Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Simo Ollila on ihastellut venäläistä avantgardea ja Johanna Vuoksenmaan Vesiystäviä.

1

Gustav Klucis ja 1920–1930-luvun venäläinen avantgarde

Näin lähellä Suomea ei ole ennen nähty Gustav Klucisin (1895–1938) elämäntyötä esittelevää laajaa näyttelyä. Klucis on moderniin taiteeseen ja graafisen suunnitteluun isosti vaikuttanut suuri tuntematon. Latviassa syntynyt ja elämäntyönsä Neuvostoliitossa tehnyt Klucis tunnetaan parhaiten neuvostohallinnolle laatimistaan propagandajulisteista. Näyttely antaa kuitenkin hänen taitelijantyöstään tätä huomattavasti laajemman kuvan. Stalinin vainoissa murhattu Klucis oli Malevitšin oppilas, ja aivan oman muotokielen omaksunut avantgarde-taiteilija. Hän oli myös fotomontaasin pioneeri ja konstruktivismin varhaisia vaikuttajia.

Itselleni näyttelyyn tutustuminen oli silkkaa visuaalisen oivalluksen ilotulitusta sekä ihmetystä Klucisin oivaltavuudesta, monipuolisuudesta ja tuoreudesta. Tapa millä hän yhdisteli töissään typografiaa, valokuvaa ja graafisia elementtejä on kerrassaan hykerryttävän moderni ja luova. Kun kerroin mukanani olleelle ystävälleni, että teoksia tutkiessani teki usein mieli hihkua ääneen, hän kertoi minun tehneen huomaamattani juuri niin… Kumussa oli samaan aikaan useitakin eri näyttelyitä, jotka tutkivat Viron neuvostomiehityksen vaikutuksia, ja bongailin niiden teoksista jatkuvasti selkeitä Klucis-vaikutteita.

Taidemuseo Kumu, Tallinna. Näyttely avoinna 25.08.2019 asti.

2

Johanna Vuoksenmaan Vesiystäviä-valokuvanäyttely

Vesiystäviä-näyttely antaa muistutuksen siitä, että ennen hienoa uraansa elokuvaohjaajana ja käsikirjoittajana Johanna Vuoksenmaa valmistui valokuvataiteilijaksi. Näyttelyn visuaalisesti oivaltavat ja vahvatunnelmaiset valokuvat sekä niiden seurakseen saamat runolliset selostukset eri järvien luonteesta, kutsuvat näyttelyvieraan uppoamaan maailmaansa.

Vuoksenmaa alkoi muutama vuosi sitten testailla maamme uimakelpoisia avovesiä, valokuvata niitä ja jakaa kokemuksiaan niistä. Näyttelyssä esillä olevat valokuvat on julkaistu tänä vuonna ilmestyneessä hienossa Vesiystäviä-teoksessa (Otava). Hirvikadun päässä sijaitseva viihtyisä ja tunnelmallinen Tahmelan huvila on oivallinen paikka paitsi Vuoksenmaan järvikuvien näyttämöksi, myös kesäretkikohteeksi. Niin, ja huvilan rannasta voi myös pulahtaa uimaan!

Tahmelan huvila (Uramonkatu 9, Tampere). Näyttely avoinna 5.8.2019 asti.

3

Camilla Vuorenmaan Race to The End Mäntässä

Tuota, olen siis töissä Kuvataideviikoilla… Syy miksi kuitenkin kehtaan valita tämän tähän yhteyteen on seuraava: vaikken töissä Mäntässä olisikaan, olisin käynyt näyttelyssä niin kuin joka vuosi – ja yhtä lailla ihastunut Camilla Vuorenmaan töihin. Hänen Race to The End -teoskokonaisuudellaan on oma huoneensa Pekilon kolmannessa kerroksessa. Teos on kuin maallinen katedraali, jonka osin groteskeihin ja villeihin hahmoihin voi uppoutua pitkäksi aikaa. Huoneeseen astuminen tuntuu vetävän ihmiset hiljaisiksi. Yhdistelmä maalausta, puukaiverrusta ja ultraviolettivaloihin reagoivia värejä luovat teoksille huiman omaperäisen muotokielen.

Mäntän kuvataideviikot avoinna 1.9.2019 asti.

4

Sylvia Beachin kirjeet

Näin kesällä minulla on taas aikaa uppoutua kulttuurihistorialliseen suosikkihahmooni Sylvia Beachiin (1880–1962) ja hänen kirjeenvaihtoonsa. Amerikkalaissyntyinen Beach eli omien sanojensa mukaan ”mielenkiintoisen elämän”. Tämä tuntuu melkoiselta understatementiltä, jos tuntee Sylvian elämäntarinaa, tai lukee hänen kirjeenvaihtoaan esimerkiksi Ernest Hemingwayn, F. Scott Fitzgerald, Gertrude Steinin, George Antheilin, Ezra Poundin, Richard Wrightin ja lukemattomien muiden muiden kirjallisuus- ja kulttuurielämän vaikuttajahahmojen kanssa.

Parhaiten historia tuntee Sylvia Beachin James Joycen Odysseuksen ensimmäisenä kustantajana. Odysseuksen lisäksi hän julkaisi enää vain yhden Joycen runokokoelman. D. H. Lawrence kyllä tarjosi vielä julkaisematonta Lady Chatterleyn rakastajaa hänen kustannettavakseen, mutta Sylvia kieltäytyi. Hänellä riitti tarpeeksi tekemistä Shakespeare and Company -kirjakauppansa pyörittämisessä.

Shakespeare & Co oli paljon enemmän kuin vain kirjakauppa. Se oli kadotetun sukupolven amerikkalaiskirjailijoiden postitoimisto ja tukikohta. Beach teki valtaisan elämäntyön anglosaksisen ja ranskalaisen kirjallisen maailman ristipölyttäjänä. Hänen omaelämäkertansa Shakespeare & Company on saatavissa suomeksikin.

The Letters of Sylvia Beach. Toimittanut Keri Walsh. (Columbia University Press, 2010)

5

Vaeltelu kesäisessä kotikaupungissa

Haahuilu kotikaupungissani Tampereella ilman aikatauluja, on suurimpia ilojani. Suunnittelematon vaeltelu soveltuu erityisen hyvin yksinäisiin arkipäiviin, eikä sadesäästäkään ole suuremmin haittaa. Tässä yksi reittini muutaman aamun takaa…

Päiväni alkoi pitkällä ja kiireetömällä aamiaisella sanomalehden kera kahvila Amurin Helmessä. Sieltä siirryin laiskasti alamäkeen pyöräillen pääkirjasto Metson sarjakuvaosastolle, missä viivyin pitkään. Etenkin englanninkielisen sarjakuvan hyllyt tarjoavat aina riemastuttavia yllätyksiä. Lounasajan lähestyessä suuntasin albumikasan kera kauppahalliin, missä ruoan päälle istuskelin pitkään kahvilassa lainaamiani sarjakuvia lueskellen. Matka jatkui Alarantaan kirpputorille, jossa aika kului kuin siivillä LP-laatikoita selaillessa. Kotimatkalla poikkesin vielä Tammelantorin kioskille pehmytjäätelölle – nam!

Simo Ollila