Unohda aktiivisuusranneke – aikamme suorastaan huutaa passiivisuusranneketta!

Kuva: Debbie Courson Smith / Pixabay

Olen aina ollut vähemmän teknisesti orientoitunut ihminen. Nykypäivänä arjen toiminnoista selviytyäkseen tai ainakin antaakseen kuvan, ettei ole täysin takapajulaan tippunut yksilö, on hyvä jos ei ihan hallita, niin ainakin jollain tasolla tietää mistä tiettyjen latteiden toiminnoissa on kyse.

Käyttöohjeita en lue, mutta kokeilemalla luovien olen oppinut siinä määrin, että omat vanhempani pystyn ohjeistamaan. Teknologia ja kehityksen kehittyminen on varmasti tuonut paljon helpotusta arkeemme, osan innovaatioista hukkuessa mukavuuksiin tottuneen elämämme arkisiin syövereihin.

Taannoin uutta puhelinta hankkiessani törmäsin markkinamiesten oveluuteen: puhelimesta puuttui nykyään aika perusominaisuutena pidetty askelmittari.

Markkinamiehet olivat juonineet ennalta, että puhelimen kanssa yhteensopivassa aktiivisuusrannekkeessa olisi kannaltani melko houkuttelevia ominaisuuksia.

* *

Tästä suivaantuneena kehkeytyi kesällä ainakin minua ihanasti kutkutteleva ajatus passiivisuusrannekkeesta. Aikamme suorastaan huutaa sitä! Väitän, että tarve ko. tuotteelle on valtava ja markkinoitakin olisi.

Mielessäni kaavailin ominaisuuksia, joita tämä korona-ajankin pelastaja pitäisi sisällään. Ainakin se muistuttaisi heti, jos olet hätiköinyt liikaa ja syke on syystä tai toisesta päässyt nousemaan. Hötkyily on näet pahaksi ihmiselle ja saattaa johtaa ongelmallisiinkin tilanteisiin.

Laitteessa olisi myös sisäänrakennettu pitsantilaustoiminto, joka esitietojen perusteella osaisi tilaisi pitsan kustomoiduilla täytteillä ja juuri oikeaan aikaan, ilman että käyttäjän tarvitsisi eväänsäkään liikauttaa. – Pitsa luonnollisesti toimitettaisiin käyttäjän vuoteen viereen.

Ranneke myös tekisi haltijansa puolesta ostoksia netissä ja ottaisi pikavippejä ja kulutusluottoja erilaisiin mahdollisiin ja mahdottomiin tarkoituksiin.

Taustatietojen perusteella algoritmi tekisi käyttäjänsä profiilin mukaisia oletettuja siirtoja. Samalla kuitenkin ihmisestä tulisi kokonaisvaltaisesti parempi, koska joulukortit lähtisivät aina ajallaan ja sukulaisten ja tuttavien merkkipäivät eivät laitteelta unohtuisi koskaan.

* *

Passiivisuusrannekkeessa olisi optimoitu torkutustoiminto, joka automaattisesti poistaisi turhat ärsyttävät herätykset.

Laite myös muistuttaisi säännöllisin väliajoin pysähtymisen tarpeellisuudesta niin fyysisten kuin mentaalisten aktiivisuusoireiden (jos näitä voi edes erottaa) nostaessa päätään. Halutessaan sen voisi laittaa äänestämään puolestaan vaaleissa. – Kätevää!

Sosiaalisessa mediassa huseeraavat voisivat lopettaa postailunsa, koska ranneke laatisi muutamien avainsanojen perusteella ytimekkäitä päivityksiä. Se valitsisi käyttäjän valokuvista aina juuri sopivimmat, filtteröisi niitä rankalla kädellä (eli mikään ei muuttuisi) ja muokkaisi niitä vuodenaikojen mukaan.

Se myös osallistuisi haltijansa puolesta keskusteluihin valmiilla automaattisesti generoiduilla älyllisiä viittauksia ja sivistyssanoja sisältävillä ytimekkäillä kommenteilla ja peukuttelisi sopivan usein, muttei liikaa.

Se tykkäisi valistuneesti juuri oikeiden ihmisten kuvista ja sanomisista siten, että käyttäjä itse saisi mahdollisimman suuren määrän tykkäyksiä osakseen.

Tämä on ensiarvoisen tärkeää, koska tykkäyksien saaminenhan on olemassaolomme keskeisin muoto nykypäivänä. Ilman niitä ihminen hitaasti, mutta varmasti katoaa, ensin itseltään ja sitten muilta, jos muut ovat häntä tätä ennenkään juuri huomanneet.

Passiivisuus on valinta! Kuva: Chakrapong Worathat / Pixabay

* *

Aikamme eetos vaikuttaa korostavan yksilön kehittymistä aina paremmaksi versioksi itsestään. Tässä korostuvat aktiivisuus ja se kuinka ponnistelun ja tekojensa kautta ihminen on oman narratiivinsa periksiantamaton sankari, joka vastoinkäymisistä huolimatta kurkottaa kohti tavoitteitaan, yleensä mitattavissa olevia sellaisia.

Todellisuus on kuitenkin elimellisesti tällaisen kontrollin harhan kyllästämän rakennelman ulottumattomissa. Tästä minua ilahduttavalla tavalla muistutti perinteisen huoneentaulun muotoon ikuistettu lausahdus, jonka viisaus saa itämaan tietäjätkin vapisemaan : ”Vaikka uskot itseesi, voit olla ihan paska.”

Hyväksyminen lienee yhä aliarvostettu metodi elämän suossa tarpoville. Onnea on, jos voi edes ajoittain tehdä mitä haluaa ja hyväksyy omat kykynsä. Tyytyminen voi yllättävällä tavalla kuljettaa kohti täydempää elämää.

Jos uskoo itseensä, paskuus katoaa merkityshorisontista ja sen tilalle astuu ilo. Paskuus sinänsä ei maailmasta toki häviä, mutta toimija itse valitsee kieriskeleekö siinä itsessään vai jalostaako tuotetta, lannoittaa ja antaa kasvaa sen mitä on tullakseen.

Ihan kaikkea ei voi, eikä pidä hyväksyä, mutta väittäisin hyväksynnän olevan kuitenkin avain toisenlaiseen ja täydempään olemisen tapaan.

* *

Passiivisuusrannekkeen tuoteperheeseen minulla on takataskussa myös jo parin vuoden takainen innovaationi. (Rumpujen pärinää) Aurinkolasit heikkouksilla!

Tämäkin hyvin metaforisen luonteen omaava tuote on kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin toimiva ja tarpeellinen.

Jos vahvuudet aurinkolaseissa auttavat näkemään, näiden lasien läpi ihminen antaa itselleen siimaa.

Aurinkolasit heikkouksilla toimivat erinomaisesti vaikkapa kesäisen aurinkoisella terassilla, jonne työkavereiden kanssa on lähdetty keskellä viikkoa niille perinteisille ”yksille”.

Lasit kannattaa pukea myös sisätiloihin, esimerkiksi kauppareissulle, jotta muistaa ostaa herkkuja kotiin, eikä näin ollen päädy hakemaan niitä samoja keksejä yöllä huoltoasemalta kaatosateessa ja melkein kaksinkertaisella hinnalla.

Vannoutunut vinyylidiggari pukisi lasit levykauppaan ja kotona havahtuisi siihen, että tili on ylitetty ja lattialla on pino kokeellisen jazzin helmiä.

Paniikin sijaan hän hyväilisi levyjään varoen puuvillahanskojen verhoamilla käsillään, asettuisi sohvalle makaamaan ja antaisi musiikin, jota hän on itselleen palasen jälleen lunastanut, pelastaa hänet yhä uudestaan.

* *

Tuotekehitys on siis hyvässä vauhdissa. Enää vain yhteys teknisesti kykeneviin ystäviini ja aivoriihien kautta patenttihakemukset pending-tilaan.

Ehkä viimeistään ensi kesänä alkaa tuloksia näkyä. Jos noita aikoja satutte törmäämään oudon tyytyväisen oloiseen tallaajaan, kyse on mitä todennäköisimmin mainittujen laitteiden koekäyttäjästä.

Kiinnittäkää huomiota seuraaviin seikkoihin: henkilöllä ei vaikuta olevan kiire mihinkään, hän on jopa ärsyttävän tyytyväisen ja levollisen oloinen ja tuntuu hyväksyvän myös sinun läsnäolosi, kaikkineen.

Tällöin on erittäin todennäköistä, lähes varmaa, että hän on pukeutunut myös tyylikkäisiin aurinkolaseihin ja ranteessa sykkii uutukainen passiivisuuden ilosanomaa buustaava laite.

* *

”Entä jos saisit luvan vain olla?” – Mainoslausekin on siis jo.

Diippiä shittiä, sanon minä! – Keisarin uusien vaatteiden uusi tuleminen.

Hanna Telakoski

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua