jossa kuntien merkityksen on katsottu vähentyneen soten lähdettyä kuntien niskasta. Kunnille jäi edelleen varhaiskasvatus ja koulutus, kaavoitus, kaupunkirakenne, sivistys- ja kulttuuritoimi ja niin edelleen.
Kunnissa tehdään edelleen ne arkeamme konkreettisimmin ja kouriintuntuvimmin muokkaavat päätökset. Vaaleissa puolue toisensa perään lupaa muutosta nykymenoon. Erittäin inspiroivaa ja kiinnostavaa aikaa, vaikka realismi tuleekin nopeasti vastaan. Ja joo, on siinä aluevaalitkin. Ovat nekin tärkeät.
Meillä on mahdollisuus äänestää valtaan sellaiset aluevaltuustot, jotka lähtevät määrätietoisesti hakemaan hyvinvointialueille aitoa demokratiaa. Se vaatinee hallintosääntöjen rukkaamista ja valtion painostamista verotusoikeuden myöntämiseen.
Pasi Huttunen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (2.4.2025): The White Lotus, Chaplin, 100 litraa sahtia, Pohjoisen tähti, Ykkösaamu
Maija Kääntän listalla on elämäkertaa, elokuvaa ja televisiotarjontaa.
Parasta juuri nyt (29.3.2025): Lars von Trier, Susipalatsi, Corto Maltese, Nordiska Museet, Precipice
Antti Selkokarin listalta löytyy muun muassa elokuvaa, televisiosarjaa, sarjakuvasankaria ja tukholmalainen museo.
Parasta juuri nyt (1.4.2025): Kotien taidetta, Harry’s, Benediction, Edgar Sillmann, ay-liike
Pasi Huttunen on katsonut taidetta, käynyt kaljalla ja kannustaa järjestäytymään.
Parasta juuri nyt (27.3.2025): Niclas Pohjola, Dome Karukoski, Kent, euroviisuboikotti, Jenni Vartiainen
Aila-Liisa Laurila on katsellut Putousta ja Pikku Siperiaa sekä hämmästellyt ruotsalaisbändi Kentin paluukeikkoja.