La Garçonne -sarjan Louise Kerlac (Laura Smet). Kuva: Yle

1

1920-luku oli vain sata vuotta sitten. Pariisin 2190-luku näyttäytyy La Garçonne – kaksoiselämää -sarjassa salaperäisten mallimurhien, ensimmäisestä maailmansodasta palaavien traumatisoituneiden sotilaiden ja suurkaupungin vimmaisen yöelämän kautta.

Louise Kerlac (Laura Smet) päättää vaihtaa identiteettiä päästäkseen miehisiin hommiin Pariisin poliisilaitokselle. Veli Antoine, joka sinne on töihin kutsuttu, innostuu enemmän maalaamisesta ja piikeistä, jotka hetkeksi turruttavat sotamuistot.

Juoni on varsin koukuttava, kuvauspaikat herättävät henkiin muistot Eiffel-tornin juurella ja puistoissa. Pariisin kuuluisimmat boheemitaiteilijat Man Ray, Coco Chanel ja Modigliani vilahtavat hekin väen seassa.

Ja rakkaus? Senkin Louise-Antoine kohtaa. Venäläistaustainen lehtimies Roman Ketoff solmii suhteita niin korruptoituneihin poliitikkoihin kuin poliisivoimiinkin.

La Garçonne – kaksoiselämää Yle Areenassa.

Koski vain pauhaa. Nyt kosket ovat valtoimenaan. Kuva: Anne Välinoro

2

Koski vain pauhaa, saamatta rauhaa. Tammerkosken lisäksi kannattaa nyt suunnistaa kaikille lähialueiden koskille. Lapsuuden koskihittini oli Jyrkänkoski Sonkajärvellä, jota ihailtiin vapun aikoihin. Veden valtoihin pääsee Pirkanmaalla vaikkapa Pärrinkoskella, Tampereen kaupungissa, Peltolammilla.

Kosken putouskorkeus lasketaan veden putoamasta korkeimmalta kohtaa alajuoksulle, joka voi olla monien satojen metrien päässä näkyvästä putouksesta.

Veden virtausta on vain rentouttavaa katsella, miettimättä sen tuottamaa energiahyötyä vesivoimalaitokselle.

No mutta muista tehdä vesimylly!

Aleksanteri Suuri on yhä suosittu. Kuva: Anne Välinoro

3

Aleksanteri Suuri (356–323 eKr.) oli muinaisen Lähi-idän, Kaukaasian ja Itä-Euroopan pakansekoittaja. Itsetuntonsa tämä kuninkaanpoika sai itseltään filosofi Aristoteleelta, jonka Aleksanterin isä, Makedonian kuningas Filippos II pojalleen opettajaksi palkkasi.

Jaakkojuhani Peltosen teos Aleksanteri Suuri – sankari ja myytit (Gaudeamus, 2021) perkaa valloittajan persoonaa ja jälkikuvia taiteessa, kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa animea ja Hollywoodia myöten.

Kiintoisaa on varsinkin se, miten Aleksanterin suuruus kaikuu edelleen johtamisideologiana maissa, joita Aleksanteri joukkoineen tallasi. Niihin kuuluvat vaikkapa Levantin maat, nykyinen Turkki, Iran ja Kaukaasian Stanit. Kaikissa itsevaltiaat pönöttävät edelleen haikaillen suurvallan perään. Ottomaanivalta kajastelee Recep Tajjip Erdoganinkin mielessä.

Kun syöt seuraavan kerran iskender-kebabia, syöt Aleksanterin muistoksi.

Ulos ja lintuja kuuntelemaan. Kuva: Anne Välinoro

4

Päivä on nyt niin pitkä, että kaamos on unohtunut jonnekin takapenkin kätköihin. Päivän pituus erehdyttää jatkamaan myös työpäivää iltahämäriin yhdeksän tienoille.

Pidä varasi. Valo antaa voimaa, mutta kyyhötys netin äärellä 12 tuntia päivässä on selän surma. Nyt ulos, sillä lintujen kekkerit alkavat olla parhaimmillaan. Niitä et juuri kuule enää juhannuksen jälkeen.

Jatka huoletta pääsiäisen viettoa. Kuva: Anne Välinoro

5

Pääsiäinen meni jo. Eikä mennyt. Vanha ortodoksinen pääsiäinen oli vasta kuluneena viikonloppuna. Nyt on siis valoisa viikko ja voit toivottaa hyvää pääsiäistä kavereillesi.

Pääsiäisen vietto kestää ortodoksisessa kulttuurissa aina Helatorstaihin asti eli 40 päivää. Yhä voit tehdä pashaa, kopauttaa värjätyt munat vastakkain ja nauttia huoletta suklaasta.

Anne Välinoro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua