Petri Nuutisen kuvia Salhojankadun Pubista nähtiin kirjassa Salhoja: Public House – Kansalaisten olohuone.
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Päivi Vasara heittäytyy nostalgisesti ja pohdiskelee sitä, miksi ei laula julkisesti – ainakaan jos paikka ei ole satojen kilometrien päässä kotikaupungista.
1
Siinä kohtaa, kun musikaalista lahjakkuutta jaettiin, olin jonon hännillä ja sain osakseni vain pisaran verran. Todella pienen tipan. Minua ei siis mikään saa kirjoittamaan keikka- tai konserttiarvioita, ja se on kaikkien osapuolten kannalta loistava ratkaisu. Onneksi Kulttuuritoimituksen väen joukossa on runsaasti osaavia ja taitavia kirjoittajia kertomaan musiikista.
Nuoruuden poikaystävä – taisi olla niitä useitakin – yritti kehittää musiikkimakuani äänittämällä vinyylilevyiltään c-kaseteille valittuja kappaleita hyvää musiikkia. Varsinkin progea. Kuuntelin niitä kasetteja sujuvasti ja tykkäsinkin.
Ystäväni Mikko kauhistuisi, jos saisi tietää, että olen ollut Yön konsertissa. Mutta Mikko tuskin lukee tätä tekstiä. Selitys on, että sain ilmaisen lipun. Minulle ei jäänyt traumoja, mutta Mikolle jäisi.
Nämä musiikin tallennusmuodot ja se, että olen ostanut ennen koronaa lipun Ratinan stadionille Ismo Alangon ja Hassisen Koneen konserttiin, paljastavat etten ole ihan eilisen teeren tytär. Tavataan Ratinassa ensi kesänä, aikuiset.
2
Koulun laulukokeista minulle ei ole jäänyt traumaattisia muistoja. Tiesin tasoni. Se harmitti enemmän, että musiikkinumero ikävästi laski todistuksen kaikkien aineiden keskiarvoa. Sekään ei enää paina mieltä, sillä muuton seurauksena minulla ei ole aavistustakaan, missä todistukset ovat. Muutosta on kymmenen vuotta, joten ilmeisesti niiden olemassaolon paikallistaminen ei tunnu kovin tärkeältä.
Yläasteella ja lukiossa minulla oli loistava musiikinopettaja. Kerran hän luokitteli laulut vitosesta kymppiin. Jokin outo kunnianhimo iski ja lauloin yhdeksikön laulun. Se oli jokin englantilainen vaellan nummilla -laulu ja meni kovin korkealle. Lopputulos oli sama kutonen kuin aina.
3
Kerran olen erään Liisan houkutuksiin langenneena laulanut karaokessa dueton. Tämä tapahtui kokousmatkalla Tikkurilassa. Etäisyys Tampereelle oli riittävä.
Valitsin Uralin pihlajan. Sekin meni turhan korkealle, mutta hengissä selvisin. Opinkin jotain: osallistu karaokeen vain kun olet satojen kilometrien päässä ja jos osallistujia on kymmenkunta tai yli.
4
Kauneimmat joululaulut on poikkeus sääntööni ”älä laula julkisesti Tampereella”. Erityisesti pidän Salhojankadun pubin tunnelmasta. Tänä vuonna Salhiksessa lauletaan tiistaina 14.12.2021 kello 20. Säestäjänä on sympaattinen Riitta Sompa-Hokkanen.
Kerran kauan sitten olin kotikirkossani Karjalassa Kauneimpia joululauluja kuuntelemassa. Kanttori oli harjoituttanut mummokuoron laulamaan neliäänisesti. Se oli yksinkertaisesti kamalaa ja kesti kauan. Kaikki kiemurtelivat ja katsoivat tiukasti varpaisiinsa. Säälitti ja nauratti.
Pidätetty naurun hörinä pysyi piilossa vain jos katsoi varpaitaan, eikä vilkaissut muihin. Siitäkin selvittiin.
5
Joulun aika tekee nostalgiseksi. Ehkä muistelen vielä yhden kouluajan tapauksen.
Kyläkoulussa oli kovin vähän oppilaita ja minä sain roolin Mariana. Koska opettaja tiesi hyvin rajani, piilossa opettajan pöydän kolossa Ismo lauloi minulle pohjat. Ismo oli kympin laulaja. Nerokas keksintö siihen maailman aikaan opettajalta. Siitäkin selvittiin.
Päivi Vasara
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (21.11.2024): Vaietut arktiset sodat, Pikku Kakkosen konsertti, Oro Jaska
Marja Mustakallio on katsellut Yle Areenaa ja viihtynyt pikkupoikien konserttiseuralaisena.
Parasta juuri nyt (15.11.2024): Polkom, Louhiteatteri, Judith Mok, Rokumentti, Yleisradio
Pasi Huttunen kaipaa lisää poliittista satiiria, intoilee Rokumentista ja suree Ylen heikentämistä.
Parasta juuri nyt (14.11.2024): Die Brücke, romantiikka, avaruus, Larissa Sansour, Tove Jansson
Tällä palstalla kulttuuritoimituksen väki kirjoitta ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on kiertänyt museoita Tukholmassa ja Helsingissä.
Parasta juuri nyt (12.11.2024): Kevään kirjat, Paris Paloma, Munch-museo, Forest Shuffle, The Devil’s Plan
Mikko Saari on lukenut kirjakatalogeja, kuunnellut uutta musiikkia ja käynyt katsomassa Munchin tauluja.