Magnus Enckell kuvasi muun muassa lukevia ihmisiä.

1

Helsingissä kannattaa suunnata Taidehalliin, missä on näytteillä yksityisen keräilijän, Tuomas Sopasen ryijykokoelma. Sopasen lähes kuudensadan ryijyn kokoelmasta on esillä satakolmekymmentä. Vanhimmat ovat peräisin 1700-luvulta.

Ryijyn historia alkaa tosin jo viikinkien ajoilta 800-luvulta. Viikingit tarvitsivat niitä veneisiin peitteiksi. Seinille ryijyjä alettiin ripustaa 1800-luvulla, kun markkinoille tulivat vanutäkit.

Taidehallin näyttely Kudottua kauneutta – suomalaisen ryijyn neljä vuosisataa on komea läpileikkaus suomalaisen ryijyn vaiheista kansanomaisista ryijyistä moderniin ryijyyn ja nykyryijyyn.

2

Ateneumin kolmannen kerroksen täyttää Magnus Enckellin laaja näyttely, jolla juhlistetaan tämän Suomen kultakauden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan taidemaalarin merkkivuotta. Hänen syntymästään on tänä vuonna kulunut 150 vuotta.

Enckell oli suomalaisen symbolismin johtohahmo. Hänellä oli kuitenkin erilaisia taiteellisia vaiheita. Hän löysi 1900-luvun alussa värikylläisen uusimpressionismin. Hän teki monumentaalimaalauksia julkisiin tiloihin, kuten Tampereen tuomiokirkkoon ja Keski-Porin kirkkoon. 1920-luvulla hän viehättyi mytologisista aiheista.

Enckellin tuotantoon kuuluu muotokuvia, maisemia, fantasia-aiheita, asetelmia ja alastontutkielmia. Hänen töissään näkyy vahva piirtämisen ja sommittelun taito. Nämä asiat kultakauden maalarit osasivat.

3

Ruotsalaiskirjailija Alex Schulmanin Polta nämä kirjeet (Otava, 2020) on hieno kuvaus siitä, miten sukuun kätkeytynyt trauma siirtyy sukupolvelta toiselle. Se välittyy käyttäytymismalleissa ja vihanpurkauksissa. Myrkky valuu jälkipolviin.

Kirjan minäkertoja haluaa päästä selville vihansa juurista terapiassa. Se johdattaa hänet kulttuurikotinsa kätkettyjen salaisuuksien äärelle. Viha kulkee suvussa perintönä ja tekee tuhojaan. Kun sukua alkaa tutkia, vihan jäljet johtavat kertojan isoisään, kirjailija Sven Stolpeen. Hänen muistiinpanoista löytyy käänteentekevä vuosi 1932, jolloin Stolpe menetti uskonsa ihmiseen. Tuona vuonna hänen vaimonsa kokee rakkaussuhteen kirjailija Olof Lagercrantzin kanssa. Viha ei jätä Stolpea rauhaan ja hän kuvaa uskottomuutta romaaneissaan ja tyrannisoi perhettään.

Schulman kuvaa rinnakkain salapoliisityötään etsiessään eri lähteistä tietoa vuoden 1932 tapahtumista ja kuvitelmaansa siitä, mitä todella tapahtui. Traaginen tarina avautuu vähitellen ja antaa ymmärrystä vihan juuriin.

4

Suomenruotsalainen kirjailija ja toimittaja Philip Teir tarttuu romaanissaan Neitsytpolku (Otava, 2020) Alex Schulmanin tavoin ikuisuusaiheeseen eli kolmiodraamaan. Tämä kolmiodraama tapahtuu nykyajassa ja alkaa hieman varkain mukavien tekstiviestien lähettämisenä.

Päähenkilö on kirjailija ja toimittaja Richard, joka ihastuu kustantamossa työskentelevään, häntä kaksitoista vuotta vanhempaan Paulaan. Päätös Sonja-vaimon ja lasten jättämisestä on vaikea, mutta lopulta Richard päätyy eroon ja aloittaa uusperhe-elämän.

Romaanissa ero nähdään niin, ettei siihen tarvitse liittyä erityisen suurta dramatiikkaa. Richard pohtii, voiko hän rakastaa kahta naista yhtä aikaa ja näyttää siltä, että vastaus on kyllä. Asuminen kahden naisen kanssa ei tosin Suomessa onnistu.

Neitsytpolku on eleettömästi ja uskottavasti kirjoitettu romaani, jossa tapahtumat seuraavat toisiaan kronologisesti. Se on helppolukuinen, mutta jonkinlainen lisäpotku ihmissuhteiden kuvauksessa olisi tehnyt romaanille hyvää.

5

Kiitetystä ja monia palkintoja voittaneesta saksalaissarjasta Babylon Berlin saadaan nyt seurata Yle Areenalla kolmatta tuotantokautta. Neo-noiriksi luonnehditun rikossarjan kolmas kausi on vieläkin tummempien sävyjen värittämä kuin edelliskaudet. Siinä on myös vahvat poliittiset painotukset, kun kansallissosialismi voimistuu vuonna 1929 ja pörssiromahdus tekee tuloaan.

Sarjassa etenee rinnakkain useita tapahtumaketjuja. Yksi sydänsärkevimmistä on kuolemaantuomitun kotiapulaisen, Gretan kohtalo. Miten vankilassa viruvan, sinisilmäisyytensä vuoksi huijatun Gretan käy.

Ajankuva, miljööt, puvustus, ohjaus ja näyttelijäntyö ovat loistavia kuten ennenkin.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua