Parasta juuri nyt (1.3.2021): Benito Jacovitti, Seven Pillars of Wisdom, Jorden runt på alla fyra, I djungelmystikens Afrika

01.03.2021
pääkuva 11

Kuva: Kimmo Ylönen, piirros Jacovitti

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Kimmo Ylönen on tarttunut potkukelkan sarviin ja lukenut vierailla kielillä.

1

Valkoinen kurittaja, ennen talvena tunnettu, kuorrutti myös etelämeren saaren, jolla asun. Vajan ylisiltä löysin monta kurjaa kautta kätkössä viruneen potkukelkan. Kuten Italian punaiset urheiluautot myös punainen kelkkani on matala. Pitkä kuski ajaa raaseria saarta kiertävällä radalla reidet tulessa ja selkä salamoiden.

Synnyinseudullani Ylöjärvellä on talliin parkkeerattu kokonainen kelkkojen laivue. Voi tarttua antiikkikelkan sarviin ja uurtaa jälkensä jäähän kyläsepän takomilla jalaksilla tai taittaa kokoon uudenaikaisen mallin, pakata sen autoon ja aloittaa retken kaukana kotipihasta. Ylöjärven kulmilta löytyy myös pikkuteiden runsas verkko. Ehdin valkoisen päälle, täydelliseen kelkomakeliin, ennen lystin pilaavaa hiekoittajaa ja vesisadetta. Potkimalla pötkii pitkälle. Yli kolmen tunnin jotoksella on oltava eväät, näin määrää uusi sääntö.

2

Thomas Edward Lawrence oli brittiläinen arkeologi ja sotilas. Euroopan väen jauhaessa toisiaan tomuksi ensimmäisen maailmasodan myllyssä T.E. teki roolin Lähi-idän sotanäyttämöllä. Yhdysupseerina hän auttoi arabien kapinaa Osmanien valtakuntaa vastaan. Sodan jälkeen kansainväliseen julkisuuteen noussut T.E. sai lehdistöltä kutsumanimen Arabian Lawrence.

Lawrence kuvaa aikaa aavikolla teoksessa Seven Pillars of Wisdom (1922). Hän kirjoitti kirjaa kasaan vuosien ajan. Alkuperäiset muistiinpanot hän poltti sitä mukaa, kun teksti edistyi. Työ jatkui muistinvaraisena. Ensimmäinen käsikirjoitus hukkui, kun T.E. vaihtoi junaa Reddingin asemalla. Oxfordin tekstinä tunnettu laitos painettiin 1922. Sitä seurasi tilaajille kirjoitettu erikoispainos ja suurelle yleisölle leikattu lyhennelmä Revolt in the Desert, joka ilmestyi suomeksi 1928 nimellä Erämaan kapina. Elinaikanaan Lawrence vastusti jyrkästi uusien painosten ottamista. Täyspitkä teksti julkaistiin uudelleen vasta 1997.

Mestariteokseksi sanottua kirjaa on myyty yli miljoona kappaletta. Se on sissisodankäynnin edelläkävijän kirjoittama teos, jonka historiallinen luotettavuus on usein kyseenalaistettu. Lawrencea on muun muassa syytetty oman osuutensa suurenmoisesta liioittelusta. Se on tutkimusmatkailijan kirja, joka vilisee paikannimiä ja pikkutarkkoja, sanoin maalattuja maisemakuvia. Se on uteliaan ja osallistuvan kokijan kuvaus arabien elämästä ennen kuin autiomaan hiekan alta hoksattiin porata mustaa kultaa.

Kunkin luvun alussa kerrotaan kätevästi mitä käsitellään ja jokaisen sivun ylälaidassa sen aihealue. Kirjan sivulta 660 löytyy arvioita näytelmän keskeisten toimijoiden luonteesta sekä myös hämmentäviä tuokiokuvia alasti hiekassa kylpevien arabipoikien sorjasta varresta. Kirjallisen sipulin pienellä painettuja, koukeroisella vanhan ajan englannilla täytettyjä kerroksia kuorin vielä pitkään.

3

Kesäasukkaista elinvoimansa ammentavan saaren lauttarannan odotus- ja kirjakopissa talvi ei ole huippusesonki. Tavara ei vaihdu. Löytöjä voi tehdä, mutta kiinnostavimmat aarteet tapaavat olla ruotsinkielisiä.

Vuosi oli 1938, kun parikymppiset siskokset Lisbeth ja Greta Listervik Ruotsin Blekingestä, päättivät yksituumaisesti matkata maapallon ympäri. Kustannussyistä nuoret naiset ottivat jalat alleen. He lähtivät matkaan kävellen. Euroopan halki voi vielä patikoida kaikessa rauhassa. Retken edistyessä siskokset kulkivat takakantta lainaten ”kuolema kannoillaan”. Tuhannen ja yhden yön Persiassa keinuttiin matkan kappaleita kamelin selässä. Intiassa siskot ottivat osaa elefanttijahtiin. Lisbeth sairastui norsumetsällä vakavasti. Toipilas kiiruhti Malakan ja Jaavan kautta Australiaan. Greta kulki toista tietä Kiinan, Japanin ja Filippiinien kautta. Valitettavasti matkan kuvaus on monin paikoin hyvin ylimalkaista, eikä tähänkään pätkään puututa yhtä kappaleen puolikasta pidemmäksi aikaa.

Kuukausien eron jälkeen siskot tapasivat sattumalta Sydneyssä. Molemmat osuivat yhtä aikaa Ruotsin lähetystöön kyselemään tietoja toisistaan. Tyynellemerelle leviävän sodan katku tuntui jo Singaporessa, mutta nyt katkesi matka tykkänään. Onneksi Australian valtavalla mantereella mahtui vielä seikkailemaan. Kotiin palattiin vuonna 1947. Seuraavana vuonna julkaistiin Tukholmassa Lisbeth Listervikin kirjoittama Jorden runt på alla fyra.

kuva 1 2

Siskokset Lisbeth ja Greta Listervik. Kuva: Kirjasta Jorden runt på alla fyra, Kimmo Ylönen

4

Toinen kulmistaan hiiren hampaisiin joutunut aarre on Gustaf Bolinderin teos I djungel mystikens Afrika (1950). Bolinder valmistui filosofian tohtoriksi Göteborgin yliopistosta vuonna 1919. Tutkimusmatkailijan ja kirjailijan työ lähti vauhtiin Etelä-Amerikassa. Tärkeimpinä saavutuksina mainitaan Venezuelan ja Kolumbian intiaaneista kirjoitetut kirjat. 1930-luvulla Bolinder toimi professorina Bogotan yliopistossa.

Tuottelias kynäniekka julkaisi uransa aikana noin 30 tietokirjaa. Siinä sivussa hän kirjoitti puolensataa seikkailukertomusta nuorisolle. Minun käsiini päätynyt teos on täyttä asiaa. Tutkimusmatkailija tutustuu alkukantaisten heimojen elämään nykyisten Sierra Leonen, Liberian, Guinean ja Norsunluurannikon alueelle levittäytyvässä viidakossa. Bolinderin kuvaama Afrikka on kuin vuotta myöhemmin julkaistun Afrikan tähti -pelin manner, salaperäinen ja vaaroja täynnä. Mustavalkoinen kuvitus näyttää lukijalle ruokokattoisia savimajoja, villieläimiä, paljaita rintoja, paljon maskeja ja tanssia. Tekstissä vilisevät poppamiehet, noitatohtorit, demonit, salatut kultit ja rituaalimurhat.

Iso G kääntää takakannen tähän tapaan,: ”Professori Bolinder antaa tässä helposti sulavassa muodossa syvällisen kuvan viidakon mystiikan Afrikasta, joka antaa meille kattavan kuvan elämästä ja tavoista negrojen valtavassa mantereessa.”

kuva 2 1

Eksoottista mystiikkaa ja mystistä eksotiikkaa. Kuva: Kirjasta I djungel mystikens Afrika, Kimmo Ylönen

5

Luku-uurastus vierailla kielillä panee aivot koville. Onneksi sarjakuvaa voi nauttia myös tekstiä tavaamatta. Pirati priganti e carambate, en pysty kääntämään edes nimeä kirjan kannesta. Merirosvoja, fregatteja ja… carambatteja. Kokoelman lakeille sivuille on kerätty italialaisen Benito Jacovittin sarjoja vuosien 1942 ja 1964 väliltä.

Jacovittin tuotanto käsittää yli 150 kirjaa, joissa pääosaa esittää yli 60 letkeäliikkeistä piirroshahmoa. Suomessa tunnetaan kamomilla-cowboy Cocco Bill, joka tässä kokoelmassa seikkailee hänkin merirosvojen parissa. Jacovittin ruudut ovat hoopojen ja täysin kajahtaneiden yksityiskohtien ehtymätön aarreluola. Tuhat tai kymmenentuhatta sanaa ei riitä selittämään irralleen lasketun mielikuvituksen riehakasta riemujuhlaa. On luettava kuvaa. Alla aloitusruutu tarinasta Capitan Pim!

kuva 3

Kuva: Kimmo Ylönen, piirros Jacovitti

Jacovittin kynänjälki ärsytti oikealla ja vasemmalla. Piirrokset joutuivat tuon tuosta sensuurihaiden hampaisiin. Yhteistyö katolisen Il Diario Vittin kanssa loppui, kun lapsille suunnattua sarjakuvaa piirtävä taiteilija teki yhdessä Marcello Marchesin kanssa oman version Kamasutrasta.

Selaamani kokoelman sivuilta löytyy itse Allah. Tarinassa Le babbucce di Allah, Allahin tossut, valkopartainen jumala paratiisissa on hajottanut jalkineensa, jotka pitää viedä maallisen maailman suutarille, mistä seuraa kavalaa juonittelua helvetin piireissä. Siis mikäli kuvia katsomalla mitään ymmärrän. Voi olla täysin toisinkin.

Kimmo Ylönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua