Malla Malmivaara on Malla. Kuva: Solina

1

Uskottavaa suomenkielistä house-musiikkia on lopulta tehty aika vähän. Siksi taiteilijanimellä Malla levyttävän laulaja-näyttelijä Malla Malmivaaran uusin single Miksi oottaisin tuntuu aika virkistävältä. Ei tämä mikään teollisuushallien bängeri ole, mutta tyylitajuisen diskohenkisen maalailun saralla oikein kelpo biisi. Mallan esikoisalbumi ilmestyy turkulaiselta Solina Recordsilta 16.4.2021. Pääsispä tanssiin.

2

Nyt kun Brexitin ja pandemian myötä Brittein saarille matkustamisesta on tullut varsin kaukainen ajatus, hetkittäin vaivaavaa anglofiliaa täytyy hoitaa muin tavoin. Viimeaikaiseksi täsmälääkkeeksi on muodostunut tv-sarja Salvage Hunters, jossa antiikkikauppias Drew Pritchard kiertää väsymättä etsimässä myytäviä esineitä kauppaansa.

Useimmat sarjan jaksot toistavat turvallistaa kaavaa, jossa Pritchard matkaa Pohjois-Walesissa sijaitsevasta tukikohdastaan eri puolella maata sijaitseviin kohteisiin. Antiikkikauppojen, myyjäisten, yksityiskokoelmien, kartanoiden ja tehtaiden kautta katsojalle tarjotaan kepeä kurkistus Brittein saarten rakennus- ja teollisuushistoriaan. Asianmukaisesti tweed-lakkiin ja öljykangastakkiin pukeutuvan Pritchardin matkaan pääsee Discovery+:n lisäksi nyt myös Kutosella.

3

Lukeminen on sillä lailla suoraviivaista hommaa, että kiinnostava kirja tulee useimmiten luettua nopeammin kuin vähemmän kiinnostava. Sitten joskus on sellaisia lumoavia teoksia, joiden lukemista huomaa säännöstelevänsä, koska ei toivo niiden loppuvan.

Itselleni näin kävi Hannele Jyrkän Etsijä-kirjan (Siltala, 2020) kanssa. Aloitin tämän tanssija Tero Saarisesta kertovan kirjan lähes puoli vuotta sitten suunnilleen niihin aikoihin, kun Kulttuuritoimituksen arvio kirjasta ilmestyi, ja luin viimeisen luvun pari viikkoa sitten. Olen senkin jälkeen palannut ihailemaan kirjan kaunista taittoa.

En ymmärrä nykytanssista juuri mitään, mutta taitavasti kirjoitettu kirja ajaa vastustamattomasti pohtimaan taideteosten muotoutumiseen, taiteen tulkintaan ja ylipäätään elämään liittyviä yleisempiä kysymyksiä.

4

Lenkkarit, tennarit, sniikkerit, addut ja niin edelleen – olkoon oma nimikkeesi rakkaalle jalkineelle mikä vain, nyt kevään räntä- ja loskakauden jäädessä hiljalleen taakse on aika kaivaa ne esiin. Jos urheilujalkineen kulttuurihistoria laajemmin kiinnostaa, hyvä paikka aloittaa on Thomas Turnerin The Sports Shoe: A History from Field to Fashion (Bloomsbury, 2019). Turner avaa alan tutkimukseen ja arkistoihin perehtyneessä ja monipuolisesti kuvitetussa kirjassaan, miten tennarit ovat vuosikymmenien myötä kehittyneet ja kultivoituneet salonkikelpoisiksi yleisjalkineiksi.

5

Olen viime viikkoina kerrannut lasten kanssa rytmimusiikin historiaa muun muassa katsomalla Yle Areenasta Hiphopin klassikot -dokumenttisarjaa. Samalla olemme soitelleet vuorotellen mieleen tulleita kappaleita eri vuosikymmeniltä.

Lasten assosiaatiot ovat välillä aika yllättäviä ja virkistäviä – populaarimusiikin ja -kulttuurin kerrostuneisuus on tullut esiin yhä uusin tavoin. Siinä missä Coolion Gangsta’s Paradise inspiroi minut kuuntelemaan uudestaan Stevie Wonderin 1970-luvun tuotantoa, lapset luukuttivat YouTubesta Issa_Bass-nimisen käyttäjän Toadsta’s Paradisea. En tiedä palaudunko koskaan.

Olli Sotamaa

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua