Kuva: Mikko Saari

1

Lautapelioppaan vuosiäänestys on jokasyksyinen iloni. Tämänkertainen on järjestyksessään jo 22., eli vuosiäänestyksiä on järjestetty vuodesta 2003 alkaen. Säännöt ovat olleet jokseenkin samat koko ajan. Äänestyksestä on kertynyt oikein mukava sarja, josta voi seurata suomalaisten peliharrastajien suosikkipelien vaihtelua vuosien aikana.

Usein äänestyksen voittaja ei ole erityisen kiinnostava. Ark Nova näytti vuonna 2022 voittamisen merkkejä ja vei kisan ylivoimaisesti vuonna 2023, eikä tänä vuonna pelimarkkinoilla ole tapahtunut mitään, mikä estäisi Ark Novaa voittamasta taas. Se, mitä kymmenen kärjessä muuten tapahtuu, on paljon kiinnostavampaa. Uutuuspelien laatuvaihtelu on myös mielenkiintoista: viime vuonna hyviä uutuuksia nousi listalle useita, parhaimmillaan sijalle 12. Vuosi 2022 oli sen sijaan merkittävästi kehnompi uutuusvuosi, Ark Novaa lukuun ottamatta: seuraavaksi paras uutuuspeli oli sijalla 96.

Kaikki tämä tietysti edellyttää, että äänestykseen osallistutaan. Viime vuonna äänestäjiä oli vähän yli 400 ja tämän rajan ylitys olisi tänä vuonnakin tavoitteena. Osallistu siis sinäkin: jos olet pelannut viime vuoden elokuun jälkeen mitään lautapeliä, olet tervetullut osallistumaan äänestykseen. Taustatietoa löytyy Lautapelioppaan vuosiäänestyssivulta, äänestää voit äänestyslomakkeella. Aikaa on 22.9.2024 asti.

2

Maantiepyöräily on ollut kesäni iloja. Olen harrastanut urheilullista pyöräilyä kymmenisen vuotta, vaihtelevalla innostuksella. Tänä kesänä innostus on taas ollut korkeammalla ja olen uskaltautunut aikaisempaa enemmän maanteiden pientareille ajamaan. Se on avannut uusia reittimahdollisuuksia ja ajokarttaani onkin kertynyt reippaasti uusia suuntia.

Ajoin viime kesänä ensimmäisen sadan kilometrin lenkkini; tänä vuonna niitä on kertynyt jo neljä. Orivedellä olen käynyt kahdella eri reitillä, kiersin Pyhäjärveä Tottijärven ja Vesilahden kautta ja tein ensimmäisen yksisuuntaisen matkani ajamalla Hämeenlinnan ohi Turenkiin ja tulemalla sieltä junalla takaisin.

Kuva: Mikko Saari

Pitkänmatkanpyöräily on raskasta, mutta palkitsevaa. Pyöräilyssä parasta onkin, kun voi käydä jossain uudessa paikassa. Matka pitää vain mitoittaa omiin voimiin: toisella Oriveden-reissulla kunto hiipui jossain Viitapohjassa, ja loppumatka oli aika raskas.

Tämän kesän reiteistä Turengin matka oli oikein mainio. Hämeenlinnaanhan pääsisi suoraan 130-tietä, mutta se lienee vähän tylsää (koska jahtaan karttaruutuja, ajanen senkin kyllä joskus). Sen sijaan Lempäälä-Sotavalta-Kelho-Metsäkansa-Toijala-Tarttila-Iittala-Sattula on hieno reitti. Myös Mallasveden kierros eli Valkeakoski-Pälkäne-Kangasala on oikein hyvä. Eräjärventiekin on mukava ajettava.

Nälkä kasvaa syödessä. Ensi kesän harkintalistalla ovat yksisuuntaisista reissuista Hyvinkää (125 km), Pori (135 km) ja Muurame (162 km). Urjalaan ja Toijalaan saisi mainion 140 kilometrin lenkin pikkuteitä pitkin. Reittejähän riittää, kun alkaa katsella sillä silmällä.

3

Katselimme Love Is Blind UK:n ensimmäisen kauden. Tässä rakkausrealityssä otetaan iso joukko miehiä ja naisia ja pistetään heidät deittailemaan toisiaan kopeissa, joissa he eivät näe toisiaan. Koppivaihe päättyy kosintaan, jonka jälkeen pari saa nähdä toisensa. Onko rakkaus sokeaa?

Isosta joukosta tulee kourallinen pareja, jotka kärrätään ensin johonkin luksuslomakohteeseen hengailemaan, sitten vähän lähemmäs arkielämää tapaamaan perhettä ja ystäviä ja lopuksi koittavat häät, joissa saa sitten jännittää, sanotaanko tahdon vai ei.

Alkuvaiheessa draamaa tulee siitä, kun kaikki deittailevat keskenään, jolloin väkisinkin joidenkin kohdalla tunteita herää useampaan henkilöön. Lopulta on valittava yksi, joten sydäntäsärkeviä eroja on luvassa. Kiinnostavaa on myös se, miten suhde kestää yhdessä olemista ja tosielämää. Kopeissa on helppo olla oudossa rakkauskuplassa.

Lisäarvoa tälle kaikelle on tuonut kiinnostuksemme kiintymyssuhdemallia kohtaan. Tämä teoria on oiva tapa lähestyä parisuhteiden ongelmia: monessa ongelmallisessa suhteessa on kyse siitä, että toisella osapuolella on välttelevä (avoidant) kiintymyssuhde ja toisella taas ristiriitainen (anxious) suhde. Usein, joskaan ei aina, tämä menee niin, että mies on välttelevä ja nainen ristiriitainen.

Ristiriitaisesti kiintynyt kaipaa jatkuvaa vahvistusta ja hyväksyntää ja voi vaikuttaa takertuvalta ja mustasukkaiselta. Välttelevä taas pelkää intiimiyttä, eikä halua näyttää haavoittuvuutta. Välttelijä vetäytyy jossain kohtaa, jolloin ristiriitainen pelkää hylätyksi tulemista, takertuu entistä enemmän ja kaipaa lisää validaatiota, mikä taas saa välttelevän vetäytymään yhä kauemmas – tämä ”anxious-avoidant dance” -ilmiö näkyy monessa suhteessa.

Näitä ilmiöitä sai Love Is Blindissakin todistaa moneen otteeseen. Tällaisen rakkausrealityn osanottajien joukossa turvallisesti kiintyneet ovat selvästi vähemmistössä. Siihen ohjelmien tuottajat tietysti jollain tasolla pyrkivätkin: turvattomasti kiintyneiden ihmisten pyristelyistä tulee parempaa televisiota. No, Love Is Blind UK:n osanottajajoukkoon mahtui kyllä jokunen ihan hyvinvoiva ihminen. Tärkeää sekin on: katsojana on tietysti mukava nähdä myös onnistumisia.

Aloitimme myös Ruotsin Love Is Blindin katsomista, mutta sarjaan valikoituneet miehet ovat kyllä aika kamalia, joten se ei ole vielä oikein imaissut mukaansa.

4

Brittiläinen Francis Tresham (1936–2019) oli yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista lautapelisuunnittelijoista (*), vaikka hänen ludografiansa ei kovin laaja olekaan. Kaksi Treshamin peleistä oli kuitenkin niin merkittäviä, että yksikin niistä olisi riittänyt jo pitkälle. Toinen näistä peleistä on vuonna 1980 ilmestynyt Civilization, joka inspiroi Sid Meierin suunnittelemaan samannimisen tietokonepelin. Näistä kumpikin on äärimmäisen vaikutusvaltaisia pelejä, jotka ovat vastuussa kokonaisten peligenrejen synnystä.

Ennen Civilizationia Tresham kuitenkin julkaisi vuonna 1974 rautatieaiheisen 1829-pelin. Siinä pelaajat ostavat englantilaisten rautatieyhtiöiden osakkeita. Eniten osakkeita omistava on johtaja, joka päättää, miten yhtiö rakentaa rataa ja hankkii junia. Yhtiön tuotot joko investoidaan kalustoon tai maksetaan osinkoina osakkeenomistajille. Tavoitteena on tietysti vaurastua. Keskeinen innovaatio on, ettei pelaajilla ole omia yhtiöitä, vaan hallinta vaihtelee sen mukaan, miten omistukset muuttuvat.

Pelin nimi tulee vuosiluvusta: lokakuussa 1829 järjestettiin Rainhillin kokeet, joilla testattiin George Stephensonin väitettä siitä, että höyryveturit olisivat parhaita voimanlähteitä vastikään valmistuneelle Liverpoolin–Manchesterin-rautatielle (vaihtoehtona oli liikkumaton höyrykone, joka kiskoisi junaa kaapeleilla). Kymmenen veturia ilmoittautui kisaan, viisi pystyi osallistumaan ja Stephensonin suunnittelema Rocket-veturi oli ainoa, joka kokeet suoritti. (Kisaan osallistui myös Cycloped-veturi, jonka voimanlähteenä oli hevonen; Cycloped epäonnistui, koska hevonen putosi veturin lattian läpi.)

Itse 1829 ei ole enää kovin relevantti peli. Chris Farrell kuvaa pelin kestävän 12 tuntia, josta kiinnostavaa pelattavaa on ehkä kuusi. Peli synnytti kuitenkin pelisarjan, kun muut lähtivät kehittelemään ideaa eteenpäin ja sijoittamaan pelejä eri puolille maailmaa. Koska vuosiluvut jäivät yleiseksi nimeämiskaavaksi, pelit tunnetaan 18xx-peleinä. Suomeksi puhutaan vain ”äksistä”.

Sittemmin vuosiluvut ovat jo käyneet vähiin, ja esimerkiksi tuore Intiaan sijoittuva 18xx-peli on nimeltään 18 India. Mahdollisia vuosilukuja olisivat 1837, jolloin ensimmäinen höyryveturi operoi Madrasissa ja 1853, jolloin ensimmäinen matkustajajuna ajoi Mumbain ja Thanen väliä. Nämä vain ovat molemmat jo varattuja: 1853 on Treshamin suunnittelema Intiaan sijoittuva peli ja 1837 puolestaan sijoittuu Itävalta-Unkariin.

Kun alkuvuodesta havahduin, että pelisarja juhlii tänä vuonna 50-vuotissynttäreitään, innostuin pelaamaan 18xx-pelejä enemmänkin. Pelikertoja on kertynyt jo parikymmentä, mikä on paljon aikaisempaan pari kertaa vuodessa -tahtiin verrattunna. Ykkössuosikkejani ovat olleet juuri 18 India, Iso-Britanniaan sijoittuva 18GB: The Railways of Great Britain ja 18 Indian lähin esikuva, Treshamin oma 1829 Mainline. Pelaamista on auttanut se, että peliporukkamme on osoittautunut ripeäliikkeiseksi: pelaamme useimmat näistä noin kolmessa tunnissa, jolloin niitä ehtii pelaamaan mukavasti arki-iltoinakin. Aiemmin pelaaminen on ollut hitaampaa ja vaatinut enemmän erityisjärjestelyjä, ja sellainen on aina hankalaa.

(*) Ei kuitenkaan tunnetuin Francis Tresham. Se tunnetumpi täyskaima eli 1500-luvun lopussa ja jäi historiaan yhtenä Guy Fawkesin ruutisalaliiton osallisista.

5

Vaikka syksyiset säät ovat antaneet odottaa itseään, kirjasyksy alkaa saapua. Uutuuskirjat eivät kirjastossa juuri elokuussa liikkuneet, mutta syyskuun myötä uutuuksia on alkanut saapua. Siiri Enorannan Keuhkopuiden uni, Elina Airion Hekuma, Sami Oskari Lahtisen Dinosaureeni, Solvej Ballen Tilavuuden laskemisesta 2, Olivia Laingin Yksinäisten kaupunki, Pauliina Haasjoen Valenssi, Heikki Kännön Kädet… mielenkiintoista luettavaa siis riittää! Nyt vain raivaamaan kalenteriin tilaa lukemiselle.

Mikko Saari
@mikko_lukee

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua