Kuva: Mikko Saari

1

Aloitetaan painavimmalla asialla, jolla on jopa eksistentialistista merkitystä. Jos pidät Kulttuuritoimituksesta ja suot sen jatkavan toimintaansa, harkitsepa vankasti siirtymistä pois Googlen hakukoneen käyttäjistä. Duck Duck Go -hakukone, esimerkiksi, on kelpo vaihtoehto.

Jotakuinkin kaikkialla EU:n ulkopuolella Google on siirtynyt hakukoneessaan tarjoilemaan tekoälyn tuottamia vastauksia. Perinteisiä linkkejä hakutuloksiin löytää sitten, kun tarpeeksi kauas selailee, mutta valtaosa pysähtyy tietysti AI-tuloksiin. Käyttäjällä se on kätevää, ainakin silloin kun tekoäly ei hallusinoi, mutta sisällöntuottajille tämä on katastrofi.

Jos vilkaisemme Kirjavinkkien viime vuoden kävijälukuja, havaitsemme, että miljoonasta kävijästämme yli 720 000 tuli Googlen hakukoneen kautta. Kakkosena oli Bing 34 000 kävijällä ja kolmantena Duck Duck Go noin 22 000 kävijällä. Googlen ylivalta on siis hurja.

Ehkä jo näettekin, missä ongelma piilee: jos Google ottaa tekoälytoiminnot käyttöön myös EU-alueella ja Kirjavinkkien miljoonasta kävijästä kolme neljäsosaa tyytyykin tekoälytiivistelmään eikä koskaan päädy sivuille asti, kehnostihan siinä käy. Sivustojen painoarvo ja siten mahdollisuudet saada tuloja joko mainoksista, affiliatelinkeistä tai apurahoista on vahvasti kytköksissä kävijämääriin.

Sisällöntuotanto – johon se tekoälykin vahvasti nojaa – saattaa jossain kohtaa muuttua yksinkertaisesti kannattamattomaksi. Kirjavinkkien uutuuskirjalista on erinomainen ja suosittu tietolähde, mutta jos Google-haku ei tuokaan sille lukijoita, minun ei yksinkertaisesti kannata käyttää joka sesongilla tuntikausia listan kokoamiseen – vaiva kannattaa nähdä kymmeniä tuhansia lukijoita varten, mutta ei kymmeniä.

Muun muassa näistä syistä siis itse haalin parhaani mukaan Kirjavinkeille uutiskirjetilaajia ja Mastodon-seuraajia ja nyt tässä kannustan teitä käyttämään Googlen sijasta Duck Duck Gota tai jotain toista tekoälytöntä hakukonetta.

(Pienenä kevennyksenä todettakoon, että Googlen Gemini-tekoäly on siveydensipuli ja jallitettavissa kiroilemalla. ”When is the fucking Superbowl” näyttää perinteiset tulokset, koska Gemini ei halua joutua sanomaan ”fucking”.)

2

Viime aikoina on ollut havaittavissa jonkinasteista pakoa Metan somealustoilta, kun Mark Zuckerbergin sukellus fasismiin ja toksiseen mieskulttuuriin on käynyt ilmeiseksi. Faktantarkistus on poistettu ja Meta mielistelee Trumpia minkä ehtii. Ei siis ihme, jos Instagram, Threads ja Whatsapp alkavat tuntua epämiellyttäviltä monille.

Pienen pakoliikkeen tein minäkin. Kuukausi sitten sanoin vähentäväni Instagramin käyttöä paljon; nyt olen lopettanut kokonaan. Tilini on olemassa, yksityisviestejä otan vastaan, mutta muuten en Instagramissa enää luuhaa. Deaktivoin myös Threads-tilini ja sain viimein aikaiseksi poistaa kokonaan vuosia hiljaiseloa viettäneen Facebook-tilini.

Sen sijaan olen aktivoinut Mastodonin puolella. Mastodon on tekstipohjainen some, joka muistuttaa jonkin verran Twitteriä parhaina aikoinaan. Se on epäkaupallinen, eikä miljardöörien ostettavissa. Sen hajautettu toimintatapa muistuttaa hieman sähköpostia: on useita eri instansseja, joissa on hieman eri säännöt ja systeemit, mutta kaikki keskustelevat keskenään. Kukaan ei hallitse koko verkostoa ja vaikkapa roskapostittavat instanssit on mahdollista sulkea pois verkosta.

Mastodonia ei myöskään pyöritä algoritmi, vaan vanhaan hyvään tapaan syötteessä on kaikki seuraamiesi tilien julkaisut kronologisessa järjestyksessä. Tämä tekee myös sen, että ensifiiliksellä Mastodon voi näyttää hiljaiselta ja tylsältä verrattuna vaikka Threadsiin, jossa algoritmi tuuppaa syötteesi täyteen kaikenlaista jännää. Mastodon ei tarjoakaan ihan samanlaista dopamiinijytää, mikä on yksinomaan hyvä asia. Mastodonista saa eloisamman seuraamalla paljon käyttäjiä ja pistämällä kiinnostavat aihetunnisteet – kuten kirjamastodon – seurantaan.

Uusille Mastodonin käyttäjille ensimmäinen vaihe on sopivan instanssin valinta. Tämä voi tuntua hankalalta päätökseltä, mutta ei ole lopulta niin vakava tai lopullinen ratkaisu. Instanssia voi vaihtaa. Suosittelen suomalaista Mementomori.social-instanssia. Tiedän sen ylläpitäjän Roni Laukkarisen fiksuksi ja päteväksi tyypiksi. Yksi syy, miksi Mementomori on houkutellut paljon Kirjagram-käyttäjiä, on instanssin 10 000 merkin maksimimitta viesteille.

3

Sitten kevyempiin aiheisiin. Darts on yksi tämän hetken trendilajeista ja minäkin olen siihen haksahtanut. Katselin joulunpyhinä sukulaisvierailulla televisiosta MM-kisoja ja totesin, että voisihan tuotakin kokeilla. Aikaisemmista miesten trendilajeista olen harrastanut frisbeegolfia ja ohittanut padelin.

Darts muistuttaa frisbeegolfia ja vaikkapa keilaamista siinä, että säännöt ovat yksinkertaiset, aloittaminen helppoa ja alussa on helppo päästä sellaiselle taitotasolle, että pelaaminen on mielekästä. Samalla on ilmiselvää, että paljon on kehittymisen varaa. Omasta lautapeliporukastani on löytynyt muutama muukin lajista kiinnostunut, joten olemme nyt käyneet joka viikko heittelemässä ennen peli-illan alkua. Matsit ovat suhtkoht tasaisia ja koska pelaamme jämpteillä säännöillä, pelit ratkeavat aina siihen, kuka saa ensimmäisenä heitettyä poikkaisuun vaadittavan tuplan. Vaatimus lopettaa peli tasatulokseen tuplalla on aloittelijoille se kiperä paikka dartsissa.

Tampereellakin on vireä viikkokisakulttuuri, joten jahka taitoni tästä vielä vähän kehittyvät eli poikkaisuni muuttuvat varmemmiksi, menen kokeilemaan onneani Tammelan Wanhan Mestarin sunnuntaisissa aloittelijoille suunnatuissa kisoissa.

4

SQLite on maailman käytetyin tietokantaohjelma. Se on yksinkertainen relaatiotietokanta, joka tukee suurinta osaa SQL-kielen standardista. Se ei vaadi erillisiä tietokantapalvelimia, vaan tallentaa tiedot tietokoneen muistiin tai kovalevylle. Vähän tunnettu SQLite on yksi IT-maailman pienistä työmyyristä ja kuuluu Wikipedian mukaan luultavasti maailman viiden levinneimmän ohjelmistokirjaston joukkoon: SQLite löytyy jokaisesta Android- ja iOS-laitteesta, jokaisesta Mac- ja Windows 10 -tietokoneesta, jokaisesta Firefox-, Chrome- ja Safari-selaimesta ja useimmista televisioista ja autojen mediajärjestelmistä. Ei ole kovin rohkea arvio, että aktiivisia SQLite-tietokantoja on käytössä yli miljardi.

Ohjelmiston on kehittänyt Richard Hipp vuonna 2000 ja sitä kehittää joukko ammattimaisia täysipäiväisiä ohjelmistokehittäjiä. Tavoitteena on tukea kirjastoa vähintään vuoteen 2050 asti. Tiedättepä nyt tämänkin.

Minuun asia liittyy sillä tavalla, että olen pitkästä aikaa innostunut ohjelmoimaan huvikseni. Motivaatio syntyi tarpeesta. Jo mainitun Kirjavinkkien uutuuskirjalistan lähdemateriaalin ylläpito laskentataulukossa kävi sen verran raskaaksi, että näin tilaisuuden korvata laskentataulukon varta vasten tarkoitukseen tehdyllä tietokantasovelluksella. Naputtelin sen kasaan SQLiteä käyttäen nopeasti ja tuuppasin internetiin, jotta pääsen siihen käsiksi mistä tahansa, millä koneella tahansa. Tulipahan samalla tehtyä muutama elämänlaatuparannus; nyt minun ei esimerkiksi tarvitse enää hakea YKL-kirjastoluokkien selityksiä YKL:n nettisivuilta, vaan tämä toiminnallisuus on upotettuna omaan sovellukseeni. Muistan edelleenkin ulkoa vain yleisimmät tietokirjaluokat, eli 17.3 (elämäntaito), 99.1 (elämäkerrat) ja 14.8 (ihmissuhteiden psykologia).

Alkuperäisen taulukon olin syksyllä siirtänyt suuressa viisaudessani omalta kovalevyltä iCloudiin, jotta pääsin siihen käsiksi läppärilläni. Oli sitten tallessa, kun tietokoneeni kovalevy suoritti itsetuhoprotokollan ja hävitti kaikki tiedostot. Varmuuskopiointi ja pilvipalveluiden hyödyntäminen on kiva juttu – minulla oli paremmin hallussa jälkimmäinen, joten kaikenlaista katosi ajasta iäisyyteen. Onpahan tullut harjoiteltua luopumista.

5

Ja kappas, tästähän tuli kuin itsestään aasinsilta viimeiseen aiheeseen, eli Vehka Kurjenmiekan Luo(pu)misharjoituksia-podcastiin. Kurjenmiekka on oiva kirjailija ja Nobel tai ei mitään on suosikkipodcastejani, joten uusi podcast herätti tietysti mielenkiintoni. Tässä podcastissa Kurjenmiekka juttelee itsekseen ja haastattelee erilaisia kirjallisuusaiheiden ympärillä pyöriviä vieraita ja puheenaiheina ovat podcastin nimen mukaisesti luominen ja luopuminen.

Jaksoissa on tähän asti puhuttu luomiskertomuksesta, siirtymästä kirjoittajasta kirjailijaksi, esikoisteospettymyksestä, fanittamisesta ja siihen liittyvästä surutyöstä, mentoroinnista, yhteiskirjoittamisesta ja teksteistä luopumisesta. Siispä lämmin suositus tälle oivalle podcastille, jonka kuunteleminen on hyvää vastalääkettä synkkyydelle.

Mikko Saari
@msaari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua