John Lennonin ja Yoko Onon Happy Xmas (War Is Over) on Gramexin mukaan neljänneksi soitetuin joululaulu Suomen radioissa. Kappale julkaistiin jouluna 1971.

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Aila-Liisa Laurila johdattelee joulun parhaiden herkkujen äärelle, koska ne ovat parasta juuri nyt, vaikka joulukin muuttaa väistämättä muotoaan.

1

Joulu on jokaisen tontun parasta aikaa! Tähän tapaan toteaa yksi Ylen tv-joulukalenterin päähahmoista ja on niin oikeassa. Kaikenlaiset joulukalenterit, niin paperiset kuin sähköiset, ovat joulukuun ensimmäisen päivän parasta herkkua. Joka vuosi siitä alkaa aina sadunhohtoinen seikkailu, joka jatkuu 24 päivän ajan. Niin aikuiseksi ei kenenkään kannata koskaan kasvaa, ettei voisi jonkinlaista kalenteriluukkujen availua hyväksyä elämäänsä.

Pikku Kakkosen joulukalenteri Tonttuakatemia kuvaa tänä vuonna maailman arvostetuimman ja pöhköimmän tonttukoulun elämää. Satu näyttää olevan vahvasti läsnä ja ainakin lavastus vaikuttaa taianomaiselta. Itse tarinaan pääsee sisälle vähitellen, kuten kuuluukin.

Ylen Areenassa nähdään uudelleen yksi aiempien vuosien Joulukalentereista, joista yleisö sai äänestää suosikkiaan. Heinähattu ja Vilttitossu voitti kirkkaasti. Itse äänestin Syltty-koiraa (käsikirjoitus Seija Holma ja nimiosassa Aimo Räsänen).

2

Joulukortit ovat auttamattomasti pois muodista, mutta ei hätää. Hyvän joulun toivotuksia voi lähettää digitaalisesti. Eräs vanha herra tosin totesi, ettei tule koskaan lähettämään joulutoivotuksia sähköpostissa, vaikka muuten kelpo meilaaja onkin. Jotkut eivät osaa arvostaa sähköisiä joulukortteja. Mielestäni ne ovat yhtä hyviä kuin paperisetkin. Takavuosina varoiteltiin liitteiden kautta leviävistä viruksista, mutta toivottavasti vaara on vähentynyt.

Sähköisen joulukortin, jos minkä, voi kerrankin tehdä itse vaikkapa kivasta valokuvasta. Niin, että siitäs saat Posti! Joko tänä vuonna paperisia joulukortteja lähettää alle puolet suomalaisista? Viime vuonna 17 prosenttia suomalaisista ei aikonut lähettää ainoatakaan korttia. Vielä vuonna 2008 joulukorttien määrä oli Postin tietojen mukaan noin 50 miljoonaa, mutta kymmenen vuotta myöhemmin enää 23 miljoonaa. Miten käy tänä vuonna?

3

Ilman musiikkia ei tule joulua. Hoosianna avaa adventin. Tekijänoikeusjärjestö Gramex selvitti toissa jouluna, mitä joululauluja radiot soittivat eniten. Ykköseksi nousi Wham!-yhtyeen Last Christmas ja kakkoseksi Katri Helenan Joulumaa. Kolmantena oli Mariah Careyn All I Want For Christmas Is You ja neljänneksi John Lennonin ja Yoko Onon biisi Happy Xmas (War Is Over).

Viimeisenä mainittu Lennon & Ono -kappale on pitänyt pintansa uskomattoman pitkään. Tuskin itsekään – korkeasta iästäni huolimatta – muistan aikaa, jolloin se alkoi soida. Kappale on julkaistu vuonna 1971! Silloin ei ollut vielä edes ensimmäistä energiakriisiä eli öljykriisiä nähty. Sen piina iski vasta vuonna 1973. Myös itselleni tuo sotaa vastustava ja rauhaa toivova kappale on ehdottomasti se kaikkein rakkain joulubiisi kautta aikojen. Iäti ajankohtainen, valitettavasti.

4

Pitääkö joulukinkku pintansa? Jotkut aloittavat kinkkujen paistamisen ja syömisen heti adventista ja jatkavat loppiaiseen. Possun liha on edullista. Kinkkua ei ole mitenkään mahdollista vaihtaa kasvisversioon. Kinkun maku on vain kinkussa. Joulupöydässä joko on kinkku tai ei ole kinkkua.

Toisille kinkku on täysin out. Joulupöydän voi kattaa täysin vegaanisesti superherkulliseksi. Vegaanisen vaihtoehdon pääherkuksi saa vaikkapa tofusta tai seitanista. Seitanpaistiainekseen sekoitetaan vettä ja öljyä, vaivataan taikina kiinteäksi ja muotoillaan siitä pötkö, joka paistetaan uunissa. Tofupaistoksen ainekset sekoitetaan sauvasekoittimella kulhossa, paistetaan palloksi uunissa ja kuorrutetaan sinapilla ja korppujauhoilla. Nam!

5

Pikkujoulutkaan eivät ole entisensä. Muhkea ruokapöytä, määrätön viinatarjoilu ja ääretön sekoilu ovat so last season. Pikkujouluja varten on keksitty monenlaista muuta yhdessäoloa ja tovereihin tutustumista, jopa oikeaa kulttuuriantia.

Esimerkiksi lavarunous, improvisaatioryhmän esitys, stand-up-show tai leikkisä tietovisa tekevät hetkestä paljon hauskemman. Erityisesti lavarunous on kehittynyt viime aikoina huikeisiin mittoihin. Pääpaino ei välttämättä ole kirjoitetussa runotekstissä vaan esiintymisessä, esittämisessä, joka nostaa runon aivan uudelle tasolle. Hauskaa pikkujoulua!

Aila-Liisa Laurila