Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Aila-Liisa Laurila on jo nähnyt Edelfeltit ja Inkeriläis-näyttelyn ja odottaa nyt Juuso-karhun maalauksia.
1
Vuosi sitten tähän aikaan Korkeasaaren karhut olivat jo hereillä talviuniltaan. Viime syksynä ne eivät taas tahtoneet millään malttaa käydä unilleen, mutta nukahtivat sentään joulun alla.
Otsojen mieli menee sekaisin, kun kunnon talvea ei tule. Tavallisesti Korkeasaaren karhut ovat uuvahtaneet marraskuun puoliväliin mennessä.
Pohjois-Suomessa on sentään ollut lunta ja pakkasta. Kuusamon Suurpetokeskuksen nallet saavat nukkua lokakuun lopusta vapun tienoille asti.
Karhujen vedellessä hirsiä ehtii tapahtua kaikenlaista. Esimerkiksi Tampere-talon Talvipuutarhassa avautuu tiistaina 18.2.2020 näyttely, jossa on esillä kuuluisan Juuso-karhun teoksia.
Nähtävillä on useita Juuson alkuperäismaalauksia ja vedoksia. Lisäksi katseltavaksi tuodaan kuvia ja videoita, joissa Juuso esiintyy yhdessä isäntänsä Sulo Karjalaisen kanssa.
Juuso on tehnyt yhden uniikin tänä vuonna juhlittavien Tampere-talon 30-vuotispäivien kunniaksi. Teoksen nimi on Ystävyys, ja se huutokaupataan myöhemmin tänä vuonna Taysin nuorisopsykiatrian poliklinikan toiminnan hyväksi.
Toinen jää nähtäville Tampere-taloon. Näyttelyyn on vapaa pääsy talon aukioloaikoina. Juuso-karhun tassutaidetta on avoinna 1.3.2020 asti.
Juuso on varsinainen mesikämmen, sillä se toimi taannoin Tampere-talon katolla tuotetun hunajan koemaistajana. Yhteistyö siis jatkuu.
2
Helsingissä Sinebrychoffin taidemuseon kellarikerroksessa on tarjolla harvinaista taideherkkua. Taidenäyttelyssä Albert Edelfelt ja Romanovit pääsee kurkistamaan 1880-luvun keisarilliseen yksityisyyteen.
Herkän kiehtovassa maalauksessa ja sen hahmotelmissa nähdään keisari Aleksanteri III:n veljen, suuriruhtinas Vladimir Aleksandrovitshin pitkätukkaiset pojat Kirill, 5, ja Boris, 4. Maalausta luultiin Suomessa kadonneeksi, mutta se löytyikin venäläisen museon varastosta.
Toinen lapsitaulu esittää 2-vuotiasta Andreita, joka leikkii Fröbelin palikoilla. Kekseliäästi näyttelytilassa on myös pyöreä pöytä, jonka päällä näitä kehittäviä puupaloja on enemmänkin. Niitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu leluiksi näyttelyn lapsikävijöille.
Tsaarisuvun tilaustyöt eivät ole erityisen arvokkaita taiteellisesti. Ne ovat kuitenkin suora linkki aikoihin, joiden ympärille on kehittynyt jännittävää tarunhohtoa.
3
Inkeriläisten kohtaloon paneutuminen alkaa väkisinkin itkettää, kun käy katsomassa Kansallismuseon näyttelyn Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset. Inkeriläisiä pelastettiin viime sotien jaloista Suomeen vuosina 1943–1944 yhteensä 63 000, joista 55 000 palasi Neuvostoliittoon.
Useimpien kohdalla paluuta ei voi nimittää vapaaehtoiseksi eikä palaajien kohtalo ollut kaunis. Osa pääsi sentään pakoon Ruotsiin.
Näyttelyn aineiston ovat tuottaneet inkeriläistaustaiset Santeri ja Lea Pakkanen sekä kuusamolaissyntyinen valokuvaaja ja dokumentaristi Meeri Koutaniemi.
Jos vaiettu inkeriläiskansan historia ei ole tullut aiemmin tutuksi, kannattaa museokaupasta ostaa yhden euron hintainen vihkonen, jonka kautta asioihin voi palata.
4
Museokauppa kuuluu nykyään jokaisen itseään kunnioittavan museon yhteyteen. Niiden tarjonnasta voi löytää runsaasti mielenkiintoista aineistoa kirjallisuudesta käyttötavaraan.
Yksi ihastuttavimmista löydöistäni hiljattain oli kirja, joka kertoo kuvataiteen klassikoista nuorimmalle sukupolvelle. Tällaisia taidehistorian tunnetuimpia merkkiteoksia esitteleviä kirjoja voisi eri teemoilla tehdä kokonaisen sarjan.
Kuuluu yleissivistykseen tuntea kuvataiteen klassikot. Voisi olla tarpeellista luettavaa monelle aikuisellekin.
Museokahviloita on melkein yhtä paljon kuin arvonsa tuntevia museoita. Vähintään kupponen kuumaa tai lasillinen kylmää maistuu aina taidenautinnon päälle. Istahtaminen auttaa sulattelemaan.
5
Ystävänpäivä on yksi mukavimpia päiviä vuodessa. Tulevana viikonloppuna ravintolat tuntuvat ottavan kaiken irti ystävyyden juhlistamisesta.
Kaupallisesti teema näyttää kantavan yhden päivän sijaan kolme tai neljäkin päivää. Suuressa kauppakeskuksessa ystävyys on näköjään koko viikon arvoinen juhla.
Tarjolla on onneksi paljon mitä mainiointa ystävyyttä juhlistavaa tekemistä, kuten Tampereen freelance-näyttelijöiden Ystävänpäivän iltamat G Livelabissa perjantaina.
Kaksi pääsee yhden hinnalla, kuten muuten myös Museokeskus Vapriikkiin. Vapriikkiin kannattaa mennä katsomaan vaikka Vuoden luontokuvat 2019 -näyttelyä, jossa on esillä 39 sykähdyttävää luontokuvaa.
Aila-Liisa Laurila