Kateřina Sýsován Upotetut makkarat (2020) on esillä Riihisaaressa.

1

Risu- ja polttopuusavotta kuuluu kesääni. Sähkösahalla saa näppärästi pätkittyä jopa reittä vahvaa runkoa. Aina kannattaa käyttää tässä urheilussa suojavarusteita – visiiriä, suojalaseja, turvahansikkaita, metalliverkolla vahvistettuja housuja ja turvakenkiä.

Olo on kuin Darth Vaderilla.

Moottorisahaus tuli Suomeen 1930-luvulla. Ensimmäiset sahat olivat todella isoja ja painavia. Suht kevyeeseen pokasahaan ja kirveeseen tottuneille savottajätkille uusi peli oli aluksi kahdenkäytettävä. Sahaa liikuteltiin puun tyveltä toiselle ja ankkuroitiin paikalleen. Kömpelö kapistus teki työnsä, mutta pokasahan kilpailijaksi siitä ei ollut.

Vasta yhden miehen kanniskeltavat amerikkalaissahat saivat huudahtamaan ”timber”. Oregon, Homelite, Husqvarna, Makita, legendaariset nimet painuivat kaupoilla mieleen.

Valkosormisia ja selkävaivaisia miehiä purkautui kämpistä yhä vähemmän, kun monitoimikoneet keksittiin. Harvesterit ja Ponsset valtasivat metsät, kiitos Sakari Pinomäen ja Einari Vidgrenin inventioiden.

Mutta savotat pysyvät. Kotitarvesavotassa parasta on, kun näkymät mökkitontilla laajenevat ja valo lisääntyy. Pikkupuu ja risut palavat ja lämmittävät saunan, grillin ja takan.

Savu suojaa myös tämän kesän itikkasadolta, joka on ollut pökerryttävän runsas.

Risusavotta piristää. Kuva: Anne Välinoro

2

Vasta. Vihta. Sovitaanko, että se on heilutin? Murrerajoista viis, kun vast-heilutinta tehdään.

Resepti: tarvitaan rauduskoivun oksia, joiden joukkoon sipaiset pari hieskoivun oksaa. Näin saat heiluttimeesi astetta paremman aromin. Pelkillä hieskoivun oksilla h:sta tulee veltto lärpäke.

Ja vasta tehdään juuri nyt, viikkoa ennen juhannusta. Lehdet ovat kasvaneet täyteen mittaansa ja koivikossa on hauska samoilla lauleskellen.

Lapsoset ketterät kotihaasta, koivusta oksat taittaa.

Takaisin sidontapaikkaan selviää hyvin oksakimpulla itseään leyhytellen – kas ne hyttyset.

Sitten sitomaan. Oksan tai varvun tyvi kannattaa riipiä paljaaksi pantaa varten.

Pannan saa tehdä vaikka pyörän sisäkumin siivusta, jos niin tykkää. Itse pistän vanhan joustavan hiuslenkin uusiokäyttöön.

Taitaja nostaa maasta nuoren koivunvesan juurineen. Se kierretään notkeaksi ja pyöräytetään pannaksi yli ali luotellen. Fiksuin koukistaa vesan päästä vielä pidikkeen heiluttimelleen.

Ja sitten vaan sauna lämpimäksi. Heiluttelemisiin!

Meitä on vastassa vaarallinen vihta. Kuva: Anne Välinoro

3

Suomen Metsämuseo Lusto tarjoaa kaikesta edellämainitusta ja kaikesta muusta metsään liityvästä superkattauksen uudessa Metsäsuhteiden maa -näyttelyssään.

Lusto sijaitsee Punkaharjulla Suomen kansallismaisemassa, jonka Venäjän keisari Aleksanteri I päätti vuonna 1803 harjulla kolistellessaan säilyttää. 

Ei välttämättä kauneusarvojensa vuoksi, vaan ihan sodankäyntiäkin silmällä pitäen. Puusto peittää myös etenevän joukon.

No, jääkauden muovaama harju on taivas maan päällä molemmin puolin kimmeltävine vesineen, on Suomen puhtainta Puruvettä ja Pihlajavettä.

Lustoon pääsee sadan metrin päähän junalla. Luston asema on nykyään Aseman taidelaituri ja kesänäyttelyn tyyssija.

Luston asemalla näet tänä kesänä Miina Äkkijyrkänkin töitä. Kuva: Anne Välinoro

Lusto-museon Metsäsuhteiden maa saa keskustelemaan metsästä aasta ööhön. Mitä tarkoittaa vihattu avohakkuu? Milloin Suomessa oikeastaan on vasta alettu hoitaa metsää? Ja mihin tarvittiin kaskenpolttoa? Entä kuka hyötyi tervastamme?

Miksi kultakauden taiteilijat kipusivat Kolille?

Minkälaisen matkan tukki tekee uitossa?

Ja vielä tärkein kysymys: jos metsä pärjää hyvin ilman ihmistä, mitä virkaa ihmisellä on metsässä?

Sen kysymyksen äärelle jään kuin ö aapisen laidalle.

Ihminen ylittää merkittävän historiallisen, henkisen ja kulttuurisen rajan astuessaan metsään. Metsän laita on myös pyhäkön ovi.

Metsäsuhteiden maa Suomen Metsämuseo Lustossa. Avoinna joka päivä juhannusaattoa lukuun ottamatta klo 10–17.

4

Metsäläisyys on suomalaisten itsensä itselleen antama välillä vähättelevä ja sitten taas, kulttuurisen viisarin kääntyessä sopivaan asentoon, arvostava näkemys itsestään huomattavan metsäisessä Suomessa.

Jotta elämä menee eteenpäin, seitsemän veljestäkin palasivat korven sumeudesta sivistyksen, vaimojen ja opin äärelle.

Joonas Konstigin käytöksen kultainen kirja Hyvät naiset ja herrat! – tyyli, käytös ja sydämen sivistys (WSOY, 2024) on riemastuttavaa luettavaa käyttäytymisestä, etiketistä, pukeutumisesta ja asiallisesta olemisesta noin ylipäätään.

Minkälainen on nöyrä ihminen? Miten pukeudut häihin? Kuka puhuu juhlassa ensin? Miten keskustelu on hyvä aloittaa tuntemattoman kanssa?

Ai että nautin näistä elegantteihin tarinoihin kiedotuista käytösohjeista ja historiasta esiin marssitettuihin henkilöihin liitetyistä esimerkeistä vaativissa sosiaalisissa tilanteissa.

Elämme yhteisöissä ja siksi on syytä käyttäytyä. Se vain yksinkertaisesti helpottaa elämistä, auttaa jopa ystävystymään ja saamaan oman sanoman perille helpommin.

Julistan käytöstavat kunniaan! Some on turmellut ne. EVVK on tuhti slogan, kun sosiaalinen myrkytys on jo tapahtunut. Kyllä. On aika ottaa aikuisen oikeasti vastuu sanoistaan.

Möläyttäisitkö kaiken sen kasvoista kasvoihin, minkä hilpeästi laukaiset seinällesi?

5

Huomasit varmaan alkutekstien perusteella, että keskityn tällä kertaa parhaisiin asioihin Itä-Suomessa ja erityisesti Savonlinnan seudulla. Sinnehän kaikki helsinkiläiset tulevat näyttäytymään Oopperajuhlille heinäkuussa.

Tänä kesänä teemana on Tshekki. Bedrich Smetanan Myyty morsian saapuu Prahan oopperan kohutulkintana Alice Nellisin ohjauksessa.

Savonlinnan Riihisaaren parhaana Suomen museona viime vuonna palkittu maakuntamuseo tuo tämän kesän erikoisnäyttelyssään esille tshekkiläistä valokuvaa pitkälti sosialismin ajalta.

Näyttelyn on kuratoinut ja koonnut eteläsavolainen tshekkivalokuvaaja ja opettaja Jan Pohribný.

Yksi seinä on tapetoitu Veljekset-ryhmän hulvattomilla valokuvilla rähjäisistä interiööreistä. Veljekset hankki linnan ja kuvasi siellä kaikkea mieleen juolahtavaa.

Yläkertaan on katettu taidevalokuvan helmiä, alakertaan dokumenttikuvia. Miltä näyttivät spartakiadien innokkaat osallistujat mutaisella kentällä, miltä jalkapalloilijat vapaa-ajalla? Miten tsekkiläisen hulluus ja absurdi huumori vangitaan valokuvaan?

Kyseessä on suurin tshekkiläisen valokuvan näyttely Suomessa.

(Epä)tavallinen elämä Riihisaaren museossa 15.9.2024 asti.

Anne Välinoro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua